Päiväkoti Kivi-Lintulan henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttu kuulemistilaisuuteen päiväkodin sisäilmatilanteen aiheuttamasta ongelmasta.
Ennen vanhempien tilaisuutta oli henkilökunnalle järjestetty kuuleminen. Henkilökunta keskusteli ja toivottavasti saavat avoimiksi jääneisiin kysymyksiin vastauksia pian.
Vanhempia oli tullut paikalle omaan tilaisuuteensa todella runsaasti, mikä oli todella hienoa asia.
Keskustelun edetessä olin hämmentynyt. Tilaisuus oli hyvin erilainen kuin muut, missä olen ollut. Keskustelua kuunnellessani ajattelin, että ehkä edelleenkään ei ole tietoa tarpeeksi tarjolla, ehkä vanhemmilla ei ole tietoa sisäilmaoireista. Ehkä edelleen pidetään usein ilmeneviä korvatulehduksia ja nuhakuumeita normaaleina. Ihan tavallista on, että lapsen aloittaessa päiväkotia pöpöt tarttuvat herkemmin, ja uskotaan sen vain jatkuvan pidempää. Aina on jokin ”kausi menossa”.
Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös
autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki
sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa
ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä
mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä
vaiheessa elämää.
Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet asiat, ei pelkkä home. Esimerkiksi
teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut,
teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja
äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja
tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä
päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi
helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.
Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.
Kuva: Lohjan kaupunki
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää ensi viikolla Kivi-Lintulan väistöstä. Se, mikä tekee asiasta vaikean lautakunnan jäsenen silmin on, että tietoa on kovin niukasti, toivottavasti sitä tulee lisää ennen kokousta. Lisäksi erittäin haastavaksi tämän tekee se, että Kivi-Lintulassa ei ole tehty sisäilmatutkimuksia. Parisen vuotta sitten on tehty VOC-mittauksia ja sen raportin perusteella korjauksia ja parannuksia ilmanvaihtoon, mutta niistä on ilmeisesti ollut vain hetkellinen apu. Yksi syy siihen, että nyt ei ole tehty kalliita sisäilmatutkimuksia on, että päiväkoti tulee siirtymään joka tapauksessa parin vuoden päästä Laurentiustaloon. Toisaalta ymmärrän sen, mutta toisaalta jos rakennusta aiotaan käytää myöhemmin, olisi ongelmien syyt selvitettävä.
Väistöpaikat herättivät paljon keskustelua ja epätietoisuutta lisäsi sekin, että paljon ei ollut viranhaltijoilla antaa vastauksia, mutta koska ensi viikolla on lautakunnan kokous, oli kuuleminen pidettävä.
Halusin muistuttaa vanhempia siitä, että vaikka kaikki lapset eivät sairastele tai oireile, kaikki altistuvat. Kerroin, kuinka pienenä altistuminen saattaa johtaa koko loppuiän sairastumiseen. Koko loppuikä voi olla sitä, että opiskelupaikkaa hakiessa ei voi tietää, pystyykö opiskelemaan opinahjon kiinteistössä, pystyykö käymään töissä, asunnon etsintään vaikuttaa altistuminen. Varusmiespalvelukseen. Tämä ei ole pikkujuttu. Tässä on kyse teidän lapsistanne.
Tilaisuuden aikana luonnollisesti pahoiteltiin tilannetta ja moni totesi, että ei ole helppo tilanne kenellekään, ei viranhaltijoille, ei perheille, ei henkilökunnalle eikä lautakunnan jäsenille. Itse totesin siihen, että helppohan lautakunnan jäsenen on, verrattuna lapsiin. Vaikein tilanne tässä on heillä, teidän lapsillanne. Meidän ei tarvitse kuin päättää, lasten osa on kovempi. Lautakunnan jäsenten tulee vain tehdä päätös viranhaltijoiden esityksestä, heidän tarjoamastaan tiedosta. Rehellisesti ei varmasti tule olemaan helppo päätös eikä helppo kokouskaan, taas.
Lautakunnassa on pitkään ollut henki, että sisäilmaongelmat otetaan vakavasti ja lasten terveellinen ympäristö huolehditaan ensisijassa, nyt vain on muutama mutta matkassa. Toivottavasti mutkat oikenevat. Mutta ennen kaikkea, toivottavasti lapset pääsevät terveisiin tiloihin, pian.
Palaan tähän asiaan vielä myöhemmin, kokouksen jälkeen.
Infectio respiratoria inferior acuta non specificata
Seitsemän kuukauden diagnoosit. Vain yhdeltä lapselta.
Joukkohysteria alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Nosebo alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Joidenkin mielestä sisäilmaraportin mukaan ei ole ongelmaa. Tai se ei ole iso.
Lääkkeiden määrä on valtava, mitä Saukkolan päiväkodin lapset ovat joutuneet syömään.
”Astman voi onneksi hoitaa lääkkeillä”
Mitä kortisoni tekee kasvavalle lapselle?
”Lohjalla otetaan niin vakavasti sisäilmaongelmat,” . Kyllä,
Nyt tuntuu siltä, että on otettu vähän takapakkia ja vain rahan takia. Sitä tosin ei myönnetä. On myös kuultu puheita joukkohysteriasta ja nosebosta.
Lyseon keväisessä vanhempien tilaisuudessa oli ylilääkäri todennut, että ”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”. Tällä asenteella meillä hoitohenkilökunnan johto käsittelee asiaa ja sitä kautta myös kaupungin johtoporras alkaa toppuuttelemaan. Tämä on huolestuttavaa.
”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”
Näiden pohjalta aloin miettimään vastaesitystä lautakunnan kokoukseen.
Muita oireita on runsaasti: otsassa kipua, yskä on limainen ja valitti rintakipua. Nielun kitakaari punoittava, nielu katteeton (tarkoittaa, että ei epäillä A-ryhmän streptokokkia eli ”angiinaa”/tonsilliittia). Nenä hieman tukkoinen, limakalvot turpeahkot tai nenästä runsaasti kirkasta eritettä. Oikealla leuan alla ja vasemmalla kaulalla yksittäiset pienet imusolmukkeet palpoituu eli ovat suurentuneet, mikä kertoo immunologisesta vasteesta. Elimistössä on siis käynnissä puolustustila, mutta aiheuttaja on tuntematon.(!)
Lapset sairastavat ja oireilevat. Eivät luonnollisesti kaikki, mutta oireilijoita ja sairastajia on monta. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Ymmärrän hyvin muutamien ylimääräisten kymmenien kilometrien lisäyksen työmatkaan lisäävän arjen hankaluutta. Se lisää myös liikenneturvallisuuden riskejä, työpäivien pitenemistä ja lasten päivien pitenemistä ja tänä aikana, kun tiedämme istumisen vaaroista, en kovin innoissani ole siitä, että lapset istuisivat tunnin enemmän autossa kuin aiemmin. Jos Saukkolan kiinteistöstä luovutaan kokonaan, millä tavalla se vaikuttaa Nummen alueen varhaiskasvatuksen tilaan, jos alueella ei ole päiväkotia, edes väliaikaisesti? Mitä jos pian Lohjan kaupungintalolla saadaan niinkin hieno ajatus päähän, että eipä siellä ole vähään aikaan ollut päiväkotia ollenkaan, eipä siellä siis sitä tarvita jatkossakaan. Lohjalle tai Pusulaan vaan kaikki. Tätä skenariota tukee myös kaupungin into antaa Nummen varhaiskasvatus kokonaisuudessaan yksityiselle toimijalle. Tällöin Nummi olisi ainoa kaupunginosa Lohjalla, jossa ei ole omana toimintana varhaiskasvatusta. Palvelusetelillä ostettuna kyllä.
Väistötilanne on vaikea. Tilaelementtejä ei saa, koko Suomessa on vakava tilanne, ja jos saa tilaelementtejä, on täysin toimittajan markkinat, joten hinnatkin ovat pilvissä. Koska lasten terveydellä ei ole leikkiminen, kunnat maksavat.
Lohjalla on viranhaltijat tehneet paljon töitä, jotta on löydetty ratkaisuja, mietitty mahdottomiltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi ehdotettu hajasijoitusta. Se ei ole ideaali ratkaisu, mutta se nähdään tällä hetkellä ainoana toteuttamiskelpoiselta. On myös kysytty, jos olisi ideoita, vinkkejä, jotta saisi lisää vaihtoehtoja tutkittavaksi ja pohdittavaksi.
Olen esittänyt kahta eri mahdollisuutta tutkittavaksi.
Koisjärven koulun kiinteistöt ja Nummen vanhan kunnantalon.
Ongelmia molemmissa kohteissa on, mutta Koisjärven kohdalla ne voivat olla pahempia, sillä ne tuntuvat enemmän asenteellisilta ongelmilta.
Nummen vanha kunnantalo on yksityisessä omistuksessa, mutta omistaja ei tainnut tietää, mitä osti. Talo on ollut tyhjillään monta vuotta ennen kauppoja ja tyhjillään se on ollut myös kauppojen jälkeen. Se on iso kysymys, onko talon sisäilma kunnossa, mutta helposti tutkittavissa.
Etu vanhassa kunnantalossa olisi myös se, että Niilonpitti on tien toisella puolella. Päiväkoti ja palvelukoti voisivat järjestää yhdessä tapahtumia, toimintaa ja ruokailukin voisi ehkä Niilonpirtillä onnistua, ainakin jossain määrin.
Omistaja olisi oikein halukas vuokraamaan kunnalle tilan. Edullisesti.
Koisjärven koulu onkin sitten se iso ongelma tässä. Ongelman siitä tekee sen, että sinne EI HALUTA mennä.
Koisjärven koulu lakkautettiin 2013
Koisjärven koulun oven avattuaan vastaan tulee viileä ilma, toki ilma haisee tunkkaiselta ja pölyiseltä, mutta niin haisee joka paikassa, jossa ovi on ollut kauemmin kiinni.
Luokkatila, jossa lämpöpatteri, josta huomautettu
Päiväkodin vanhemmille oli annettu lupa käydä katsomassa koulua, oli kehoitettukin ja kävin erään vanhemman puolesta, joka ei pystynyt käymään.
Liikuntasali
Liikuntasali
En luonnollisestikaan väitä, että koulu olisi nykyaikaisiin vaatimuksiin täydellinen. Kiinteistöt ovat olleet kiinni vuosia, piha kasvaa rikkaruohoa ja koivua ja ymmärrän kyllä, että kun on tietty taso ja tietyt standardit, missä ja minkä kanssa on totuttu tekemään töitä, on vaikeaa kuvitella lähtevänsä vanhaan hirsikouluun pitämään päiväkotia muutaman kilometrin päähän paikasta, jossa on ennen ollut. On selvää, että muutos olisi iso. Parannusta nykyiseen tulisi sillä, että sisäilma olisi parempi.
Koisjärven koulun kiipeilyteline
Koisjärven koulun ”alakoulu”
Koisjärven koulun takapihaa
Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.
Koisjärven koulun alakoulun tilassa mahtuisi hyvin olemaan pienet lapset, päärakennuksessa, varsinaisessa koulussa, isommat. Toki kaikki mahtuisivat hyvin päärakennukseenkin, mutta päivärytmejä ja tilan hyvää käyttöä ajatellen, voisi molempien rakennusten käyttö olla järkevää.
Koisjärven koulu
Kummassakaan vaihtoehdossa ei päästäisi täysin nollabudjetilla, mutta missä päästäisi? Siivous ennen lasten tuloa ja muutostöitä jonkin verran varmasti olisi tehtävä, mutta miksi esimerkiksi Koisjärven vanha hirsikoulu ei sopisi, kun uutta rakentava yrittäjä kehuu rakentavansa hirsipäiväkodin?
Koisjärven koulu
Lattiaa pidettiin epäsopivana lapsille
Väliaikaisena ratkaisuna näkisin vanhemmille ja työntekijöille helpompana jomman kumman näistä vaihtoehdoista kuin hajasijoittamisen. Työntekijöiden työyhteisö hajoaa hajasijoituksessa, lapsiperheiden arjesta saattaa tulla hankalampaa hajasijoituspaikkojen ollessa hyvin paljon kauempana.
Vastaesitystäni varten kävin siis tutkimassa paikkoja, katsoin kartasta vaihtoehtoisia reittejä, puhuin tunteja puhelimessa viranhaltijoiden kanssa, kiinteistöjen omistajien kanssa, rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja keskustelin vanhempien kanssa.
Kävin vanhempien infossa parin vanhemman kutsumana ja katselin Saukkolan päiväkotia ”sillä silmällä”. Omat lapseni ovat olleet siellä hoidossa ja eskarsissa, silloin kun siellä oli eskari. Nuorimmaiseni ollessa siellä hoidossa esitin toiveen, että tutkisivat kiinteistön. Siihen meni kolme vuotta.
Vanhempien infossa käynti oli hyvä käynti, kuulin huolia ja pystyin osallistumaan keskusteluun ja pystyin viranhaltijan kanssa käymään hyvää keskustelua sen pohjalta.
Ennen varsinaista kokousta on ryhmäkokoukset ja koska lautakunnassa edustan yksin ryhmääni, olen istunut isommassa ryhmässä mukana. Olin tehnyt kuusi eri vaihtoehtoista vastaesitystä, jotka kaikki olin etukäteen laittanut ryhmän puheenjohtajalle tiedoksi. Keskustelimme pitkään ja minut kutsuttiin toisenkin ryhmän kokoukseen kertomaan näkemyksistäni ja keskustelemaan aiheesta.
Tämä lautakunta on todella upea. Halutaan tehdä yhteistyötä, halutaan keskustella ja punnita asioita.
Varsinaisessa kokouksessakin Saukkolan päiväkodin väistöstä käytiin pitkää keskustelua. Harmittavaa esityslistassa oli mm se, että kaikkia mainittuja liitteitä ei ollut, osa tuli vasta kokousta edeltävänä päivänä ja esimerkiksi Koisjärven koulun kunnosta annettiin ehkä erheellisesti väärää tietoa ja osa tiedosta oli vanhentunutta. Sisäilmaraportti vuodelta 2008 ei ole käypä asiakirja enää. Eikä kaikkea pyydettyä tietoa ollut saatu. Nämä voisivat olla syitä siirtää asia uudelleenvalmisteluun, mutta väistöä ei voi odottaa yhtään ylimääräistä kuukautta. Päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla.
Alueen perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja perheiden arjen sujuvuuden vuoksi ja käytyjen keskustelujen vuoksi vastaesitykseni loppujen lopuksi oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Vastaesitys sai taakseen enemmistön, 8-5.
Nyt odotetaan toteuttamista. Toivottavasti ei kauaa.
Sisäilmaongelmat tarvitsevat upeita vanhempia näkyäkseen. Ongelmia ei voi ratkoa, jos ne lakaistaan maton alle ja unohdetaan. Päiväkotien sisäilmaongelmat ovat liian kauan olleet muiden sisäilmaongelmien varjossa.
Saukkolan päiväkoti (kuva Elina Laiho)
Perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…
Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.
Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.
Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?
Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?
Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.
Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.
Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet
Haastattelussa vanhemmat kertovat pienten lastensa pitkittyneistä oireista, lääkitysten huolestuttavasta määrästä ja toiveestaan saada lapset terveeseen tilaan. Tällaista toivetta ei pitäisi edes joutua esittämään.
”– Nuorin lapsistani, hieman alle 2-vuotias, on ollut päiväkodin aloitettuaan lähes koko ajan kipeänä. Yskä alkoi kaksi kuukautta siitä, kun hän meni vuosi sitten päiväkotiin. Jokaisen flunssan jälkeen hänelle on jäänyt pitkä limainen yskä, joka on jatkunut viikkoja. Hän on joutunut syömään huolestuttavan paljon astmalääkkeitä ikäänsä ja kokoonsa nähden. Lääkäri suositteli, että ottaisin lapsen pois hoidosta. Nyt, kun hän on ollut lähes neljä viikkoa päiväkodista pois, astmalääkkeiden määrän on voinut puolittaa ja yskä on hävinnyt. Dramaattinen muutos. Lapsen terveys on tärkeinä, mutta taloudellisesti nykyinen tilanteemme on hankala, Koskela kertoo. ”
Sain kutsun Lastentarhanopettajaliiton ja Kuntaliiton järjestämällä teemaviikolla tutustua varhaiskasvatuksen arkeen. Kutsu tuli Kartononpuiston ja Voudinpuiston päiväkotien johtajalta ja mielelläni otin kutsun vastaan.
Kävin aluksi tutustumassa Kartanonpuiston päiväkotiin ja sain todella hienon ja hyvän tietopaketin heidän toimistaan, alueestaan ja päiväkodistaan.
Sen jälkeen sain opastuksen Voudinpuiston päiväkotiin ja lapset esittelivät jääkristallejaan, liukumäkeään ja juteltiin kivoista jutuista ja nimistämme. Molemmissa päiväkodeissa oltiin erittäin iloisia siitä, että otin kutsun vastaan ja he vastasivat mielellään kysymyksiini.
Se on selvää, että edelleen mielestäni varhaiskasvatuksessa tehdään maailman tärkeintä työtä, kuten olen todennut omien lasteni ollessa päivähoidossa. He ovat korvaamaton osa perheiden elämää, joskus jopa selkä- ja tukiranka.
Varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä, ellei tärkein, on olla lapselle läsnä. Näissä päiväkodeissa oli ihanaa nähdä, miten paljon lapset saivat syliä, kuinka aikuinen pysähtyi kuuntelemaan ja kuinka heidän vahvuuksiaan tuettiin. Toinen tärkeä varhaiskasvatuksen tehtävä on olla perheelle läsnä ja puuttua varhain ja lempeästi, jos huomaavat jotain erityistä, jotain jossa perhe tarvitsee tukea.
Tässä vaiheessa lapsen elämää lempeä puuttuminen on tärkeintä ennaltaehkäisyä ja voi vaikuttaa lapsen koko elämään ja minäkuvaan.
Tällä hetkellä osa nuoristamme on pahasti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet.
Ennaltaehkäisevä perhetyö jo lapsen ollessa hyvinkin pieni säästäisi pidemmällä ajanjaksolla myös yhteiskunnan varoja, saati sitten mitä se tarkoittaa nuoren elämässä.
Kansainvälinen tutkimus on viime vuosikymmeninä korostanut voimakkaasti varhaiskasvatuksen tärkeyttä, jotta lapsi menestyisi myöhemmin koulussa ja ansiotyössä sekä saavuttaisi hyvän elämän. Esimerkiksi taloustieteen Nobelilla palkittu James Heckman on valtavan, monitieteisen tutkimusprojektinsa lopputuloksena päätynyt toteamaan, että mitä aiemmin lapsi ja varsinkin huono-osainen lapsi pääsee ammattitaitoisen kasvatuksen piiriin, sitä parempi. Mikään myöhempi koulutus ei kompensoi niitä menetyksiä, joita ensimmäisinä elinvuosina tapahtuu.
Samoja teemoja on tutkittu viime vuosina paljon eri maissa ja eri tieteenaloilla. Kunnollisen varhaiskasvatuksen on havaittu vaikuttavan ihmisen elämään vuosikymmenien ajan. Tulokset ilmenevät muun muassa parempana terveytenä, laajempana opiskeluna, korkeampina ansiotuloina ja vähäisempinä sosiaalisina ongelmina. Kasvatusinvestoinnin elinikäinen tuottavuus lasketaan huikeaksi.
Näiden tutkimustulosten vastaanottaminen on ollut Suomessa vaikeaa. Intohimoisesti talouteen suhtautuvat hallituksemmekin ovat enemmän kiinnostuneita varhaiskasvatuksen säästöistä kuin investoinnista kansakunnan tulevaisuuteen.
Monet ajattelevat vielä 2000-luvulla, että kuka tahansa neljätoistavuotias tyttö riittää lapsen hoitajaksi. 3–5-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen ei ole Suomessa sentään EU:n vähäisintä; vuonna 2012 takana olivat Kreikka, Kypros, Puola ja Slovakia.
Suomen erikoisuus on, että se maksaa vielä esikouluikäistenkin vanhemmille siitä, että palvelu jätetään käyttämättä. Tuskin ketään yllättää, että ulkopuolelle jää nimenomaan pienituloisten perheiden lapsia. Raha tänään käteen on vahva vaikuttaja. Mitä mittava sosiaalisen investoinnin laiminlyönti merkitsee Suomen tulevaisuudelle, sitä on kummastellut myös OECD.
Varhaiskasvatuksen seurauksia koskevien tutkimustulosten pitäisi mullistaa perinteinen ymmärryksemme koulutuksen maksuperusteista. Nimenomaan varhaiskasvatuksen tulisi olla ilmainen ja kaikkien saavutettavissa.
En tarkoita, etteikö muunkin koulutuksen maksuttomuus ole arvokasta. Maksuttomuus tasoittaa reilulla tavalla lähtökohtia, avaa yksilöille mahdollisuuksia, vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä ja tuottaa sosiaalista liikkuvuutta.
Järkevä valtio tarjoaisi noin kahden vuoden iästä lähtien, kouluikään asti, kaikille maksutonta puolipäiväistä varhaiskasvatusta. Sen sisältö muuntuisi vähitellen leikkimisestä kohti oppimista. Aivan erityisesti valtio pitäisi huolta siitä, että maahanmuuttajien sekä muiden haavoittuvassa sosiaalisessa asemassa olevien vanhempien lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen. Ei liikaa takamatkaa ennen kouluikää.
Puolipäiväinen esikoulu ei ole ratkaisu päivähoitokysymykseen. Päivähoitoa tarvitaan joka tapauksessa vanhempien työn tai opiskelun mahdollistamiseksi ja toisinaan kotikasvatuksen täydentämiseksi. Palvelusta laskutetaan nykyäänkin niiltä, jotka sitä tarvitsevat ja pystyvät siitä maksamaan.
Onko varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille utopiaa, liian kallista? Tuskin, sillä Suomessa lastenhoidon kustannusten BKT-osuus on suunnilleen sama kuin Ranskassa, joka laittaa kaikki 3–5-vuotiaat esikouluun ja jossa pikkulasten päivähoito on paljon yleisempää kuin Suomessa.
Kirjoittaja Jorma Sipilä on Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin emeritusprofessori.
Sain hyvin paljon evästyksiä ja terveisiä eteenpäin vietäväksi. Kiitos vielä ihanasta kutsusta ja mielettämän kivasta ja mielenkiintoisesta päivästä!
Jälleen on syntynyt julkista keskustelua siitä, onko alle kolmevuotiaiden paikka päiväkodissa vai kotona. On asiantuntijoita ja päättäjiä sanomassa omaa kantaansa, toiset perustuen tutkimustuloksiin, toiset johonkin muuhun. Tutkimustuloksiakin on molempien puolesta.
Ottamatta kantaa siihen keskusteluun, haluaisin herättää keskustelua siitä, että nyt kun perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…
Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.
Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.
Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?
Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?
Kuinka kauan kestämme huonoa rakentamista? Kauanko kestämme väärässä paikassa säästämistä?
Ote Saukkolan päiväkodin raportista:
Päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat kokonaisuutena sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön
?? Mitä? Päiväkotia rakennettaessa (ja myöhemmin laajennettaessa) laitetaan ilmanvaihtokoneita, jotka eivät sovellu päiväkotikäyttöön? Kuka niin rakentaa? Kuka antaa rakentaa niin?
Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäyte vanhan puolen ilmanvaihtokoneen TK02 tuloilmakoneen sisäpinnassa olevasta vanerista. Vanerissa havaittiin analyysivastauksen mukaan vahva viite vauriosta.
ja nämä iloisesti menevät hengitysilmaan.
Ilmamäärien mittauksissa havaittiin puutteita ilmanvaihtokoneen TK02 (vanha puoli) palvelualueella. Tämä vaikuttaa koettuun sisäilman laatuun sekä paine-eroihin ulkovaipan yli. Ilmamäärämittaukset tukevat paine-eromittausten tuloksia, joiden perusteella tilat ovat alipaineiset ympärivuorokautisesti. Tämä mahdollistaa epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan rakenteissa olevien epätiiveyksien kautta
Näytteistä löydettiin mm. cladosporiumia,
yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva
Näytteistä löydettiin myös Aspercillus penicilloidesia
Aspergillus-suvun homeet ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa
Aspergilluslajit ovat allergisoivia
Tutkimuksiin kuuluin myös VOC ja TVOC-pitoisuuksien mittaaminen.
VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Etenkin VOC-yhdisteiden yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa.
TVOC-nimityksellä tarkoitetaan VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuutta. TTL:n viitearvo toimistotyyppisille työpaikoille on 250 mikrog/3.
Saukkolassa ryhmähuoneen TVOC-pitoisuus:
Ryhmähuoneen (BULK.03) muovimaton materiaalinäytteen tuloksen perusteella TVOC pitoisuus on 520 µg/m³g ja 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuus 420 µg/m³g. Tulokset ylittävät Työterveyslaitoksen antamat viitearvot (DEPH- sekä DINCH-pehmittimet).
Olen muuten miettinyt sitä, että minkä ihmeen vuoksi päiväkodeissa ja kouluissa käytetään toimistotyyppisten työpaikkojen viitearvoja? Ja koulujen ja päiväkotien terveysinstanssi on työterveys? Toki onhan ne myös työpaikkoja, mutta ne ovat myös ja ennenkaikkea lasten työpaikkoja.
Saukkolan päiväkoti on vuosien ajan seissyt vesilätäkössä, rakenteet ovat vuosia imeneet vettä ja ilmanvaihto on vuosia ollut päiväkotikäyttöön soveltumaton. Muovimaton alla ei ole kuin märkää, vocit tuskin vähenevät.
Lapset eivät pääse väistöön, eivät ennen syksyä ja kesällä tulevat näillä suunnitelmilla Pusulan päiväkodin lapset Saukkolaan lomien ajaksi. Tilanne on kestämätön. Jokainen päivä altistutaan lisää.
Lapset tarvitsevat väistöä pian. Mielummin heti eilen.
On huolestuttavaa, että lapsen terveyden edelle menevät eurot.
On huolestuttavaa, että altistuminen alkaa jo päiväkodissa, mahdollisesti jatkuen alakoulussa, yläkoulussa toisen asteen opinnoissa, armeijassa…. Minkälainen tulevaisuus lapsillamme on, jos altistaminen jatkuu?
En pystynyt osallistumaan Saukkolan päiväkodin sisäilmainfoon, mutta olen tutustunut kuntoraporttiin.
Tässä lyhyesti siitä. Toki tämä on tosi pikainen ja lyhyt katsaus, enkä ole itsekään lukenut vielä toistamiseen raporttia, kuten yleensä teen raporttien kanssa. Luon yleissilmäyksen, luen analyysit ja luen raportin. Lukiessani teen muistiinpanoja ja sen jälkeen luen vielä uudestaan.
Tulosten perusteella muovimatto ja liima-aines on reagoinut kemiallisesti kosteuden kanssa ja kaikkien näytteiden 2-etyyli-1-heksanoli arvot ylittivät viitearvot. Kohonneilla pitoisuuksilla saattaa olla sisäilmaa heikentävä vaikutus. Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu rakennuksen salaojitusta. Salaojien puuttumien tai tukkeutuminen lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.
Päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat kokonaisuutena sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön. Tämä johtuu ilmanvaihtokoneen rakenteesta. Ilmanvaihtokoneen piippu toimii vuorotellen ulko- ja jäteilmakanavana, jolloin ilmavirrat pääsevät sekoittumaan. Piipussa sijaitseva massalämmönsiirrin toimiin lämmöntalteenottona, joka lämmittää ulkoilmaa ennen tuloilmapuhallinta ja lämmityspatteria. Vuorottelukäyttö aiheuttaa ilmanvaihtokoneen pintojen kondensoitumista. Ilmanvaihtokoneen piippua ei ole varustettu sääsuojalla, joka mahdollistaa lumi- ja vesisateen pääsyn säleikön kautta ilmanvaihtokoneeseen. Tämä lisää ilmanvaihtokoneen kosteuskuormitusta selkeästi. Ilmanvaihtokanaviston lämmöneristyksessä havaittiin puutteita yläpohjaan asennetuissa ilmanvaihtokanavissa.
Ilmanvaihtokoneen lämmityspatterien lämpötila oli säädetty kokemusperäisesti korkealle. Kovemmilla pakkasilla ilmanvaihtokoneiden tuloilman lämmitys on todennäköisesti riittämätöntä. Tilojen lämpötilan havaittiin aistinvaraisesti ja olosuhdemittauksilla olevan osassa tiloja viileä. Tutkimusten tulosten perusteella on havaittavissa, että tilojen lämpötila laskee alhaiseksi pakkasten kiristyessä, vaikkei pakkasjakso olisi pitkä. Tilojen lämpötilaan vaikuttaa mahdollisesti rakennuksen lämmitysjärjestelmä ja useat eri lämmönjakomuodot.
Toimenpide-ehdotuksia oli paljon, mm.
muovimatot suositellaan purettavan koko rakennuksen osalta
mahdolliset salaojat suositellaan paikannettavan ja mahdolliset tarkastuskaivot suositellaan jätettävän maapinnan yläpuolella. Lisäksi salaojat suositellaan huuhdeltavan ja kuvattavan. Mikäli salaojia ei havaita, suositellaan salaojat rakennettavan, jolloin saadaan vähennettyä alapohjan kosteusrasitusta. (ei siis tiedetä, onko salaojia ollenkaan, vaikka piirustukset ovat olleet käytössä ja vaikka tuon ikäisessä kiinteistössä pitäisi olla salaojat)
sadevesien ohjauksen parantaminen sekä pihan profilointi
vanhan puolen ulkovuorauksen tuuletuksen lisääminen (vaatii ulkoverhouslaudoituksen purkua)
alajuoksun ja sokkelin välisen villan poistaminen
aluskate suositellaan uusittavan koko rakennuksen osalta. Asianmukaisesti tehdyllä aluskatteella saadaan estettyä mahdolliset vesivuodot. Aluskatteen uusiminen vaatii katemateriaalin purkamista
katon korjauksen yhteydessä suositellaan harjatuuletuksen parantamista
Lämmitysjärjestelmä suositellaan tarkistettavaksi
vaihtoehtoisesti suositellaan uusimaan rakennuksen lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan.
Kiireelliset toimet:
suositellaan poistamaan vaurioitunut vaneri ja korvaamaan poistettu vaneri uudella sekä puhdistamaan kone kauttaaltaan
suositellaan poistamaan vanhan puolen ilmanvaihtokoneen kuitulähteet ja korvaamaan ne uudella. Uusi eriste suositellaan pinnoitettavaksi
suositellaan nykyisten ulko- ja jäteilmasäleikön uusimista ja sääsuojan rakentamista mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaan piippuun. Säleikköjen taustat piipun puolella suositellaan varustettavaksi suojaverkolla
suositellaan tehtäväksi ilmanvaihdon suunnitelmat siten, että tiloihin toteutetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto huomioiden tilojen käyttö ja henkilömäärä. Muutostyö vaatii LVI-suunnittelua
ilmanvaihtokoneet suositellaan vaihdettavaksi
ilmanvaihdon osalta suositellaan selvitettäväksi mahdollisuus käyttää nykyistä kanavistoa
pääte-elimet suositellaan vaihdettavaksi tilatyyppeihin paremmin soveltuvaksi huomioiden veto ja äänitekninen näkökulma.
Pyysin pari vuotta sitten kaupunkia tutkimaan Saukkolan päiväkodin sisäilman. Kerroin huoleni heille siitä, että joka syksy ja kevät talo seisoo vesilätäkössä ja jokaisella kovemmalla sateella vesi seisoo talon seinustalla ja huomautin siitä, että joka maanantai eteisessä haisee viemäri. Hyvä, että vihdoin tutkitaan, mutta sen olisi voinut tehdä jo pari vuotta aiemmin, mutta onhan se tietenkin ihan kiva seurata lasten vesileikkejä talon vierustalla.
Päiväkotikiinteistö on 27 ja laajennusosa 21 vuotta vanhoja ja nyt jo tiensä päässä. Ihan uskomatonta välinpitämättömyyttä ja laadutonta rakentamista.
Tällä hetkellä tilanne on se, että lapset tarvitsevat väistöä. Joko niin, että tarvitaan pikainen laastarisaneeraus, jonka aikana tutkitaan vaihtoehtoja, tai niin, että tilaelementtejä tulee lisää. Tosin, Koisjärven koulu on tyhjänä, sinne voisi mennä nopeastikin. Ei tarvitsisi lasten altistua enää kauaa. Ellei kaupunki ole jo ehtinyt sitäkin kiinteistöä pilaamaan.
Saukkolan päiväkotia ja sen tulevaisuutta mietittäessä ehdottaisin vanhojen suunnitelmien esiin kaivamisesta ja Oinolan monitoimijatalon laajentamista aidoksi monitoimija-alueeksi, jossa uudisrakennuksena tulisi päiväkoti-neuvola koulun alueelle. Kuntien liitossopimukseenhan oli yhtenä pykälänä laitettu, että Oinolaan rakennetaan uusi päiväkoti. Lohjan valtuusto äänesti kahdesti sitä vastaan.
Jutussa kerrotaan kehitysjohtaja Soinion kertovan, että
Henkilökunnan sairastelusta on tietoa ja henkilökunta on kertonut, että pieni osa lapsista oireilee täällä
Voi olla, että tuo lause on jälleen vanhempia rauhoittaakseen sanottu. Ja tätä en sano moittiakseni, en todellakaan. Soinio on tehnyt hyvää työtä kartoittaessaan kiinteistöjä ja ottaessaan sisäilmaongelmat haltuun. Ainakin hän yrittää.
”Pieni osa lapsista”. Tässä kohtaa voisin kuitenkin sanoa, että kuinka paljon kotona ollaan tietoisia sisäilmaongelmista tai niiden oireista? Usein päiväkotilapsistahan sanotaan, että ”ensimmäinen puoli vuotta on sairastelua”, sitten todetaan, että ”kaikenlaista on liikkeellä”, sen jälkeen sanotaan, että ”lomien jälkeen alkaa taas sairastelukierre, kunnes tasaantuu”. Korvatulehduksista on tullut niin tavallisia, että niitä ei osata yhdistää sisäilmaongelmaan. Veikkaan, että lapsista enemmän kuin pieni osa oireilee.
Kuinka paljon nämä voivat vaikuttaa lasten oireiluun? Meillä on vajaa kaksivuotias menossa keuhkojen tähystykseen siksi, että hän on koko ajan kipeä, tiedusteli eräs äiti.(L-U 27.2.2018)