Missä kävelisit, jos et voisi valita?

Ps. Otsikko ei täysin vastaa sisältöä, tuttua tämän syksyn esityslistoista

Eilen oli alueiden johtokunnan ensimmäinen kokous.  Olin kesän aikana henkisesti valmistautunut siihen, että johtokuntakin jää aluetoimikunnan jäädessä, mutta Keskustassa oltiinkin sitä mieltä, että mun olisi hyvä olla puolueen valtuustoryhmän edustajana mukana. Mä otan sen kiitoksena ja isona luottamuksen osoituksena. Mielelläni muutenkin jatkan siinä, sillä koen tän olevan mulle edelleen hyvin tärkeän. Olen tehnyt paljon töitä lähidemokratian kehittämiseksi ja sen kokonaan taakse jättäminen tuntui puristavan keuhkojani. Olen siis edelleen alueiden johtokunnassa, tosin tällä kertaa minulla ei ole enää äänioikeutta, eikä valmisteluja kokousta ajatellen, sillä olen valtuustoryhmän edustajana, en aluetoimikunnan, kuten olin ennen. Jännä tilanne.

Alueiden johtokuntaan siis kuuluu kaksi jäsentä (joilla on jokaisella henkilökohtainen varajäsen) jokaisesta aluetoimikunnasta (yhteensä 16 jäsentä) ja jokaisesta valtuustoryhmästä on yksi edustaja. Lisäksi johtokunnan jäsenenä on kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja viranhaltijoita. Asioiden esittelijöinä toimii kaupungilta alan viranhaltija.  Valtuustoryhmien edustajilla on puhe- ja länsäolo-oikeus, mutta ei siis äänestysoikeutta.

varavaltuutettu_LP_kyltti

Kokouksessa käsiteltiin uutta strategialuonnosta ja taloustilannetta sekä valittiin uusi puheenjohtajisto. Kokouksessa käsiteltiin myös jälleen koulukyytejä ja minun piti johtokunnan jäsenenä, Nummen aluetoimikunnan edustajana, pitää kommenttipuheenvuoro, mutta koska aika oli rajallinen ja muissa asioissa meni kauan, en voinut pitää puheenvuoroani. Kokouksessa ei ehditty myöskään käydä läpi pieninvestointihakemuksia. Ensi viikolla on jatkokokous, jossa käsitellään asiat, jotka jäivät käsittelemättä eilisessä kokouksessa. Ehkä minunkin puheenvuorolleni on siinä kokouksessa aikaa. Jännä tilanne siinä mielessä mun kohdalla, että olin ennen aluetoimikunnan edustaja, ja nyt tässä uuden kauden ensimmäisessä kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. Asialista oli kuitenkin tehty jo aiemmin ja näin ollen tuntui, että istun kahdella penkillä.

Puheenvuoroni, jonka aioin pitää:

Kommenttipuheenvuoro kokouksen pykälään 9: koulukyydit

Koulukyydit puhuttavat joka syksy, joskus jopa pidempäänkin. Viime lukuvuonna meni koko lukuvuosi ihmetellessä. On täysin selvää, että syksyn ensimmäiset viikot menevät harjoitellessa ja reittien muotoutuessa, mutta  vielä syyskuun loppupuolella ollaan tilanteessa, jossa nelosluokkalaisen koulumatkaan menee yli neljä tuntia päivässä, eikä tämä ole ensimmäinen syksy tätä harjoitusta. Odotusajatkin ovat olleet toisinaan ekaluokkalaisillekin kohtuuttomia.

Me pyörittelemme kyniä ja väännämme sanamuodoista, mutta lapset ja heidän perheensä käyvät tätä ihan konkreettisesti läpi. Joka päivä.

Koululiidun käyttöönotto ja teiden turvallisuusluokitusten muutto on lisännyt tätä keskustelua tänä syksynä ja kun viime vuonna tien vaarallisuuden mukaan kyydin sai 120 lasta, on määrä tänä vuonna alhaisempi. Toki on lapsia, jotka nyt ovat saaneet uusien luokitusten myötä kyydin, kun ennen eivät ole saaneet.

Perusopetuslain 32 §:n mukaan ”Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.”

Monella tiellä turvallisuuteen ei ole tehty mitään parannuksia, mikä vaikuttaisi siihen, että tie katsotaankin nyt turvalliseksi jopa 5-vuotiaille kulkijoille. Sanon viisivuotiaille siksi, että osa eskarilaisista on vielä viisivuotiaita, jotka kaupunki on valmis laittamaan kävelemään esikouluun, tietä, jonka moni kokee vaaralliseksi.

Lohja tulkitsee Koululiitua niin, että eskarilainen rinnastetaan ekaluokkalaiseen. Kuitenkin opetus- ja kultuuriministeriön tulkinta laista on: oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Alakouluikäiset lapset eivät vielä kykene havainnoimaan ja ennakoimaan liikennettä riittävästi. Tästä syystä vaarallisuusluokitusta on ehdottomasti nostettava. Perheitä, jotka etsivät taloa ja tonttia Lohjalta, kiinnostaa turvallinen koulumatka. Jo nyt sosiaalisessa mediassa kysellään kannattaako lapsiperheen edes etsiä Lohjalta tonttia/taloa. Lapsiperheet seuraavat aktiivisesti tällaista kehitystä, kun etsivät asuinpaikkaa. Esimerkiksi Kirkkonummi on kuunnellut paikallistuntemusta teiden vaarallisuutta luokiteltaessa Koululiidun käyttöönotosta huolimatta, ja muuttanut luokituksia todenmukaisemmiksi.

Lohja ”lapsiystävällisenä kuntana” ei pysty houkuttelemaan lapsiperheitä, jos päätökset ovat lapsiperheiden asemaa huonontavia. Turvallinen koulumatka on vetovoimatekijä.

Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulisi tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista.  Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.”

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lasta kouluun joka päivä, vaikka lapsen liikennekypsyys ei olisikaan riittävän hyvä. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Koulukyytien vapaapaikat jaetaan vasta syksyllä syysloman jälkeen. Kuitenkin kuljetusta tarvitsevien oppilaiden määrien täytyy olla selvillä jo ennen lukukauden alkua, joten paikkojen tulisi tulla jakoon heti, kun koulukuljetukset on myönnetty. Maksullinen koulukuljetus asettaa kuitenkin lapset eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole varaa maksulliseen kuljetukseen. Vanhemmat voivat myös itse kuljettaa lapsen kouluun työmatkansa yhteydessä, mutta kouluilla ei ole aamupäiväkerhoa, jos lapsi tuodaan koululle jo esim. ennen klo 7.

Kysyn jälleen uudestaan lasten hintaa. Minkähintaiseksi lapsi voidaan määrittää? Mikä on lapsen hinta? Ennenkuin kukaan ehtii antamaan väärää vastausta, kerron omien lasteni hinnan, jonka olen tarkasti laskenut: KORVAAMATON.

Mun lapsilla ei ole hintalappua. Ne on ainutlaatuisia, eikä mulla ole yhtäkään ylimääräistä.

Lohja on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta – mallissa, ja siinä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lapsen etu ei välttämättä ole ensisijainen päätöksentekoa ohjaava periaate, mutta se on harkittava ensisijaisesti kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, jolla voi olla suora tai epäsuora vaikutus lapseen. Lapsen etua harkitaan tekemällä lapsivaikutusten arviointia.

Tehtiinkö lapsivaikutusten arviointia muutettaessa turvallisuusluokituksia?

Jälleen kysyn myös sen perään, kuten olen monena vuonna kysynyt, teiden turvallisuusluokitusten työryhmään olisi hyvä saada aluetuntemusta mukaan. Aluetoimikunnat, LOKOVA tai vastaava olisi ensisijaisen tärkeä taho ottaa mukaan antamaan alueen asiantuntemusta mukaan. On selvää, ettei työryhmä voi kaikkiin teihin tutustua paikan päällä, eikä google maps korvaa oikeaa käyntiä, mutta se ei estäisi, päinvastoin, sen tulisi tukea halua osallistaa kuntalaisia mukaan. Kun tarkastellaan teiden turvallisuusluokituksia, tuskin tulee edes henkilösuoja eteen.

20161121_122140

Eilen oli myös valtuustokokous, jossa olin estyneen valtuutetun sijasta. Tein kokouksessa Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta valtuustoaloitteen teiden turvallisuusluokitusten uudelleenarvioinniksi.

Valtuustoaloite

Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista.  Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.” (https://koululiitu.fi/#)

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

Lähteet:  http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Tänään kokoustaminen jatkuu lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, jossa käsitellään mm. jälleen teiden turvallisuusluokituksia, talousarviota, jonka liitteessä on teksti: Nummen lukion lakkauttamisessa on menossa viimeinen vaihe, jolloin säästö syksyltä 2018 on 62.000 euroa (jippii, näillä Lohja pelastuu!). Ikkalan ja Karstun koulun lakkauttamiset syyskauden kauden 2018 alusta säästävät palkkakustannuksista 92.500 euroa. ?? Onko koulut päätetty lakkauttaa? Vai lakkautammeko koulut hyväksymällä liitteen tekstit? Vai käynnistämmekö lakkautuksen tällä liitteellä? Lautakunnan jäsen Ana Sorainen on tehnyt muutosesityksen, josta kertoo Blogissaan . Olen kannattanut hänen muutosesitystään. Liitteeseen kuntalaisille hyvin tärkeän asian piilottaminen ei edistä avoimuutta.

Huomenna onkin sitten sisäilmaseminaari. Tosi mielenkiintoinen viikko ollut ja aikamoinen hässä. Alkuviikko olikin migreeniä ja siitä johtuvaa pahoinvointia, siihen nähden tämä vauhti huimaa vähän päätä.

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä  vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja  nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan  tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

 

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.