Tag Archives: Lotta2017

Lohjalle ammattitaitoinen hankevalmistelija – olisi aihetta

Espoon kaupunki asetti hakuun hankevalmistelijan tehtävän.

Hankevalmistelijan tehtävänä on kunnallisteknisten rakennusurakoiden tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen, hankkeiden kilpailuttaminen, sekä urakkasopimusten ja tilausten laatiminen.

Hankevalmistelija toimii tiiviissä yhteistyössä kohteiden suunnittelijoiden, eri sidosryhmien sekä kohteita rakennuttavien henkilöiden kanssa. Urakkatarjouspyyntöjen myötä hankevalmistelija on paljon yhteydessä myös urakoitsijoihin.

Kuulostaapa hyvältä. Lohja voisi tehdä samaa. Varmasti kyseinen virka tai toimi säästäisi todella paljon kaupungin (eli veronmaksajien) rahoja ja aikaa, sillä todella moni kaupungin kilpailutuksen, tai kilpailuttamatta jättämisen ratkaisu on mennyt valituksen kautta, mikä taas on kallista ja aikaa vievää.

  • Kuten esimerkiksi Routionmäki

Are Oy on tehnyt kaupunginhallituksen putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijoiden valinnoista hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeudelle. Kaupunginhallitus kumosi maanantaina näiden urakoitsijoiden valinnat ja teki uudet päätökset.

Lohjan kaupungin hallintolakimies Mikko Kuosmanen, mistä Are Oy:n valituksessa oikein on kysymys?

 

– Valittajan mielestä alkuperäinen hankintapäätös ei sisällä riittäviä perusteluita. Se on pyritty korjaamaan nyt siten, että on tehty uusi tarjousvertailu, joka on myös sanallinen.

Mihin muihin asioihin kaupunginhallituksen päätöksestä valittanut on kiinnittänyt huomiota?

– Toinen kohta liittyy pisteytykseen. Valittajayritys ei ollut mielestään saanut niin hyviä laatupisteitä kuin oli odottanut, ja sitä oli perusteltu toiselta työmaalta saatujen kokemusten perusteella.

– Kolmas kohta on, että Routionmäki-hanke ylittää hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon, joten siinä on päällä automaattisesti täytäntöönpanokielto. Siksi pyydämme nyt erikseen sallimaan päätöksen täytäntöönpanon.

Koko Länsi-Uusimaan juttu luettavissa tästä:

Miksi Routionmäen urakoista on valitettu?

  • tai Anttilan tilaelementit

Lohjan kaupungin tekninen johtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 24.11.2015 tekemällään päätöksellä § 32 päättänyt toteuttaa hankinnan hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella suorahankintana ja hankkia Elementit-E Oy:ltä neljän vuoden leasing-vuokrauksella arvonlisäverottomaan hintaan 36.640 euroa kuukaudessa, arvonlisäveroton jäännösarvo 1.536.000 euroa, noin 1.600 neliömetrin suuruiset väistötilat siten, että väistötilat ovat käytettävissä viimeistään 28.2.2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.294.720 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.12.2015.

Koko Markkinaoikeuden päätös luettavissa tästä:

Anttilan koulun tilaelementit

Yksi asia, mikä todella huolettaa on se, että kaupunki väittää vastineessaan, että ”Suorahankinta on ollut perusteltu. Väistötilojen äkillinen tarve on aiheutunut ennalta arvaamattomasta syystä, koska Lohjan kaupunki on saanut luotettavan tiedon rakenteellisista vioista ja mittavasta korjaustarpeesta vasta kuntoarvion valmistuttua marraskuun 2015 alussa. Koulujen rakenteelliset ongelmat ovat osoittautuneet odotettua vaikeammiksi, ja rakennuksissa on todettu vakava terveyshaitta. Hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut odottaa kuntotutkimuksen tuloksina niin laajoja rakenteellisia vikoja ja terveyshaittoja kuin raportista on ilmennyt.”

Se mikä tuossa huolettaa on, että eikö tieto kaupungin sisällä kulje, vai onko tietoa pimitetty? Vai  eikö edellinen kuntoarvio ole ollut luokiteltava luotettavaksi? Miksi epäluotettavia kuntoarvioitsijoita on käytetty?

Koulun tilannetta kuitenkin on seurattu vuodesta 2002.

Toki jälleen totean, että hienoa, että reagoidaan ja pääasia on, että lapset ja henkilökunta ovat terveellisissä tiloissa, tällä hetkellä. Toisaalta olisivat voineet olla jo aiemminkin.

  • tai Nummen liikuntasali.

Urakoitsijan vaihtamisesta päätti Lohjan kaupunginhallitus. Se korjasi oma-aloitteisena hankintaoikaisuna aiemmin tekemäänsä päätöstä siten, että Hartelalta vähennettiin yksi vertailussa annettu laatupiste. Näin Hartela sai vertailussa 94,09 pistettä ja Tammelan Tasorakennus 94,31 eroa.

Hallitus korjasi päätöstään siksi, että Tammelan Tasorakennus teki aiemmasta päätöksestä sekä oikaisuvaatimuksen että valituksen Markkinaoikeuteen. Perusteena oli se, että tarjouspyynnössä ei vaadittu sertifioitua laatujärjestelmää, vaan lyhyt kuvaus yrityksen laatujärjestelmästä.

Koko Länsi-Uusimaan juttu tässä:

Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalin tarjouskin meni valituksen kautta

Tarjouspyyntöjen teko ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Tähän tulisi palkata ammattilainen, tai kouluttaa kaupungin omasta henkilöstöstä sellainen.

 

 

Ennakkoäänestys alkaa tänään

Tänään se alkaa. Ennakkoäänestys.
Lohjalla on 380 ehdokasta ja mä olen heistä yksi. Meillä on tosi hyviä ehdokkaita joka puolueessa ja ryhmittymässä, on nuoria, vanhempia, uusia ja kokeneempia. Olisi todella hienoa, jos mahdollisimman moni äänestäisi, jotta oikeasti saataisi se meidän näköisemme valtuusto, jossa kuuluisi meidän kaikkien, myös heidän ääni, jotka sitä eivät pysty käyttämään.

Käytäthän ääntäsi, sulla on siihen oikeus ja velvollisuus.

Mun numero on 135. Ja se on vapaassa käytössä lappuun
Juttelimme tyttäreni kanssa eilen iltakävelyllä vaaleista, ehdokkuudesta ja äänestämisestä. Tytär on todella paljon miettinyt äänioikeutta ja demokratiaa sekä lähidemokratiaa (joka muuten on jostain syystä perheessämme aika tuttua), puolueista ja niiden eroista ja mitä puoluetta pitää äänestää ja miksi. Muutama lisäkysymys liittyi siihen, ketä saa äänestää ja kuka saa äänestää. Esimerkiksi saako itseä äänestää ja yksi tosi polttava kysymys oli, että saako aviomies äänestää ja saako se äänestää sua?

 

 

Ennakkoäänestyspaikat Lohjalla

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä  vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja  nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan  tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

 

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.