valtuusto – Lotta Paakkunainen

Luottamuspaikkamuutos – varasta varsinaiseksi

Taitaa olla aika tehdä yhteenvetoa ensimmäisestä vajaasta kahdesta vuodesta valtuustoryhmässä. Olen ollut tähän asti valtuustoryhmäni ensimmäinen varavaltuutettu ja näin ollen olen ollut mukana monessa valtuustokokouksessa varsinaisen sijalla.

Valtuustoryhmässä työskentely on ollut antoisaa. Toimin ryhmän sihteerinä ja käymme vilkasta, joskus kiivastakin keskustelua monesta asiasta. Muottiin mua ei ole saatu. Tosin sitä ei ole edes yritetty. On vain todettu, että sä oot just hyvä tuollaisena.

Valtuustossa moni asia on ihmetyttänyt, kankeus ja saman toisto puheenvuoroista seuraavaan. Käytännöt ovat minulle uusia, mutta onneksi aina voi kysyä neuvoja ja vinkkejä.

Valtuustotyöskentely on ryhmätyötä, jokaisella on jostain alueelta osaamista, jota voi käyttää ja aina on joku, jolta voi kysyä. Tietoa jaetaan ja pyritään hyödyntämään parasta asiantuntemusta, joka on käytössä, jotta voisimme tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä parhailla mahdollisilla käytössä olevilla tiedoilla.

Välillä hämmentää kapulakieli, asioita kierrellään, joskus jopa päätöksiä piilotetaan liitteeseen. Todella tarkkana saa olla. Siltikin joitakin asioita jää huomaamatta ja jälkikäteen on todella ikävä kiistää tai yrittää muuttaa asiaa.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on ”avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä”. Tästä kävin yhdessä syksyn kokouksessa pitämässä puheenvuoroa. Siitä on lähes jokaisessa kokouksessa, jossa olen ollut mukana, puhuttu. Siis siitä, että päätösten pitää olla ymmärrettäviä.

Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.
Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa ja kulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;
entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?
Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.
Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.

Olen käynyt myös jättämässä kaksi valtuustoaloitetta

lisäksi 13.2.2019 kokouksessa tein valtuustoaloitteen siitä, että niin

uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Kerron siitä tulevassa kirjoituksessani ja laitan sen vielä kokonaisuudessaan Aloitteitani-sivulle

Olen käynyt pitämässä ryhmäpuheenvuoroja ja puheenvuoroja, mm

Olen myös lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valitsi minut myös lapsiasiahenkilöksi yhdessä puheenjohtajamme Jani Mélingin kanssa.

Nämä luottamuspaikat tarkoittavat sitä, etten voinut enää jatkaa aluetoimikunnan puheenjohtajana enkä alueiden johtokunnan jäsenenä. Tosin johtokunnan jäsenenä jatkan valtuustoryhmän edustajana. Se jäsenyys eroaa sillä tavalla aiemmasta, että nyt minulla on vain puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Inkeri Kankaan jätettyä erohakemuksensa valtuustosta, on minut nimetty lain mukaisesti valtuuston jäseneksi. Inkeri jättää todella isot saappaat jälkeensä ja teen parhaani, ettei hänen tarvitse katua tai harmitella raskasta päätöstään.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/738078-inkeri-kangas-jattaa-valtuuston-lotta-paakkunainen-nousee-tilalle

Valtuustoaloite sisäilmaoireiden seurantajärjestelmästä terveydenhoitajien työkaluksi

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018 Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.

Missä kävelisit, jos et voisi valita?

Ps. Otsikko ei täysin vastaa sisältöä, tuttua tämän syksyn esityslistoista

Eilen oli alueiden johtokunnan ensimmäinen kokous. Olin kesän aikana henkisesti valmistautunut siihen, että johtokuntakin jää aluetoimikunnan jäädessä, mutta Keskustassa oltiinkin sitä mieltä, että mun olisi hyvä olla puolueen valtuustoryhmän edustajana mukana. Mä otan sen kiitoksena ja isona luottamuksen osoituksena. Mielelläni muutenkin jatkan siinä, sillä koen tän olevan mulle edelleen hyvin tärkeän. Olen tehnyt paljon töitä lähidemokratian kehittämiseksi ja sen kokonaan taakse jättäminen tuntui puristavan keuhkojani. Olen siis edelleen alueiden johtokunnassa, tosin tällä kertaa minulla ei ole enää äänioikeutta, eikä valmisteluja kokousta ajatellen, sillä olen valtuustoryhmän edustajana, en aluetoimikunnan, kuten olin ennen. Jännä tilanne.

Alueiden johtokuntaan siis kuuluu kaksi jäsentä (joilla on jokaisella henkilökohtainen varajäsen) jokaisesta aluetoimikunnasta (yhteensä 16 jäsentä) ja jokaisesta valtuustoryhmästä on yksi edustaja. Lisäksi johtokunnan jäsenenä on kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja viranhaltijoita. Asioiden esittelijöinä toimii kaupungilta alan viranhaltija. Valtuustoryhmien edustajilla on puhe- ja länsäolo-oikeus, mutta ei siis äänestysoikeutta.

Kokouksessa käsiteltiin uutta strategialuonnosta ja taloustilannetta sekä valittiin uusi puheenjohtajisto. Kokouksessa käsiteltiin myös jälleen koulukyytejä ja minun piti johtokunnan jäsenenä, Nummen aluetoimikunnan edustajana, pitää kommenttipuheenvuoro, mutta koska aika oli rajallinen ja muissa asioissa meni kauan, en voinut pitää puheenvuoroani. Kokouksessa ei ehditty myöskään käydä läpi pieninvestointihakemuksia. Ensi viikolla on jatkokokous, jossa käsitellään asiat, jotka jäivät käsittelemättä eilisessä kokouksessa. Ehkä minunkin puheenvuorolleni on siinä kokouksessa aikaa. Jännä tilanne siinä mielessä mun kohdalla, että olin ennen aluetoimikunnan edustaja, ja nyt tässä uuden kauden ensimmäisessä kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. Asialista oli kuitenkin tehty jo aiemmin ja näin ollen tuntui, että istun kahdella penkillä.

Puheenvuoroni, jonka aioin pitää:

Kommenttipuheenvuoro kokouksen pykälään 9: koulukyydit

Koulukyydit puhuttavat joka syksy, joskus jopa pidempäänkin. Viime lukuvuonna meni koko lukuvuosi ihmetellessä. On täysin selvää, että syksyn ensimmäiset viikot menevät harjoitellessa ja reittien muotoutuessa, mutta vielä syyskuun loppupuolella ollaan tilanteessa, jossa nelosluokkalaisen koulumatkaan menee yli neljä tuntia päivässä, eikä tämä ole ensimmäinen syksy tätä harjoitusta. Odotusajatkin ovat olleet toisinaan ekaluokkalaisillekin kohtuuttomia.

Me pyörittelemme kyniä ja väännämme sanamuodoista, mutta lapset ja heidän perheensä käyvät tätä ihan konkreettisesti läpi. Joka päivä.

Koululiidun käyttöönotto ja teiden turvallisuusluokitusten muutto on lisännyt tätä keskustelua tänä syksynä ja kun viime vuonna tien vaarallisuuden mukaan kyydin sai 120 lasta, on määrä tänä vuonna alhaisempi. Toki on lapsia, jotka nyt ovat saaneet uusien luokitusten myötä kyydin, kun ennen eivät ole saaneet.

Perusopetuslain 32 §:n mukaan ”Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.”

Monella tiellä turvallisuuteen ei ole tehty mitään parannuksia, mikä vaikuttaisi siihen, että tie katsotaankin nyt turvalliseksi jopa 5-vuotiaille kulkijoille. Sanon viisivuotiaille siksi, että osa eskarilaisista on vielä viisivuotiaita, jotka kaupunki on valmis laittamaan kävelemään esikouluun, tietä, jonka moni kokee vaaralliseksi.

Lohja tulkitsee Koululiitua niin, että eskarilainen rinnastetaan ekaluokkalaiseen. Kuitenkin opetus- ja kultuuriministeriön tulkinta laista on: oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Alakouluikäiset lapset eivät vielä kykene havainnoimaan ja ennakoimaan liikennettä riittävästi. Tästä syystä vaarallisuusluokitusta on ehdottomasti nostettava. Perheitä, jotka etsivät taloa ja tonttia Lohjalta, kiinnostaa turvallinen koulumatka. Jo nyt sosiaalisessa mediassa kysellään kannattaako lapsiperheen edes etsiä Lohjalta tonttia/taloa. Lapsiperheet seuraavat aktiivisesti tällaista kehitystä, kun etsivät asuinpaikkaa. Esimerkiksi Kirkkonummi on kuunnellut paikallistuntemusta teiden vaarallisuutta luokiteltaessa Koululiidun käyttöönotosta huolimatta, ja muuttanut luokituksia todenmukaisemmiksi.

Lohja ”lapsiystävällisenä kuntana” ei pysty houkuttelemaan lapsiperheitä, jos päätökset ovat lapsiperheiden asemaa huonontavia. Turvallinen koulumatka on vetovoimatekijä.

Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulisi tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.”

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lasta kouluun joka päivä, vaikka lapsen liikennekypsyys ei olisikaan riittävän hyvä. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Koulukyytien vapaapaikat jaetaan vasta syksyllä syysloman jälkeen. Kuitenkin kuljetusta tarvitsevien oppilaiden määrien täytyy olla selvillä jo ennen lukukauden alkua, joten paikkojen tulisi tulla jakoon heti, kun koulukuljetukset on myönnetty. Maksullinen koulukuljetus asettaa kuitenkin lapset eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole varaa maksulliseen kuljetukseen. Vanhemmat voivat myös itse kuljettaa lapsen kouluun työmatkansa yhteydessä, mutta kouluilla ei ole aamupäiväkerhoa, jos lapsi tuodaan koululle jo esim. ennen klo 7.

Kysyn jälleen uudestaan lasten hintaa. Minkähintaiseksi lapsi voidaan määrittää? Mikä on lapsen hinta? Ennenkuin kukaan ehtii antamaan väärää vastausta, kerron omien lasteni hinnan, jonka olen tarkasti laskenut: KORVAAMATON.

Mun lapsilla ei ole hintalappua. Ne on ainutlaatuisia, eikä mulla ole yhtäkään ylimääräistä.

Lohja on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta – mallissa, ja siinä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lapsen etu ei välttämättä ole ensisijainen päätöksentekoa ohjaava periaate, mutta se on harkittava ensisijaisesti kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, jolla voi olla suora tai epäsuora vaikutus lapseen. Lapsen etua harkitaan tekemällä lapsivaikutusten arviointia.

Tehtiinkö lapsivaikutusten arviointia muutettaessa turvallisuusluokituksia?

Jälleen kysyn myös sen perään, kuten olen monena vuonna kysynyt, teiden turvallisuusluokitusten työryhmään olisi hyvä saada aluetuntemusta mukaan. Aluetoimikunnat, LOKOVA tai vastaava olisi ensisijaisen tärkeä taho ottaa mukaan antamaan alueen asiantuntemusta mukaan. On selvää, ettei työryhmä voi kaikkiin teihin tutustua paikan päällä, eikä google maps korvaa oikeaa käyntiä, mutta se ei estäisi, päinvastoin, sen tulisi tukea halua osallistaa kuntalaisia mukaan. Kun tarkastellaan teiden turvallisuusluokituksia, tuskin tulee edes henkilösuoja eteen.

Eilen oli myös valtuustokokous, jossa olin estyneen valtuutetun sijasta. Tein kokouksessa Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta valtuustoaloitteen teiden turvallisuusluokitusten uudelleenarvioinniksi.

Valtuustoaloite

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

Lähteet: http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Tänään kokoustaminen jatkuu lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, jossa käsitellään mm. jälleen teiden turvallisuusluokituksia, talousarviota, jonka liitteessä on teksti: Nummen lukion lakkauttamisessa on menossa viimeinen vaihe, jolloin säästö syksyltä 2018 on 62.000 euroa (jippii, näillä Lohja pelastuu!). Ikkalan ja Karstun koulun lakkauttamiset syyskauden kauden 2018 alusta säästävät palkkakustannuksista 92.500 euroa. ?? Onko koulut päätetty lakkauttaa? Vai lakkautammeko koulut hyväksymällä liitteen tekstit? Vai käynnistämmekö lakkautuksen tällä liitteellä? Lautakunnan jäsen Ana Sorainen on tehnyt muutosesityksen, josta kertoo Blogissaan . Olen kannattanut hänen muutosesitystään. Liitteeseen kuntalaisille hyvin tärkeän asian piilottaminen ei edistä avoimuutta.

Huomenna onkin sitten sisäilmaseminaari. Tosi mielenkiintoinen viikko ollut ja aikamoinen hässä. Alkuviikko olikin migreeniä ja siitä johtuvaa pahoinvointia, siihen nähden tämä vauhti huimaa vähän päätä.

Koulukyydit, turvallisuusluokitukset ja hiustenhalkominen

Aamukahvi kylmeni saadessani puhelun aamun lehteä lukeneelta äidiltä. Keskustelimme hyvän tovin turvallisesta koulumatkasta ja päivän lehdestä.

dig — mutkan takana on auto. Lapsi tulee tässä kohtaa yllättäen eteen. Turvallinen ylittää, vaikka et näe

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/556515-lohjan-koulukyydit-lahtoruutuun-lautakunnalle-kuljetusten-perusteet-ja?r=0.0980290909053263

Lehti otsikoi lautakunnan viime viikkoisen kokouksen

Kyseessä oli kokous, jossa käsiteltiin viittä oikaisuvaatimusta liittyen teiden turvallisuusluokitusten muutokseen. Vihreät tekivät muutosesityksen, jolloin luokituksia olisi muutettu niin, että 0-3 luokkalaisilla luokitusta olisi nostettu yhdellä luokka-asteella ja useammalla lapsella olisi palautunut koulukyytioikeus. Tämän ehdotuksen oli tarkoitus olla lähtölaukaus sille, että se olisi koskenut kaikkia lohjalaisia.

Tästä äänestettiin ja ikävä kyllä lautakunta ei ollut yksimielinen. Harmi. Se oli hyvä muutosesitys.

Kaupunginhallitus eikä kaupunginjohtaja voi käyttää otto-oikeuttaan oikaisuvaatimuksissa, eikä kukaan muu voi valittaa oikaisuvaatimuksen päätöksestä kuin oikaisuvaatimuksen tekijä. Siksi viranhaltijat ottavat nyt asian uudelleen käsittelyyn. Toki perusteena on se, että kaikkia ei kohdella nyt tasavertaisesti.

Jännittävää on se, että nyt käytetään tätä mahdollisuutta. Jos vaikka esimerkiksi ajatellaan viime kautta ja vaikkapa erästä päätöstä, josta pöllömpi voisi kuvitella ajateltavan myös tasavertaisuutta. Nummi-Pusulan lukion lakkautus. Ei silloin otettu asiaa uudestaan käsittelyyn, vaikka kaikkia ei kohdeltukaan tasavertaisesti. Nyt Ylälohjan opiskelijaikäiset eivät ole tasavertaisessa asemassa, mutta se on tietenkin eri asia sillä kaupungissa sitä lakkautusta haluttiin. Toisille se oli yhdentekevä, pieni vähäpätöinen asia. Paitsi tietenkin täällä syrjässä asuville. Me olisimme halunneet taata opiskelumahdollisuudet myös maalaisille.

Tänäänkin lehteä lukiessa tuli väkisinkin mieleen, että nyt on kyllä kaupungin talous todella kauheassa pulassa, jos lasten turvallisesta kouluunkulkemisesta päätetään uudestaan. Konkurssi tulee ja kamalinta kaikesta: uusia ihmisiä joudutaan palkaamaan. Voivoivoi. Mutta hei, sehän on hienoa, sillähän on suoraan työllistävä vaikutus! Määräaikaisia apukäsiä joudutaan palkkaamaan suunnittelemaan reittejä uudestaan, vastaamaan kysymyksiin, kuljettajia joudutaan palkkaamaan, yrittäjät joutuvat palkkaamaan lisää väkeä, kuljetuskalustoa muutetaan. Ja lapset saavat turvallisen koulumatkan. Kamala homma. Hirveetä!

Teiden turvallisuusluokitusten kriteerejä joudutaan tarkastelemaan uudestaan. Työryhmän olisikin nyt jalkauduttava ja ehkä myös lautakunnan ja viranhaltijat. Katsotaan oikeasti ne tiet. Tutustutaan siihen, miten lapset kulkevat kouluun ja koulusta kotiin. Jos ei haluta tai pystytä jalkautumaan, kysytään alueen asiantuntijoilta, jos ei haluta kysyä asiantuntijoilta, voisi kysyä työryhmältä siihen syytä. Miksi ei haluta kuulla niitä tienkäyttäjiä? On ihan päivänselvää, ettei kaikki lautakunnan jäsenet yksinkertaisesti vain pysty tutustumaan kaikkiin teihin. Siksi pitäisi kysyä alueen asiantuntijoilta. Ehkä aluetoimikunnilta? Sieltä sitä tietoa alueesta oikeasti löytyy. Kukaan vanhemmista ei ole pyytänyt kohtuuttomia. Kukaan ei ole halunnut taksikyytiä ovelta ovelle. Vain, että lapsi pääsee turvallisesti, traumattomasti kouluun ja koulusta kotiin. Onko se liikaa vaadittu?

Kysyn jälleen uudestaan lasten hintaa. Minkähintaiseksi lapsi voidaan määrittää? Mikä on lapsen hinta?

Ennenkuin kukaan lautakunnan jäsenistä tai kukaan muukaan ehtii antamaan väärää vastausta, kerron jälleen omien lasteni hinnan: KORVAAMATON.

Mun lapsilla ei ole hintalappua. Ne on ainutlaatuisia, eikä mulla ole yhtäkään ylimääräistä.

Lapsen etu ei välttämättä ole ensisijainen päätöksentekoa ohjaava periaate, mutta se on harkittava ensisijaisesti kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, jolla voi olla suora tai epäsuora vaikutus lapseen. Lapsen etua harkitaan tekemällä lapsivaikutusten arviointia. (ote https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinen-materiaalipankki/)

Niin, pitäisikö päätöstä tehdessä miettiä hetki tätä asiaa? Tehtiinkö lapsivaikutusten arviointia muutettaessa turvallisuusluokituksia? En ole ainakaan kuullut sellaisesta. Ei taidettu. Tosin eipä ole kyllä koulujen lakkautusten vaikutusta perheisiinkään vielä tutkittu.

Lapset tarvitsevat aikuisten tukea kehittyäkseen yhteiskunnan täysiksi jäseniksi. He ovat aikuisia haavoittuvampia, joten heidän elinolosuhteisiinsa ja hyvinvointiinsa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lasten turvallinen kehitys ja osallisuus ovat toimivan yhteiskunnan edellytyksiä. Ennaltaehkäisevän työn painottaminen on myös taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin korjaavasta työstä aiheutuvien kustannusten maksaminen.

Vaatimukset malliin sitoutuvalle kunnalle
• Kunta sitoutuu lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan
päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Tämä tarkoittaa
kehittämistyötä, jossa lapset ja nuoret sekä olennaiset
kansalaisyhteiskunnan toimijat otetaan mukaan lapsia koskevien
asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
• Kunta ottaa vastuun kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta.
Kuntaan tulee nimetä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin
etenemisestä.
• Kunta sitoutuu tiedottamaan prosessin tavoitteista ja tuloksista
kuntalaisille.

Minusta on hyvä, että asia käsitellään uudestaan kokonaisuutena, olen myös varautunut siihen, ettei vieläkään kohdella tasavertaisesti. Olen myös varautunut siihen, että turvallisuudesta tingitään eurojen vuoksi. Tai että lapsille on löydetty hintalappu.

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.