Lohjan selkä suoristuu sisäilma-asioissa – palaute yhteislyseon sisäilmainfosta

20180110_144559

”Suositellaan välituntiulkoilua ja ikkunatuuletusta välitunneilla” – tästä olen niin iloinen ja huojentunut. Vihdoin.

Tätä suositeltiin jo Jalavan sisäilmainfossa, josta kirjoitin lokakuussa 2016 ja olen ikkunatuuletuksen puolesta puhunut paljon. Tunneilla voi myös pitää oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä, ovat suosittaneet jo jonkin aikaa, ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan lyseon sisäilmainfo oli mielenkiintoinen. Lohjan kaupungin kehityskaari sisäilma-asioissa on nouseva ja olen siitä tyytyväinen. Enää sisäilmaongelmista puhuminen ei ole tuulimyllyjä vastaan taistelua, kuten se on aiemmin ollut. Kuten esimerkiksi Tytyrin aikaan, kun vastassani oli seinä vähätteleviä viranhaltijoita ja tuhahtelevia luottamushenkilöitä, jotka toistuvasti totesivat minun lietsovan paniikkia. tässä vihdoin kaupunki alkoi suoristamaan selkäänsä, ja ymmärtämään asian vakavuuden.

Se näkyi nyt Lyseon sisäilmainfossa.

20180110_144945

Ensin opiskelijat väistöön. Heidän on päästävä terveisiin tiloihin. Lyseossa on 730 opiskelijaa, joista 59 on 10.1.2018 mennessä anonut lupaa itsenäiseen opiskeluun ja saanut luvan.

Lyseota on useaan otteeseen remontoitu, kerran laajennettu ja tässä vaiheessa yksi märkä ulkoseinä on kapseloitu sisätiloihin.

Rakennuksen ryömintätiloista löydettiin vanhoja lautoja, siis vanhoja rakennusaikaisia tukipuita, joita ihan yleisesti on jätetty kiinni. Nyt ne ovat luonnollisesti keränneet vuosia kosteutta, myös putkikanaaleista löytyi vanhoja laudotuksia. Löydettiinpä myös vanhojen polttopuiden puuvarasto, jolla kuitenkin kuulemma on vain vähäinen vaikutus, sillä tila on nyt koneellisesti alipaineistettu. Alipaineistettuna on myös osa ryömintätiloista.

”Mutta lyseo on rakennettu kallion päälle”- miten se vesi voi jäädä sinne? Olen tähän kysymykseen ja kyseenalaistukseen törmännyt monesti. Jos katsomme oikein tarkkaan, huomaamme, ettei lyseo ole ihan korkeimmalla kohdalla kalliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lyseon lattian alla on märkä hiekka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koska hiekka ei ole kuivaa, ei se ole päässyt kuivumaan. (rautalanka ole hyvä) Eli rakennus seisoo märällä hiekalla ja rakenteet ovat olleet siinä märässä aika kauan. Vesi on jo vuosia tehnyt tehtäviään, sitä on tullut ylös rakenteita ja valunut alas sateella, myös sisään.

Näiden löytyneiden mikrobiongelmien lisäksi olisin huolissani lyseon radopitoisuuksista. Suomessa on maaperänsä vuoksi korkeat radonpitoisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä. Eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. (stuk.fi)

Lohjalla lyseon postinumeroalueella on tehty radonmittauksia vuosien 1980-2016 välillä 170 kpl. Uusien asuntojen enimmäisarvo ylitettiin 28:ssa mittauskohteessa ja yli 300-400 becquerelliä ylitettiin 29 kohteessa. Lyseossa ei tehty radonmittauksia. Kohteen maaperän ja sijainnin vuoksi olisi ehkä voinut, mutta rakennemittaukset kertovat muutenkin karun tilanteen, joten ehkä se ei tähän ole välttämätöntä. JOS lyseon sisäilmaa tutkitaan enemmänkin, siinä tapauksessa tulisi mitata myös radonpitoisuudet.

 

 

Lyseon kuntokartoituksessa on tutkittu rakennuksen ulkorakenteita ja niistä löydettiin kuvassa lueteltuja mikrobeja.

Löydettyjä kosteusvaurioindikaattoreita

Esimerkiksi putkitunneleissa ja –kanaaleissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kosteus- ja lahovaurioituneita muottipuumateriaaleja ja tojaeristeitä.

Tutkimustulosten perusteella kanaaleista pääsee paikallisesti sekoittumaan ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Rakennuksen ulkopuolella olevaan putkitunneliin pääsee kulkeutumaan merkittäviä määriä kosteutta rakennuksen ulkopuolelta.

Merkkiainetutkimuksissa löydettiin useita ilmavuotoja ja mm niiden kautta pääsevät ne sisäilmaa huonontavat mikrobit.

Nuoret tarvitsevat väistöä, mieluiten heti. Tehtiin rakennuksen kanssa mitä hyvänsä, tutkitaan lisää, korjataan tai puretaan, mutta opiskelijat tulee siirtää. Jokainen päivä on liikaa.

Meille on esitetty ainoana vaihtoehtona Trallalan ”puistoa” märkää parkkipaikkaa, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Tontti pitää ostaa ja tilaelementit vuokrata. Opiskelijat pääsisivät aikaisintaan ensi elokuussa väistöön. sanoin, aikaisintaan. En usko hetkeäkään, että he jo elokuussa pääsisivät. Esimerkkinä Mäntynummen yhtenäiskoulu. Oppilaiden piti päästä syysloman jälkeen väistöön, pääsivät tammikuussa.

Onko tutkittu muita vaihtoehtoja? Esim TTS-opistoa Sammatissa? Tila on tyhjillään ja vapaa heti.

  1. Toki matkaa on 10-15 minuuttia, joutuisi miettimään kuljetuksia (ja se ei ole Lohjalla vahvin osaaminen)
  2. alakoulun ruokailua, sillä väistössä oleva alakoulu ruokailee tällä hetkellä Lyseon tiloissa,
  3. liikuntatiloja, mutta luonto olisi lähellä ja liikkuminen onnistuu myös luonnossa

Niin, nuoret tarvitsevat väistöä heti. Sammatissa olisi nopeasti ja todennäköisesti edullisemmin kuin tilaelementit. Tosin en tiedä, koska emme ole saaneet laskelmia.

Lohja on käyttänyt monia eri toimijoita sisäilmatutkimuksiin, mutta FCG:ia eniten. Se alkaa näkymään tuloksissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi Jalavan koulussa käytetty toimijaa ei ole enää näkynyt, oliko ehdotetut toimenpiteet liikaa? oliko liian suorapuheista tekijää? Vai onko tosiaan jo liikaa ongelmia ympäri Suomea, että toimijat eivät ehdi?

Oli miten oli, Lohja on ottanut sisäilma-asioissa niin suuren askeleen, että se on huomioitu valtakunnallisesti ja pidetään nyt mallioppilaana. Hieno huomionosoitus ajatellen juuri lähtökohtia asenteessa ja toimissa aiemmin ja sitä, että kuntalaisten kuulemisesta on oikeasti opittu ja lähdetty tekoihin. TerveetTilat 2028

Matkaa kuitenkin on vielä isoihin tekoihin. Kaupungilla on vielä tekemistä oman henkilökunnan ja luottamushenkilöiden asennemuutoksen kanssa. Yksi johtavista viranhaltijoitsta ei voi olla sitä mieltä, että ”oire katoaa, kun syy katoaa.” Luonnollisesti oire katoaa, jos kyseessä on vain reaktio. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Se tulee muistaa aina. Osa sairastuu, osa vakavastikin. Siitä ei parane, astma ei katoa, MCS ei katoa. Osa sairauksista voi kehittyä pitkänkin ajan päästä.

Lohjan tulisikin nyt olla tiennäyttäjä ja ottaa kouluissa käyttöön systeemi, jossa olisi aktiivinen oireseuranta (esimerkiksi Wilman kautta, tai ottaa jokin terveydenhuollon sovellus käyttöön rinnalle) kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Wilman ylläpitäjä tosin ei ymmärtänyt ottaa koppia tästä tiedustellessani aloitetta varten teknisiä valmiuksia. Olen tätä useaan kertaan ehdottanut, mutta koska en ole saanut ympäripyöreitä muminoita lukuunottamatta kunnon vastauksia, teen aloitteen asiasta.

 

Nyt kun on jälleen yksi ”yhtäkkinen pommi” sisäilma-asioissa löydetty, löytyisiköhän pian Ristin koulun pommi? Vai odotetaanko hetki, että niitä pommeja muodostuu lisää? Vai aloitettaisiinko oikeasti se ennaltaehkäisy?

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s