Sammatin ja Nummen oppilaaksiottoalueiden rajasta

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Länsi-Uusimaa uutisoi asiasta kovalla otsikolla:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/848338-nummea-ei-kehiteta-meidan-kustannuksellamme-sammatin-ylakoululaisia-esitetaan

Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.

Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.

Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:

Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista

Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.

Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.

Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.

Lotta Paakkunainen

jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

Parannusta koulukyyteihin

Koulukyydeistä on saanut monena vuonna olla huolissaan ja logistiikassa on, huolimatta siitä, että parhaansa yrittävät, tuntunut olevan pallo aivan jossain muualla kuin hallussa. Tämä alkava kouluvuosi näyttää ehkä vähän paremmalta kuin pitkään aikaan. Tiedottamisessa on päästy pieni askel eteenpäin, mutta ennenkaikkea, liikennöintiä koululaisten kulkemisen helpottamiseksi on parannettu. Ainakin yhdellä alueella. Toisilla perheillä.

lisävuorot Sammatti-Lohja 082018

 

Ikävä kyllä, vaikka uudistus on hyvä, ei se paranna kaikkien perheiden, eikä kaikkien koululaisten tilannetta. Toiset koululaiset joutuvat odottamaan jopa tunnin koulun pihalla tai pysäkillä.

Toivon, oikeastaan odottaisin sitä, että koko Lohjan alueella olisi jokaiselle koululaiselle turvallinen koulumatka, joka ei kestä liian kauan.

JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää   kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä,  jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista? Jos lapsi kävelee samaista kapeaa tietä pimeässä, raskaan ajoneuvoliikenteen määrän läpiajon kokoajan kasvaessa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.