Kaksi vuotta sitten kirjoitin blogikirjoituksen uraanikaivosvarauksesta Lohjan Leppäkorvessa. Tuolloin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksyi alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edusti tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania. Nyt kaivosvarauksen on hakenut norjalainen yritys ja kaivostoiminnan vaikutuksista käydään jälleen vilkasta keskustelua.
Leppäkorpi-Järvenpään kyläyhdistys järjesti kiinnostuneille keskustelutilaisuuden aiheesta ja tupa olikin täynnä. Tilaisuudessa käytiin hyvää ja ratkaisunhakuista keskustelua.
Tällä kertaa varaus on laajuudeltaan 1 300 hehtaaria ja se sijaitsee Lohjan ja Someron alueella. Kyseessä siis pienempi alue kuin kaksi vuotta sitten.
Myös ranskalainen Areva oli kiinnostunut alueesta vuonna 2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei tuolloin myöntänyt Arevalle valtauslupaa.
Uusia kysymyksiä ja huolenaiheita
Uusi kaivosvaraus herättää monia kysymyksiä, joista osa on samoja kuin kaksi vuotta sitten. Onko kaivostoiminta ympäristön kannalta kestävää? Mitä vaikutuksia kaivoksella on alueen asukkaisiin ja luontoon? Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää alueen luonnonvaroja?
Yksi merkittävä ero on se, että tällä kertaa Lohjan kaupunkia ei ole kuultu kaivoshankkeesta. Yrityksen kuulutuksen mukaan kaivosta koskeva ilmoitus on ollut vain Someron paikallislehdessä, ei Länsi-Uusimaassa. Tämä on herättänyt huolta siitä, onko kaikkia osapuolia kuultu asianmukaisesti.
Kiinnostus Nummen esiintymään on noussut esiin aika ajoin. 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, mutta se hylättiin vuonna 2007.
Ympäristövaikutukset ja turvallisuushuolet
Uraanikaivostoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja asukkaiden huolenaiheet ovat perusteltuja. Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, sillä voi olla vakavia seurauksia.
Uraanikaivoksen vaikutusalueen tarkka määrittäminen vesistöjen osalta on monimutkainen tehtävä, joka riippuu useista tekijöistä, kuten kaivoksen sijainnista, kaivostoiminnasta ja sen vaikutuksista vesistöihin, sekä vesistöjen virtaussuunnasta ja valuma-alueista.
Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että uraanikaivoksen vaikutusalue vesistöjen osalta voi ulottua useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän kaivosta. Tämä johtuu siitä, että kaivostoiminnasta voi päätyä vesistöihin saastuttavia aineita, kuten uraania, raskasmetalleja ja haitallisia kemikaaleja. Nämä aineet voivat kulkeutua vesistöjä pitkin ja kertyä eliöihin ja sedimenttiin, mikä voi aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ihmisille.
Taloudelliset hyödyt ja sosiaaliset vaikutukset
Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt, kuten työllisyyden lisääntyminen, ovat merkittäviä, mikäli kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaaran kaivos toimi aikanaan huomattavana työllistäjänä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuria uraaniesiintymiä, jotta niiden louhiminen olisi taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.
On tärkeää pohtia myös, miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan. Pitkään alueella asuneet ja elinkeinonsa maasta saavat asukkaat voivat kokea, että heidän elämänlaatunsa ja toimeentulonsa ovat uhattuina. Asuntovelalliset eivät voi helposti muuttaa pois, mutta heidän lapsensa todennäköisesti välttävät alueelle paluuta, mikä voi johtaa alueen autioitumiseen.
Ympäristön vaikutusarvioinnit ja asukkaiden huolenaiheet
Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön, ja ympäristön vaikutusarvioinneissa tulee huomioida uraanin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen. Prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta saastuneet aineet voivat päätyä vesistöihin, ja ilman kautta leviävinä ne voivat altistaa kasveja, eläimiä ja ihmisiä. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi kulkeutua ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.
Hyödyt ja haitat: Arvokysymyksiä
Arvioidessamme kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja, on tärkeää huomioida omat arvomme. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja ruoan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan säilyttää myös tuleville sukupolville. Kaivoksen mahdollisuus ei ole imagovaltti paikkakunnalle tai sen nykyisille yritystoiminnoille.
Uraanikaivosvaraus Lohjan Leppäkorven kylässä herättää monia perusteltuja huolenaiheita. Päätökset tulee tehdä huolellisen arvioinnin ja asukkaiden kuulemisen pohjalta, ottaen tasapuolisesti huomioon ympäristövaikutukset, paikallisyhteisön hyvinvointi ja taloudelliset näkökulmat. Keskustelu kaivostoiminnasta Leppäkorvessa jatkuu ja on tärkeää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä kestävän ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
On kuitenkin selvää, että kaivoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Lohjan ja sen lähikuntien asukkaisiin, sillä vesistöt ovat alueella erittäin tärkeitä luonnonvaroja ja virkistysmahdollisuuksia.
On tärkeää muistaa, että uraanikaivostoiminta on erittäin riskialtista ja sillä voi olla vakavia ympäristövaikutuksia. On tärkeää, että kaikki kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset selvitetään huolellisesti ja avoimesti ennen kuin mitään päätöksiä tehdään.
Suomenmaa julkaisi mielipidekirjoitukseni 24.5.2024
Länsi-Uusimaa julkaisi mielipidekirjoitukseni 25.5.
Aiemmin uraanikaivosvarauksesta kirjoittamaani:
Lotta Paakkunainen 