Avainsana-arkisto: hallintosääntö

Päätös ennen päätöstä, Koisjärven päiväkoti ja hyvän hallinnon rajat

Koisjärven päiväkodin lakkauttamista koskeva päätös herättää minussa tavallista enemmän tunteita ja kysymyksiä. Ei ainoastaan siksi, että kyse on jälleen yhden lähipalvelun poistumisesta, vaan siksi, että olen ollut itse tässä päätöksenteossa puolustamassa Koisjärven päiväkotia jo vuosia sitten.

Olen nähnyt, miten päiväkodin asemaa on tarkasteltu, millaisia perusteluja sen säilyttämistä ja lakkauttamista vastaan on esitetty ja miten sama keskustelu tuntuu palaavan uudelleen ja uudelleen.

Siksi katson tätä päätöstä myös historian kautta ja juuri historia tekee nykyisestä tilanteesta mielestäni erityisen kiinnostavan.

Olen puolustanut Koisjärven päiväkotia ennenkin

Koisjärven päiväkoti oli lakkautus- ja siirtouhan alla jo aiemmin.

Kun päiväkodin Kuuset-ryhmän siirtämistä pois Koisjärveltä käsiteltiin, olin itse mukana päätöksenteossa ja puolustin ryhmän säilyttämistä Koisjärvellä.

Tuolloin en nähnyt perusteltuna sitä, että palvelua siirretään pois alueelta vain siksi, että suurempi yksikkö voisi olla hallinnollisesti tehokkaampi.

Tein esityksen, että Kuuset-ryhmä pidetään Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja sen sijaintia arvioidaan myöhemmin uudelleen, kun Saukkolan uusi päiväkoti olisi toiminnassa. Esitykseni voitti lautakunnassa selvästi ja se oli minulle tärkeä päätös. Ei siksi, että olisin ajatellut, ettei palveluverkkoa koskaan pitäisi muuttaa, vaan siksi, että pienen alueen palvelua ei pidä lakkauttaa vain siksi, että suurempi yksikkö näyttää paperilla tehokkaammalta.

Olen kirjoittanut tästä myös silloin, kun asia oli ajankohtainen.

Samaa keskustelua olen jatkanut Lohjan kouluverkon kohdalla. Olen tehnyt valtuustoaloitteen lähipalveluiden lakkautusten vaikutusten selvittämisestä ja puhunut esimerkiksi jokaisen koulun lakkauttamisen yhteydessä siitä, ettei palveluverkkopäätösten vaikutuksia voi arvioida vain sen rakennuksen tai yksikön näkökulmasta, joka ollaan sulkemassa.

Sama kysymys on jälleen, kun Koisjärven päiväkoti ollaan lakkauttamassa.

Mutta mitä tässä välissä tapahtui?

Vuonna 2021 Nummi–Saukkolan alueen varhaiskasvatuksen järjestämisestä keskusteltiin valtuustossa. Olin silloin sitä mieltä, että palveluita olisi pitänyt tarkastella koko alueen kokonaisuutena ja selvittää uuden päiväkodin ja neuvolan sijoittamista Nummen monitoimijatalon yhteyteen. Esitykseni hävisi äänin 41–9.

Ajatukseni oli ennen kaikkea se, että lapsille ja perheille olisi ollut hyötyä siitä, että palvelut olisivat mahdollisimman pitkälle saman katon alla. Päiväkoti, koulu, neuvola, hammashoito, psykologi, perheneuvola ja muut perheiden palvelut olisivat olleet helpommin saavutettavissa samassa paikassa. Se olisi helpottanut erityisesti monilapsisten perheiden arkea, kun asioita olisi voinut hoitaa yhdellä käynnillä ja samassa paikassa.

Muistan edelleen, että ajatukselleni hieman hymähdeltiin: harvemmin päiväkoti-ikäiset tarvitsevat psykologia.

Minusta juuri tuo kertoo siitä, miten helposti palveluita katsotaan liian kapeasti. Ennaltaehkäiseviä ja perheiden palveluita ei pitäisi suunnitella vain sen perusteella, kuka niitä tarvitsee juuri nyt, vaan myös sen mukaan, miten perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja arjen sujuvuutta voidaan tukea.

Mielestäni on tärkeää Saukkolan ja Nummen asukkaiden näkemyksiä pitää kuulla ja kunnioittaa. Saukkolassa on enemmän asukkaita ja ymmärrän hyvin, miksi saukkolalaiset haluavat päiväkodin säilyvän Saukkolassa. Myös työmatkaliikenteen näkökulmasta Saukkola on monelle luontevampi suunta, sillä työssäkäyvien matkat suuntautuvat yleensä Saukkolasta eteenpäin, kun taas Nummi on monelle väärässä suunnassa.

En siis ajattele, että Saukkolaan keskitetty päiväkoti olisi itsessään huono ratkaisu. Ongelma on siinä, miten tähän kokonaisuuteen päädyttiin ja mitä se tarkoittaa Koisjärven kannalta.

Tätä historiaa on tärkeä muistella nyt, koska Saukkolassa ei edelleenkään ole sitä pysyvää uutta päiväkotia, jonka ympärille tuolloin keskustelua käytiin.

Sen sijaan käytössä ovat väistötilat ja nekin ovat vuokratilat. Kalliit sellaiset.

Siksi tämänhetkistä tilannetta ei voi kuvata niin, että Koisjärven vanhasta vuokratilasta siirryttäisiin uuteen, kaupungin omaan päiväkotiin. Näin ei ole ja tämä on tärkeää myös silloin, kun tarkastellaan lakkauttamisen taloudellisia perusteluja.

Mistä Koisjärven päiväkodin lakkauttamisessa oikeasti säästetään?

Kaupungin valmistelussa lakkauttamisen säästöiksi arvioidaan noin 100 000 euroa vuodessa. Laskelmassa ovat mukana henkilöstö- ja tilakustannukset.

Mietitäänpä hetki sitä, että poistuuko nämä kustannukset kaupungilta oikeasti?

Kaupungin henkilöstöä ei irtisanota. Päinvastoin. Päätösesityksessä todetaan, että Koisjärven päiväkodin vakituinen henkilöstö siirtyy kaupungin muihin yksiköihin, ensisijaisesti Saukkolan päiväkodin ja Nummen yhtenäiskoulun ryhmiin. Henkilöstö tarvitaan siis edelleen.

Lapset tarvitsevat edelleen varhaiskasvatusta. Työ ei katoa, vaan siirtyy toiseen paikkaan.

Eikä Saukkolan nykyinen päiväkoti ole kaupungin oma uusi rakennus, vaan väistötilat ovat nekin vuokratilat.

Siksi minusta päätöksenteossa pitäisi avata erittäin tarkasti, mikä on lakkauttamisen todellinen nettosäästö, eikä vain sitä, mitä Koisjärven yksikkö maksaa tällä hetkellä, vaan sitä, mitä koko palvelun järjestäminen maksaa sen jälkeen, kun lapset ja henkilöstö on siirretty muualle.

Kahdeksan lasta ei kerro koko Koisjärven tarinaa

Tällä hetkellä lakkauttamisen keskeisenä perusteluna on päiväkodin pieni lapsimäärä.

Kaupungin valmistelun mukaan elokuussa Koisjärven päiväkodissa aloittaa kahdeksan lasta, mutta kaupungin omassa aineistossa todetaan samalla, että Koisjärven päiväkodin kolmen kilometrin säteellä asuu 18 0–5-vuotiasta lasta. Lisäksi todetaan, että päiväkoti on pidetty, sinne tullaan pidemmänkin matkan päästä ja että se tukee alueen yhteisöllisyyttä.

Ja ajattelen, että tässä kohtaa oma kokemukseni päätöksenteosta vuosien varrelta korostuu.

Olen nähnyt ennenkin, miten palvelun käyttäjämäärää voidaan tarkastella irrallaan siitä ympäristöstä, jossa palvelu toimii.

Koisjärven alueelle on muuttanut uusia lapsiperheitä, mutta heitä ei voi nähdä vain tämänhetkisen päiväkotipaikan käyttäjämäärän kautta. Ajattelen, että jos uusia lapsiperheitä tulee alueelle, sen pitäisi olla kaupungille hyvä uutinen, eikä peruste palvelun vähentämiselle.

Haluammeko tänne lapsiperheitä?

Koisjärven pysäkillä seisoo koululaisia paljon ja asukkaiden kokemuksen mukaan jopa eniten koko alueella. Mielestäni se kertoo jotain. Sehän siis kertoo siitä, että meillä on täällä lapsia. Meillä on täällä perheitä.

Täällä on elämää.

Haluammeko, että Koisjärvelle, tai yleensä Lohjalle muuttaa lapsiperheitä?

Haluammeko, että Koisjärvi kehittyy ja pysyy elinvoimaisena?

Haluammeko, että myös maaseutualueilla on mahdollista asua ja kasvattaa lapsia?

Omasta mielestäni vastaus on kyllä, niin tuolloin meidän kyllä pitäisi nähdä lähipalvelut osana tätä tavoitetta.

Palveluverkko ei ole vain seuraus väestökehityksestä, vaan se myös vaikuttaa siihen.

Jos palveluita vähennetään aina silloin, kun käyttäjiä on vähän, syntyy helposti itseään toteuttava kierre:

Palvelu vähenee → alue houkuttelee vähemmän lapsiperheitä → käyttäjiä on vähemmän → palvelua on entistä vaikeampi perustella.

Sitten voidaan todeta, että alueella ei ole riittävästi lapsia. Tällainen kehitys ei ole väistämätön, vaan se on myös seurausta poliittisista päätöksistä.

Ja sitten kysymys hyvästä hallinnosta

Koisjärven keväisessä asukastilaisuudessa on asukkaiden kertoman mukaan puhuttu niin, että päiväkoti tullaan lakkauttamaan ja vanhempia on kehotettu hakemaan lapsille paikka muualta. Samaan aikaan varsinainen päätös on vasta nyt lautakunnan käsiteltävänä.

Eli, mitä asukkaiden kuuleminen silloin tarkoittaa?

Kaupungin asiakirjojen mukaan huoltajia kuultiin 11.3.2026 ja päätöksenteko siirtyi myöhempään ajankohtaan palveluverkkoselvityksen keskeneräisyyden vuoksi. Jos kuitenkin ennen varsinaista päätöstä vanhemmille syntyy käsitys, että päiväkoti joka tapauksessa lakkautetaan, vaikuttaa se väistämättä heidän toimintaansa. Eli perhe hakee lapselleen toisen paikan ja lapsimäärä vähenee. Sen jälkeen vähentynyt lapsimäärä voidaankin nostaa perusteeksi lakkauttamiselle.

Tätä en pidä hyvän hallinnon kannalta hyvänä toimintatapana.

En väitä, että näin olisi tarkoituksellisesti toimittu, mutta juuri siksi päätöksenteon pitää olla erityisen läpinäkyvää. Jos päätöstä ei ole tehty, asukkaalle pitää myös syntyä tunne, että päätöstä ei ole vielä tehty.

Entä päätöksentekijän vastuu?

Lohjan nykyisen hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta päättää varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteista ja järjestämispaikoista.

En siis väitä, ettei lautakunnalla olisi toimivaltaa tässä asiassa, mutta kyllä mietin kovastikin sitä, että onko tässä todella kyse vain yhden päiväkotiryhmän järjestämispaikasta?

Vai onko kyse tosiasiallisesti merkittävästä lähipalvelun lakkauttamisesta osana laajempaa palveluverkkoratkaisua? Ja tätä kysymystä lautakunnan pitäisi mielestäni itse arvioida. Minua kummastuttaa erityisesti se, ettei lautakunta olisi pysähtynyt tämän äärelle.

Asukkaalta ei voida edellyttää hallintosäännön tuntemista, mutta luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta voidaan.

Olen puolustanut tätä ennenkin ja puolustan nytkin

Tämä ei ole minulle ensimmäinen kerta, kun puolustan Koisjärven lähipalveluita. Olen tehnyt sen päätöksenteossa silloin, kun päiväkodin asemaa on aiemminkin uhattu. Olen tehnyt sen kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Olen tehnyt sen valtuustoaloitteessa, jossa vaadin lähipalveluiden lakkautusten vaikutusten selvittämistä.

Ajattelen edelleen samoin, eli palveluverkon tehtävä ei ole vain seurata sitä, missä ihmiset tällä hetkellä asuvat. Sen tehtävä on myös mahdollistaa se, että ihmiset haluavat asua siellä.

Koisjärven päiväkoti ei ole minulle rakennus, eikä se ole vain yksi kustannuspaikka. Päiväkoti tulisi nähdä osana alueen palveluita, yhteisöä ja lapsiperheiden arkea ja siksi tämän päätöksen pitää kestää kriittinen tarkastelu.

Kuullaanko Koisjärveä samalla tavalla kuin muuta Lohjaa?

Ovatko Koisjärven asukkaat samanarvoisia kuin kaikki muut lohjalaiset?

Saavatko he aidosti vaikuttaa omaa aluettaan koskeviin päätöksiin? Huomioidaanko heidän näkemyksensä? Huomioidaanko alueelle muuttaneet uudet lapsiperheet? Huomioidaanko alueen koululaisten määrä? Huomioidaanko työmatkojen suuntautuminen? Huomioidaanko palvelun merkitys alueen elinvoimalle?

Ja ennen kaikkea: kuunnellaanko asukkaita ennen päätöstä vai vasta sen jälkeen, kun päätös on käytännössä jo tehty?

Tällä hetkellä Koisjärven asukkaiden kokemuksen perusteella vastaus ei tunnu olevan se, jonka pitäisi olla.

Koisjärven päiväkoti on paljon enemmän kuin kahdeksan lasta

Päätöksenteossa pitää katsoa numeroiden taakse.

Toki kahdeksan lasta on kahdeksan lasta, mutta heidän takanaan on kahdeksan perhettä ja heidän ympärillään on alue, jossa asuu uusia lapsiperheitä, koululaisia, nuoria ja muita asukkaita, jotka haluavat rakentaa elämäänsä Koisjärvellä. Jos me haluamme, että alue säilyy elinvoimaisena, meidän pitää tehdä päätöksiä, jotka tukevat sitä tavoitetta.

Jos me haluamme uusia lapsiperheitä, meidän pitää pystyä tarjoamaan heille toimiva arki ja jos me haluamme asukkaiden luottavan kaupunkiin, heidän pitää voida luottaa päätöksentekoon. Ja jos me haluamme puhua yhdenvertaisesta Lohjasta, sen pitää näkyä myös silloin, kun päätetään pienten kylien palveluista.

Lähteet:

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/9697673

https://dynasty.lohja.fi/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023463-8
Valtuustokokouksessa 19.4 ei kehitetty joukkoliikennettä ja lakkautettiin Ikkalan koulu

Aluevaltuustoaloite hallintosäännön muuttamiseksi

Aluevaltuuston kokouksessa 28.4. saimme hyvinvointialuejohtajalta katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Käsittelimme ainoastaan aluevaltuustoaloitteita sekä vastauksia aluevaltuustokysymyksiin. Se oli hyvä muistutus siitä, mikä aluevaltuusto muodollisesti on: hyvinvointialueen ylin päättävä elin.

Samalla kokous kuitenkin kirkasti ongelman, joka koskee koko hyvinvointialuejärjestelmää ja erityisesti hyvinvointialueemme hallintoa.
Tästä syystä jätin aluevaltuustoaloitteen hallintosäännön muuttamiseksi ja päätösvallan vahvistamiseksi aluevaltuustolle ja lautakunnille.

Ylin päättävä elin, mutta ei ylin päätösvalta

Hyvinvointialueiden hallintomallissa aluevaltuusto on ylimmäksi päättäväksi elimeksi määritelty toimielin. Se kantaa vastuun asukkaille, päättää strategioista, talousarviosta ja toiminnan suurista linjoista.

Käytännössä merkittävä päätösvalta on kuitenkin edelleen:

  • aluehallituksella ja erityisesti
  • hyvinvointialuejohtajalla sekä muulla viranhaltijajohdolla

Tämä on seurausta hallintosäännöstä, joka keskittää laajaa taloudellista, rakenteellista ja toiminnallista päätösvaltaa viranhaltijatasolle ja aluehallitukselle. Lautakuntien rooli jää suurelta osin seuraavaksi ja lausuvaksi.

Tästä syntyy ristiriita, jossa valtuusto vastaa, mutta ei päätä.

Tämä oli alussa perusteltua, mutta miksi ei enää

Hyvinvointialueita perustettaessa vahva viranhaltijajohtoinen malli oli monella tapaa ymmärrettävä ja perusteltu. Uudet organisaatiot aloittivat toimintansa keskellä historiallista uudistusta ja toiminnan jatkuvuus oli turvattava.

Mutta olemme nyt eri tilanteessa:

  • hyvinvointialueet ovat toimineet useamman vuoden
  • organisaatiot ovat vakiintuneet
  • poliittinen päätöksenteko on kehittynyt
  • valtuustot ja lautakunnat ovat rakentaneet osaamistaan

Se, mikä oli perusteltua perustamisvaiheessa, ei ole enää perusteltua pysyvänä hallintomallina.

Demokraattisen ohjauksen pitää vahvistua sitä mukaa, kun toiminta vakiintuu.

Miksi hallintosääntö on avainkysymys

Hallintosääntö ei ole tekninen yksityiskohta. Se on vallanjakosopimus:

  • kuka valmistelee
  • kuka päättää
  • missä vaiheessa poliittinen vastuu realisoituu

Nykyinen hallintosääntö mahdollistaa, että:

  • merkittäviä talous-, hankinta- ja omaisuuspäätöksiä tehdään ilman poliittista päätöstä
  • palvelurakennetta ja organisaatiota koskevia ratkaisuja valmistellaan ja ratkaistaan hallinnollisesti
  • lautakuntien vaikutus jää rajalliseksi, vaikka ne vastaavat omista vastuualueistaan

Tämä ei lisää tehokkuutta, vaan hämärtää vastuuta.

Aloitteen ydin on se, että valta ja vastuu samaan paikkaan

Jättämäni aloitteen tavoite on

  • aluevaltuuston asemaa ylimpänä päättävänä elimenä on vahvistettava
  • lautakunnille on annettava todellista päätösvaltaa omilla vastuualueillaan
  • viranhaltijajohto toimii poliittisten linjausten valmistelijana ja toimeenpanijana, ei korvaajana
  • merkittävät ja vaikutuksiltaan laajat päätökset tuodaan poliittiseen käsittelyyn

Kyse ei ole luottamuksesta viranhaltijoihin, vaan demokratiasta.
Kyse ei ole byrokratian lisäämisestä, vaan vastuun selkeyttämisestä.

Miksi tämä on ajankohtaista juuri nyt

Hyvinvointialue kohtaa tulevina vuosina vaikeita päätöksiä:

  • talouden sopeuttamista
  • palveluverkon muutoksia
  • henkilöstöä koskevia ratkaisuja

Näissä tilanteissa ei riitä, että valtuusto saa tiedon päätöksistä jälkikäteen.
Valtuuston ja lautakuntien on oltava aidosti päätöksenteossa mukana.

Jos vastuu on poliittisilla päättäjillä, myös päätösvalta kuuluu heille.

Aluevaltuustokokous 28.4. muistutti siitä, että aluevaltuusto on olemassa juuri tätä varten: keskustelemaan vallasta, vastuusta ja suunnasta.

Hallintosäännön muuttaminen ei ole hallinnollinen yksityiskohta.
Se on kysymys siitä, millaisena pidämme alueellista demokratiaa ja olemmeko valmiita vahvistamaan sitä nyt, kun siihen on sekä tarve että edellytykset.

Aloite:

Aluevaltuustoaloite: Hallintosäännön muuttaminen päätösvallan vahvistamiseksi aluevaltuustolle ja lautakunnille 

Esitämme, että Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosääntö avataan ja päivitetään siten, että päätösvaltaa siirretään aluehallitukselta ja viranhaltijajohdolta aluevaltuustolle sekä lautakunnille. 

Nykyinen hallintosääntö keskittää merkittävää poliittista ja taloudellista päätösvaltaa aluehallitukselle (§ 42) sekä erityisesti hyvinvointialuejohtajalle (§ 91, § 152). Tämän seurauksena aluevaltuuston ja lautakuntien rooli jää monilta osin seuraavaksi ja lausuvaksi, mikä ei vastaa niiden demokraattista ohjaus‑ ja vastuuasemaa. 

Hallintosäännön perusteella: 

  • hyvinvointialuejohtaja päättää laajoista talous‑, hankinta‑ ja omaisuuskysymyksistä 
  • aluehallitus päättää strategisesti merkittävistä palvelujen järjestämistä, organisaatiota ja henkilöstöä koskevista asioista 
  • lautakunnilla ei ole pääosin itsenäistä päätösvaltaa edes oman vastuualueensa asioissa 

Tämä kaventaa aluevaltuuston ja lautakuntien tosiasiallista mahdollisuutta ohjata hyvinvointialueen toimintaa ja kantaa sille kuuluvaa poliittista vastuuta. 

Esitämme, että hallintosääntöä muutetaan siten, että: 
  • aluevaltuuston päätösvaltaa laajennetaan strategisesti ja taloudellisesti merkittävissä asioissa 
  • aluevaltuusto päättää alueellisesti merkittävistä ja koko hyvinvointialueen kattavista palvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvistä asioista 
  • lautakunnille annetaan itsenäistä päätösvaltaa omien vastuualueidensa palveluja, taloutta ja henkilöstöä koskevissa asioissa 
  • osa hyvinvointialuejohtajan ja aluehallituksen nykyisestä suorasta päätösvallasta siirretään poliittiseen käsittelyyn 
  • viranhaltijapäätöksenteko rajataan aluevaltuuston ja lautakuntien tekemien linjausten valmisteluun ja täytäntöönpanoon 
  • poliittiseen päätöksentekoon tuodaan nykyistä laajemmin ne asiat, joilla on olennaisia vaikutuksia palveluverkkoon, henkilöstöön, talouteen tai alueelliseen yhdenvertaisuuteen 

Aluevaltuuston asemaa ylimpänä päätöksentekijänä tulee vahvistaa siten, että strateginen vastuu ja todellinen päätösvalta kohtaavat. 

Hallintosäännön muutoksessa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: 
Aluevaltuusto 
  • päättää kaikista strategisesti, taloudellisesti tai alueellisesti merkittävistä asioista 
  • päättää merkittävistä palvelurakenteen, palveluverkon ja organisaation muutoksista 
  • päättää merkittävistä investoinneista, hankinnoista ja omaisuusjärjestelyistä 
Lautakunnat 
  • saavat itsenäisen päätösvallan omien vastuualueidensa palveluja, taloutta ja henkilöstölinjauksia koskevissa asioissa 
  • eivät toimi pelkästään lausunnonantajina aluehallitukselle 
  • voivat tehdä päätöksiä, joita ei voida ohittaa viranhaltijapäätöksillä 
Aluehallitus 
  • vastaa poliittisesta valmistelusta, kokonaisuuden yhteensovittamisesta ja aluevaltuuston päätösten toimeenpanosta 
  • ei käytä aluevaltuuston ohi strategista tai rakenteellista päätösvaltaa 
Hyvinvointialuejohtaja ja viranhaltijajohto 
  • toimivat poliittisten toimielinten linjausten valmistelijoina ja toimeenpanijoina 
  • eivät tee merkittäviä talous‑, henkilöstö‑ tai rakenteellisia päätöksiä ilman poliittista päätöstä 
  • viranhaltijoiden päätösvalta rajataan täytäntöönpanoon ja operatiivisiin asioihin 
Viranhaltijaohjeet ja delegoinnit 
  • eivät voi kaventaa aluevaltuuston tai lautakuntien toimivaltaa 
  • hallintosäännön mukainen toimivaltajako on ensisijainen suhteessa toimintaohjeisiin ja delegointeihin 
Edellytämme, että aluehallitus käynnistää viipymättä hallintosäännön uudistamisen ja tuo hallintosääntömuutoksen aluevaltuuston päätettäväksi. 
Tavoite 

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa alueellista demokratiaa, poliittista vastuunkantoa ja päätöksenteon avoimuutta sekä palauttaa päätösvalta sinne, missä myös vastuu on, eli aluevaltuustolle ja lautakunnille. 

Perustelut 

Nykyinen hallintosääntö mahdollistaa päätösvallan keskittymisen, vaikka aluevaltuusto on muodollisesti ylin toimielin. Tämä heikentää demokratian toteutumista, päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. 

Hallintosäännön täsmentäminen ei lisää byrokratiaa, vaan selkeyttää vastuita, vahvistaa poliittista ohjausta ja parantaa päätöksenteon legitimiteettiä. 

Espoossa, 28.4.2026 

Lotta Paakkunainen 

Keskustan aluevaltuustoryhmä ei hyväksynyt esitystä päivitetystä hallintosäännöstä

Hallintosääntö luotiin nopealla aikataululla, jotta uusi toimintamalli saataisiin käyntiin. Tuolloin oli perusteltua keskittyä päätöksenteossa aluehallitukseen ja virkajohtoon. Nyt, kun toiminta on vakiintunut, on luontevaa lisätä lautakuntien roolia, kuten neuvottelutoimikunnan esityksessä hieman nyt lisättiinkin.

Aluehallituksen tehtäviä on kuitenkin siirretty vain vähän. Ryhmämme mielestä voitaisiin siirtää lisää tehtäviä lautakunnille ja erityisesti aluevaltuustolle.

Olemme käyneet ryhmässämme sekä muiden luottamushenkilöiden kesken keskustelua siitä, että on vaikea määritellä, mikä on ”merkittävä” muutos palveluihin, sillä alueemme ovat hyvin erilaisia. Raha ei aina ole paras mittari tarpeiden arvioinnissa.

Toivomme, että aluevaltuuston rooli korostuisi enemmän. Ehdotimme, että hallintosääntöön lisätään selkeämpi painotus palvelujen merkitykselle. Erityisesti haluamme, että kaikki pysyvät palvelujen heikennykset tai lakkautukset vaatisivat aluevaltuuston päätöksen.

Ehdotimme, että aluevaltuusto saisi ensisijaisen päätösvallan kaikissa merkittävissä palveluja koskevissa muutoksissa.

Aluehallituksen tehtävistä liikkumista tukevien palveluiden toimintaohjeesta päättäminen, perhehoidon palkkioiden periaatteista päättäminen ja palvelusetelin käyttöönotosta päättäminen voisivat siirtyä palvelut- ja resurssilautakunnalle.

Nämä olivat meille kynnyskysymyksiä hallintosääntömuutoksessa. Pysyimme neuvotteluissa mahdollisimman pitkään, koska uskomme, että yhteistyö on tärkeää.

Voit lukea tiedotteemme tästä linkistä: https://keskusta.fi/uusimaa/uutiset/keskustan-aluevaltuustoryhma-ei-hyvaksynyt-esitysta-paivitetysta-hallintosaannosta/?fbclid=IwY2xjawFE5kxleHRuA2FlbQIxMQABHWlZUYOXoAK8erKWdBve1FcYsQAUDAIFassfz9U_fIgTqyPQENwM2O562g_aem_d3duFxO7tzl2O3bLc3zagA

Tiedotteemme myös tässä:

Keskustan aluevaltuustoryhmä ei hyväksynyt esitystä päivitetystä hallintosäännöstä

Hallintosääntö on yksi tärkeimmistä hyvinvointialueen asiakirjoista. Se määrää päätöksentekoprosessista ja vastuunjaosta eri toimielinten ja viranhaltijoiden kesken.

Nyt esillä olevassa, päivitetyssä hallintosääntöluonnoksessa on monia erinomaisia muutoksia, joita Keskustassa voidaan kannattaa. Kynnyskysymykseksi nousee kuitenkin aluevaltuuston merkitys ja sille kuuluva asema päätöksenteossa.

Keskustan aluevaltuustoryhmä halusi selkeästi hallintosääntöön kirjattavaksi, että euromäärästä riippumatta palvelutason muutokset, eli palvelupisteiden lakkauttamiset tai perustamiset, pitää tuoda aluevaltuuston päätettäväksi.

Euromääräisesti vähäinen, pieni terveyspiste voi olla pienemmän paikkakunnan asukkaille merkityksellinen. Hyvinvointialueemme on laaja ja alueen sisällä on suuriakin eroja kuntien ja kaupunkien välillä.

Keskustaryhmä kävi sisällään perusteellisen arvokeskustelun asiasta. Toisin kuin muut puolueet, Keskusta ei voinut hyväksyä neuvottelutulosta, jossa valtaa ei jaeta viranhaltijoilta ja aluehallitukselta laajemmalle päättäjien joukolle, käytännössä aluevaltuustolle.

Aluehallituksella ja virkajohdolla on nykyisellään liikaa päätösvaltaa. Keskittäminen oli perusteltua toiminnan alkuvaiheessa, nykytilanteessa se ei sitä enää ole. Valtaa ja vastuuta tulisi jakaa laajemmalle, jotta päätöksenteko olisi demokraattisempaa, edustuksellisempaa ja lähellä alueen asukkaita.

Laki hyvinvointialueesta (29.6.2021/611) määrää aluevaltuuston tehtävistä sekä asukkaiden osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Hyvinvointialueen asukkaat valitsevat vaaleissa edustajat aluevaltuustoon. Asukkaiden pitää voida olettaa, että Länsi-Uudellamaalla esimerkiksi palveluverkkoa koskevista lakkautuksista päättää aluevaltuusto, ei aluehallitus tai yksittäinen viranhaltija.

Keskustan neuvottelija Lotta Paakkunainen kertoo keskustaryhmän arvostavan käytyä keskustelua ja kaikkien osapuolten pyrkimystä sovun löytämiseen. Valitettavasti Keskusta ei voi hyväksyä nyt esitettyä hallintosääntöluonnosta. Toivottavasti esittämämme huolenaiheet otetaan jatkossa vakavasti.

Hyvinvointialueen asukkaat ja heille tarjottavat palvelut ovat tärkeimmät näkökulmat, jotka päätöksenteossa pitää huomioida. Haluamme Keskustassa varmistaa, että asukkaiden ääni ja palvelujen merkitys huomioidaan jatkossa entistä paremmin.

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Lotta Paakkunainen, Lohja,

Marjut Frantsi-Lankia, Kirkkonummi,

Eerikki Viljanen, Vihti

Sekä

Katriina Rauanmaa, Vihti,

Sari Metsäkivi, Vihti,

Mia Sundström, Karkkila

Ajatuksia 22.1.2020 valtuustokokouksesta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.1.2020 käsittelimme mm. Lempolan kauppapuiston kaavaa, Hinku 2.0 toimenpideohjelman käynnistämistä, Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitystä ja hallintosäännön uudistamista sekä aloitetta, jolla pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.

Lempolan kaava oli asia, jota jouduin lukemaan enemmän ja pidempään kuin muita asioita, sillä ne ovat vieraampia. Olin ajatellut esittää valtuustossa huomautuksen kaavan hulevesistä, mutta keskusteltuani muutaman muun valtuutetun kanssa ja kuunnellessani yleisesti etukäteen keskusteluja, totesin, että ko asiasta tullaan huomauttamaan muutenkin. Mielestäni on turhaa käydä toistamassa samoja asioita, mitä edellinen on juuri puhunut. Olin keskustellut erään asiasta muistutuksen tehneen kanssa sekä kysyin ennen kokousta myös viranhaltijoilta asioita ja sainkin vastauksia, toiset tyhjentäviä, toiset vähemmän tyhjentäviä. Kiitos niistä tyhjentävistä ja tietoa antavista. Kysyin mm

  1. kaavassa vain suositellaan puhtaiden hulevesien imeyttämistä hv-suunnitelman mukaisesti. Miksi vain suositus?
  2. olen ymmärtänyt niin, että imeytysalueet voisivat lisätä myös alueen viihtyisyyttä, jos ne määrätään pakollisiksi ja laitetaan vaatimus siitä, minkä tyyppisiä niiden pitää olla
  3. kaavassa on paljon istutettavia alueita, joita ei ole tarkemmin yksilöity mitä istutuksilta vaaditaan -> alueella ei ole juurikaan muuta kuin nurmikkoa, jos sitäkään.
  4. Toisaalta, kun olen keskustellut kokeempien kanssa aiheesta, he totesivat, ettei tämä ole kaava-asia. Jos tämä ei ole kaava-asia, miksi kaavassa on maininta näistä? Puheissa on todettu myös, liikennesuunnitelma on tärkeämpi ja nyt se ei kuulemma toimi. Voisiko liikennesuunnitelmaa parantaa sujuvammaksi?

Hinku 2.0 toimenpideohjelma herätti keskustelua. Toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Keinoja löydetään maankäytöstä, joukkoliikenteen kehittämisestä, kestävästä lämmityksestä ja energiankulutuksesta. Sähköautoilua painotettiin ja siihen kiinnitettiin myös puheenvuoroissa huomiota, tosin kriittisemmin. Puheenvuoroissa painotettiin kaasuautoilun suosimista sähköautoilun sijaan. Paula Nordström (vihr) ryhmäpuheenvuorossa muistutti myös vanhoista Hinku-virheistä, taannoin Hinku-tavoitteita pyrittiin täyttämään mm sillä, että koulujen ilmanvaihdot suljetaan viikonlopuiksi ja lomiksi. Nyt me maksamme siitä korkeaa hintaa. Hän esitti myös lisäystä päätökseen, jolla toimenpideohjelman edistymistä ja saavutuksia tarkastellaan kerran valtuustokaudessa. Tässä pykälässä äänestimme kahteen otteeseen. Ensin Paulan esityksestä (jäi päätökseksi), sen jälkeen Perussuomalaisten esitystä, jolla irtisanoudutaan kokonaan Hinku-hankkeesta, mutta tehdään kuitenkin energiakestäviä ratkaisuja jatkossakin. Tämä esitys kaatui 6-45.

Virkkalan alueen suomenkielisen päivähoidon tarveselvityksestä valtuustoryhmät olivat samaan mieltä, että sijaintia ja toteutustapaa pitää vielä harkita. Tarveselvityksessä työryhmän esitys oli, että Rauhalan koulu peruskorjattaisi päiväkodiksi. Lautakunnassa käsittelimme kohtaa kahteen otteeseen samalla esityksellä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/07/virkkalan-alueen-paivahoidon-tarveselvitys-lautakunnassa/ Esitin tuolloin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Ensimmäisessä lautakunnan kokouksessamme asia jätettiin pöydälle (mielestäni tässä kohtaa se oli turhaa, asialle ei tapahdu mitään), toisessa kokouksessa esitin samaa ja se raukesi kannattamattomana. Tällä kertaa, nyt valtuuston kokouksessa asiasta oltiin yksimielisiä. Meiltä ryhmäpuheenvuoron kävi pitämässä Lassi Huhtala. Hänen puheenvuoronsa oli erinomainen ja hän painotti sitä, että jos päätämme tarveselvityksessä olleen työryhmän esityksen puolesta, tulisi Virkkalan kaksi päiväkotia sijaitsemaan kilometrin etäisyydellä toisistaan, eikä kumpikaan niistä olisi Virkkalan keskustassa. Lassi esittikin, että tarveselvitys hyväksytään muuten, mutta viimeinen lause, jossa työryhmä esittää päiväkodin paikaksi Rauhalan koulua, poistetaan. Ryhmässä olimme puhuneet siitä, että päätösteksti on ristiriidassa tarveselvityksen tekstin kanssa. Päivi Alanne oli esittänyt tätä samaa kaupunginhallituksessa, mutta oli jäänyt yksin.

Jännää tämän esityksen kanssa oli se, että itse siis esitin lautakunnassa asiaa hieman eri tavalla, mutta samalla lopputuloksella, enkä saanut lainkaan kannatusta ja Päivi Alanne esitti samaa kaupunginhallituksessa jääden täysin yksin. Nyt koko valtuusto oli herttaisen yksimielinen. Aika näköjään tekee toisinaan hyvää, saadaan miettiä vähän enemmän asiaa, vai oliko se esittäjästä kiinni? Lassin puheenvuoro joka tapauksessa oli erittäin hyvä!

Hallintosäännön uudistaminen hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja alusti pykälää kertomalla työryhmän työskentelystä ja kehui, että mistään asiasta ei tarvinnut äänestää. Itse mietin, että onko se hyvä asia? Keskusteluja on varmasti käyty, mutta se, että mistään ei ole äänestetty? Hallintosääntötyöryhmä järjestäytynee vielä uudestaan tekemään lisää muutoksia, sillä hallintosääntöä muokatessa huomattiin, että pitää korjata lisää.

Käsittelimme myös Meidän Lohjan ryhmän 2017 lokakuussa tekemää aloitetta asiakasnäkökulman paremmasta huomioimisesta palveluverkon muutoksissa. Aloitteella pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.
Eero Soinio oli valmistellut kattavan vastauksen asiaan, oli analysoinut terävästi ja korosti asian tärkeyttä. Loppuun oli joutunut kuitenkin toteamaan hänelle tyypilliseen, suoraan tapaansa, että ”Ei ole todennäköistä, että asiakasnäkökulmaa pystytään lähitulevaisuudessa paremmin huomioimaan valmisteltaessa muutoksia palveluverkkoon.” Se on harmillista, että kuntalaisten kuulemisten vähyyttä perustellaan resursseilla (raha&henkilöstö). Aloite esitettiin loppuunkäsitellyksi.
Jan Tallqvist (ML) teki vastaesityksen, että aloite pidettäisiin edelleen vireillä. Hän piti hyvän puheenvuoron siitä, että Lohjan arvoissa yksi kärjistä on asukaslähtöisyys: toimimme asukkaita kuunnellen.

Äänestimme siis asiasta ja ikävä kyllä Janin esitys kaatui 27-24. Strategian noudattaminen ei siis ole niin välttämätöntä enemmistön mukaan. Eikä kuntalaisten kuuleminen.

Laura Skaffari (vihr) teki kokouksen päätteeksi aloitteen tuoksuttomasta Lohjasta. Allekirjoitin sen mielelläni.

Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Talvipakkasilla oireet ovat voimakkaampia. Suurin osa tuoksuyliherkistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen.

Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet. Myös homeen tai painomusteen haju voi tuoda oireet pintaan. Tuoksu tai haju voi olla niin mieto, että se on lähes huomaamaton. Luonnontuoksut aiheuttavat oireita harvemmin. (lähde: https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/tuoksuyliherkkyys/)

Toisinaan ihmettelen itsekseni valtuustokokouksissa sitä, miksi ryhmäpuheenvuoroissa luetaan päätösesityksen tekstiä tai että erittäin moni (lähes kaikki) puheenvuorot alkavat ”käsittelemme nyt sitäjasitä asiaa”. Miksi ihmeessä? Miksi lähes jokaisen pitää kertoa meille, mitä käsittelemme? Käsittääkseni meidän jokaisen pitäisi aika hyvin olla selvillä siitä, mitä kohtaa juuri nyt käsittelemme. Puheenjohtaja on juuri sanonut, mikä pykälä on käsittelyssä ja on se kumma, jos toisen ryhmäpuheenvuoron (joka on taas alkanut ”käsittelemme nyt sitäjasitä aihetta”), jos ei tiedä, mitä käsitellään. Säästettäisi aikaa ja puheissa saattaisi tulla jotain uutta esille. Onhan se niinkin, että puheet on valmisteltu etukäteen ja on vaikea tietää, mitä toinen sanoo, eikä aina joka ryhmällä ole puheenvuoroa. Toisaalta, jos puhetta kirjoittaessaan ei aloittaisikaan samalla ”käsittelemme nyt sitäjasitä”, vaan miettisi toisella tavalla, voisi asiaan avartaa itsellekin uusia tulokulmia. Toisaalta, ehkä niin vain pitää tehdä? Kun on aina sanottu ja tehty?

Alueiden johtokunnan kokouksessa mentiin ihon alle

Toimin alueiden johtokunnassa tällä kaudella (2017-2021) valtuustoryhmän edustajana, aiemmin olin aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Olen ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, olen toiminut aktiivisena ja pyrkinyt aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Kauden vaihduttua ja minulle luotettujen uusien tehtävien vuoksi en enää voinut toimia aluetoimikunnassa ja olin miettinyt kokonaan luopumista lähidemokratiasta, sillä koin, että on hyvä, että ihmiset välillä vaihtuvat ja minulle lähidemokratia on niin tärkeä ja ihon alla, että ajattelin, etten pysty olemaan mukana vain kuuntelemassa.

Valtuustoryhmässäni kuitenkin kokivat, että kokemukseni ja ajatusteni vuoksi olisin hyvä ryhmän edustaja johtokunnassa. Mietin hetken aikaa heidän pyyntöään ja käytyäni keskustelua päätin astua uudessa roolissa alueiden johtokuntaan. Se on ollut silmiä avaavaa ja erittäin mielenkiintoista. Aiemmin näin aluetoimikunnan ja johtokunnan toiminnan sisältä päin, mutta nyt näen ulkopuolelta ja sitä kautta olen saanut uuden näkökulman toimimiseen.

Lähidemokratia on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, kyläasiamieheksi.

Alueiden johtokunnan kokouksessa eilen (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Otin asian puheeksi ja pidin pitkähkön puheenvuoron, josta ei pidetty, jotkut ottivat henkilökohtaisesti. Ymmärrän sen toisaalta, mutta itse henkilövalintoja vastaan minulla ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. En saanut tukea johtokunnan jäseniltä juurikaan, vaikka monen kanssa siitä puhuinkin, yritin kertoa kuinka tärkeää on toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan. Se on harmi, ettei tätä ymmärretä. Johtokunnassa on myös hyvin monta jäsentä, joilla on kokemusta byrokratiasta, hekään eivät ymmärtäneet, tai välittäneet asiasta. On toki tärkeämpiäkin asioita, kuten pieninvestointihankkeet, joihin nykyään johtokunnassa eniten keskitytäänkin, ei ydintehtäviin. Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. tai en tiedä, onko se surullista, erikoista vai onko se hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Puheenvuoroni johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Kävimme keskustelua hetken aiheesta, mutta kuten sanoin puheenvuoroni otettiin henkilökohtaisesti ja asia nuijittiin kuitenkin läpi. Sanoin puheenvuorossani, että esityslista eikä toiminta valinnassa ole hallintosäännön mukainen, mutta kaupungin edustaja sanoi asian olevan toisin. Toin valinta-asian jämäkästi ja liian kriittisesti esiin, että siihen ei osattu suhtautua eri tavalla. Minun olisi pitänyt olla sovinnollisempi. Näen nyt jälkikäteen puheenvuorossani sen, että asia menee niin minulla ihon alle ja on minulle niin tärkeä, että en vielä osaa olla tarpeeksi diplomaattinen. Ehkä he eivät nähneet hallintosäännön noudattamista kuitenkaan niin tärkeänä, ehkä heille eri asiat on tärkeitä. Siitä demokratia on ihanaa, voidaan olla eri mieltä. Toisaalta sääntöjä on noudatettava. Johtokunta on täynnä upeita, hyviä ihmisiä ja toivoisin, että he käyttäisivät voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyvin.

Silti mä rakastan lähidemokratiaa. Sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta

Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.