Tag Archives: hallintosääntö

Ajatuksia 22.1.2020 valtuustokokouksesta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.1.2020 käsittelimme mm. Lempolan kauppapuiston kaavaa, Hinku 2.0 toimenpideohjelman käynnistämistä, Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitystä ja hallintosäännön uudistamista sekä aloitetta, jolla pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.

Lempolan kaava oli asia, jota jouduin lukemaan enemmän ja pidempään kuin muita asioita, sillä ne ovat vieraampia. Olin ajatellut esittää valtuustossa huomautuksen kaavan hulevesistä, mutta keskusteltuani muutaman muun valtuutetun kanssa ja kuunnellessani yleisesti etukäteen keskusteluja, totesin, että ko asiasta tullaan huomauttamaan muutenkin. Mielestäni on turhaa käydä toistamassa samoja asioita, mitä edellinen on juuri puhunut. Olin keskustellut erään asiasta muistutuksen tehneen kanssa sekä kysyin ennen kokousta myös viranhaltijoilta asioita ja sainkin vastauksia, toiset tyhjentäviä, toiset vähemmän tyhjentäviä. Kiitos niistä tyhjentävistä ja tietoa antavista. Kysyin mm

  1. kaavassa vain suositellaan puhtaiden hulevesien imeyttämistä hv-suunnitelman mukaisesti. Miksi vain suositus?
  2. olen ymmärtänyt niin, että imeytysalueet voisivat lisätä myös alueen viihtyisyyttä, jos ne määrätään pakollisiksi ja laitetaan vaatimus siitä, minkä tyyppisiä niiden pitää olla
  3. kaavassa on paljon istutettavia alueita, joita ei ole tarkemmin yksilöity mitä istutuksilta vaaditaan -> alueella ei ole juurikaan muuta kuin nurmikkoa, jos sitäkään.
  4. Toisaalta, kun olen keskustellut kokeempien kanssa aiheesta, he totesivat, ettei tämä ole kaava-asia. Jos tämä ei ole kaava-asia, miksi kaavassa on maininta näistä? Puheissa on todettu myös, liikennesuunnitelma on tärkeämpi ja nyt se ei kuulemma toimi. Voisiko liikennesuunnitelmaa parantaa sujuvammaksi?

Hinku 2.0 toimenpideohjelma herätti keskustelua. Toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Keinoja löydetään maankäytöstä, joukkoliikenteen kehittämisestä, kestävästä lämmityksestä ja energiankulutuksesta. Sähköautoilua painotettiin ja siihen kiinnitettiin myös puheenvuoroissa huomiota, tosin kriittisemmin. Puheenvuoroissa painotettiin kaasuautoilun suosimista sähköautoilun sijaan. Paula Nordström (vihr) ryhmäpuheenvuorossa muistutti myös vanhoista Hinku-virheistä, taannoin Hinku-tavoitteita pyrittiin täyttämään mm sillä, että koulujen ilmanvaihdot suljetaan viikonlopuiksi ja lomiksi. Nyt me maksamme siitä korkeaa hintaa. Hän esitti myös lisäystä päätökseen, jolla toimenpideohjelman edistymistä ja saavutuksia tarkastellaan kerran valtuustokaudessa. Tässä pykälässä äänestimme kahteen otteeseen. Ensin Paulan esityksestä (jäi päätökseksi), sen jälkeen Perussuomalaisten esitystä, jolla irtisanoudutaan kokonaan Hinku-hankkeesta, mutta tehdään kuitenkin energiakestäviä ratkaisuja jatkossakin. Tämä esitys kaatui 6-45.

Virkkalan alueen suomenkielisen päivähoidon tarveselvityksestä valtuustoryhmät olivat samaan mieltä, että sijaintia ja toteutustapaa pitää vielä harkita. Tarveselvityksessä työryhmän esitys oli, että Rauhalan koulu peruskorjattaisi päiväkodiksi. Lautakunnassa käsittelimme kohtaa kahteen otteeseen samalla esityksellä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/07/virkkalan-alueen-paivahoidon-tarveselvitys-lautakunnassa/ Esitin tuolloin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Ensimmäisessä lautakunnan kokouksessamme asia jätettiin pöydälle (mielestäni tässä kohtaa se oli turhaa, asialle ei tapahdu mitään), toisessa kokouksessa esitin samaa ja se raukesi kannattamattomana. Tällä kertaa, nyt valtuuston kokouksessa asiasta oltiin yksimielisiä. Meiltä ryhmäpuheenvuoron kävi pitämässä Lassi Huhtala. Hänen puheenvuoronsa oli erinomainen ja hän painotti sitä, että jos päätämme tarveselvityksessä olleen työryhmän esityksen puolesta, tulisi Virkkalan kaksi päiväkotia sijaitsemaan kilometrin etäisyydellä toisistaan, eikä kumpikaan niistä olisi Virkkalan keskustassa. Lassi esittikin, että tarveselvitys hyväksytään muuten, mutta viimeinen lause, jossa työryhmä esittää päiväkodin paikaksi Rauhalan koulua, poistetaan. Ryhmässä olimme puhuneet siitä, että päätösteksti on ristiriidassa tarveselvityksen tekstin kanssa. Päivi Alanne oli esittänyt tätä samaa kaupunginhallituksessa, mutta oli jäänyt yksin.

Jännää tämän esityksen kanssa oli se, että itse siis esitin lautakunnassa asiaa hieman eri tavalla, mutta samalla lopputuloksella, enkä saanut lainkaan kannatusta ja Päivi Alanne esitti samaa kaupunginhallituksessa jääden täysin yksin. Nyt koko valtuusto oli herttaisen yksimielinen. Aika näköjään tekee toisinaan hyvää, saadaan miettiä vähän enemmän asiaa, vai oliko se esittäjästä kiinni? Lassin puheenvuoro joka tapauksessa oli erittäin hyvä!

Hallintosäännön uudistaminen hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja alusti pykälää kertomalla työryhmän työskentelystä ja kehui, että mistään asiasta ei tarvinnut äänestää. Itse mietin, että onko se hyvä asia? Keskusteluja on varmasti käyty, mutta se, että mistään ei ole äänestetty? Hallintosääntötyöryhmä järjestäytynee vielä uudestaan tekemään lisää muutoksia, sillä hallintosääntöä muokatessa huomattiin, että pitää korjata lisää.

Käsittelimme myös Meidän Lohjan ryhmän 2017 lokakuussa tekemää aloitetta asiakasnäkökulman paremmasta huomioimisesta palveluverkon muutoksissa. Aloitteella pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.
Eero Soinio oli valmistellut kattavan vastauksen asiaan, oli analysoinut terävästi ja korosti asian tärkeyttä. Loppuun oli joutunut kuitenkin toteamaan hänelle tyypilliseen, suoraan tapaansa, että ”Ei ole todennäköistä, että asiakasnäkökulmaa pystytään lähitulevaisuudessa paremmin huomioimaan valmisteltaessa muutoksia palveluverkkoon.” Se on harmillista, että kuntalaisten kuulemisten vähyyttä perustellaan resursseilla (raha&henkilöstö). Aloite esitettiin loppuunkäsitellyksi.
Jan Tallqvist (ML) teki vastaesityksen, että aloite pidettäisiin edelleen vireillä. Hän piti hyvän puheenvuoron siitä, että Lohjan arvoissa yksi kärjistä on asukaslähtöisyys: toimimme asukkaita kuunnellen.

Äänestimme siis asiasta ja ikävä kyllä Janin esitys kaatui 27-24. Strategian noudattaminen ei siis ole niin välttämätöntä enemmistön mukaan. Eikä kuntalaisten kuuleminen.

Laura Skaffari (vihr) teki kokouksen päätteeksi aloitteen tuoksuttomasta Lohjasta. Allekirjoitin sen mielelläni.

Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Talvipakkasilla oireet ovat voimakkaampia. Suurin osa tuoksuyliherkistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen.

Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet. Myös homeen tai painomusteen haju voi tuoda oireet pintaan. Tuoksu tai haju voi olla niin mieto, että se on lähes huomaamaton. Luonnontuoksut aiheuttavat oireita harvemmin. (lähde: https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/tuoksuyliherkkyys/)

Toisinaan ihmettelen itsekseni valtuustokokouksissa sitä, miksi ryhmäpuheenvuoroissa luetaan päätösesityksen tekstiä tai että erittäin moni (lähes kaikki) puheenvuorot alkavat ”käsittelemme nyt sitäjasitä asiaa”. Miksi ihmeessä? Miksi lähes jokaisen pitää kertoa meille, mitä käsittelemme? Käsittääkseni meidän jokaisen pitäisi aika hyvin olla selvillä siitä, mitä kohtaa juuri nyt käsittelemme. Puheenjohtaja on juuri sanonut, mikä pykälä on käsittelyssä ja on se kumma, jos toisen ryhmäpuheenvuoron (joka on taas alkanut ”käsittelemme nyt sitäjasitä aihetta”), jos ei tiedä, mitä käsitellään. Säästettäisi aikaa ja puheissa saattaisi tulla jotain uutta esille. Onhan se niinkin, että puheet on valmisteltu etukäteen ja on vaikea tietää, mitä toinen sanoo, eikä aina joka ryhmällä ole puheenvuoroa. Toisaalta, jos puhetta kirjoittaessaan ei aloittaisikaan samalla ”käsittelemme nyt sitäjasitä”, vaan miettisi toisella tavalla, voisi asiaan avartaa itsellekin uusia tulokulmia. Toisaalta, ehkä niin vain pitää tehdä? Kun on aina sanottu ja tehty?

Alueiden johtokunnan kokouksessa mentiin ihon alle

Toimin alueiden johtokunnassa tällä kaudella (2017-2021) valtuustoryhmän edustajana, aiemmin olin aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Olen ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, olen toiminut aktiivisena ja pyrkinyt aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Kauden vaihduttua ja minulle luotettujen uusien tehtävien vuoksi en enää voinut toimia aluetoimikunnassa ja olin miettinyt kokonaan luopumista lähidemokratiasta, sillä koin, että on hyvä, että ihmiset välillä vaihtuvat ja minulle lähidemokratia on niin tärkeä ja ihon alla, että ajattelin, etten pysty olemaan mukana vain kuuntelemassa.

Valtuustoryhmässäni kuitenkin kokivat, että kokemukseni ja ajatusteni vuoksi olisin hyvä ryhmän edustaja johtokunnassa. Mietin hetken aikaa heidän pyyntöään ja käytyäni keskustelua päätin astua uudessa roolissa alueiden johtokuntaan. Se on ollut silmiä avaavaa ja erittäin mielenkiintoista. Aiemmin näin aluetoimikunnan ja johtokunnan toiminnan sisältä päin, mutta nyt näen ulkopuolelta ja sitä kautta olen saanut uuden näkökulman toimimiseen.

Lähidemokratia on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, kyläasiamieheksi.

Alueiden johtokunnan kokouksessa eilen (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Otin asian puheeksi ja pidin pitkähkön puheenvuoron, josta ei pidetty, jotkut ottivat henkilökohtaisesti. Ymmärrän sen toisaalta, mutta itse henkilövalintoja vastaan minulla ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. En saanut tukea johtokunnan jäseniltä juurikaan, vaikka monen kanssa siitä puhuinkin, yritin kertoa kuinka tärkeää on toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan. Se on harmi, ettei tätä ymmärretä. Johtokunnassa on myös hyvin monta jäsentä, joilla on kokemusta byrokratiasta, hekään eivät ymmärtäneet, tai välittäneet asiasta. On toki tärkeämpiäkin asioita, kuten pieninvestointihankkeet, joihin nykyään johtokunnassa eniten keskitytäänkin, ei ydintehtäviin. Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. tai en tiedä, onko se surullista, erikoista vai onko se hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Puheenvuoroni johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Kävimme keskustelua hetken aiheesta, mutta kuten sanoin puheenvuoroni otettiin henkilökohtaisesti ja asia nuijittiin kuitenkin läpi. Sanoin puheenvuorossani, että esityslista eikä toiminta valinnassa ole hallintosäännön mukainen, mutta kaupungin edustaja sanoi asian olevan toisin. Toin valinta-asian jämäkästi ja liian kriittisesti esiin, että siihen ei osattu suhtautua eri tavalla. Minun olisi pitänyt olla sovinnollisempi. Näen nyt jälkikäteen puheenvuorossani sen, että asia menee niin minulla ihon alle ja on minulle niin tärkeä, että en vielä osaa olla tarpeeksi diplomaattinen. Ehkä he eivät nähneet hallintosäännön noudattamista kuitenkaan niin tärkeänä, ehkä heille eri asiat on tärkeitä. Siitä demokratia on ihanaa, voidaan olla eri mieltä. Toisaalta sääntöjä on noudatettava. Johtokunta on täynnä upeita, hyviä ihmisiä ja toivoisin, että he käyttäisivät voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyvin.

Silti mä rakastan lähidemokratiaa. Sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta

Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.