Ajatuksia 22.1.2020 valtuustokokouksesta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.1.2020 käsittelimme mm. Lempolan kauppapuiston kaavaa, Hinku 2.0 toimenpideohjelman käynnistämistä, Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitystä ja hallintosäännön uudistamista sekä aloitetta, jolla pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.

Lempolan kaava oli asia, jota jouduin lukemaan enemmän ja pidempään kuin muita asioita, sillä ne ovat vieraampia. Olin ajatellut esittää valtuustossa huomautuksen kaavan hulevesistä, mutta keskusteltuani muutaman muun valtuutetun kanssa ja kuunnellessani yleisesti etukäteen keskusteluja, totesin, että ko asiasta tullaan huomauttamaan muutenkin. Mielestäni on turhaa käydä toistamassa samoja asioita, mitä edellinen on juuri puhunut. Olin keskustellut erään asiasta muistutuksen tehneen kanssa sekä kysyin ennen kokousta myös viranhaltijoilta asioita ja sainkin vastauksia, toiset tyhjentäviä, toiset vähemmän tyhjentäviä. Kiitos niistä tyhjentävistä ja tietoa antavista. Kysyin mm

  1. kaavassa vain suositellaan puhtaiden hulevesien imeyttämistä hv-suunnitelman mukaisesti. Miksi vain suositus?
  2. olen ymmärtänyt niin, että imeytysalueet voisivat lisätä myös alueen viihtyisyyttä, jos ne määrätään pakollisiksi ja laitetaan vaatimus siitä, minkä tyyppisiä niiden pitää olla
  3. kaavassa on paljon istutettavia alueita, joita ei ole tarkemmin yksilöity mitä istutuksilta vaaditaan -> alueella ei ole juurikaan muuta kuin nurmikkoa, jos sitäkään.
  4. Toisaalta, kun olen keskustellut kokeempien kanssa aiheesta, he totesivat, ettei tämä ole kaava-asia. Jos tämä ei ole kaava-asia, miksi kaavassa on maininta näistä? Puheissa on todettu myös, liikennesuunnitelma on tärkeämpi ja nyt se ei kuulemma toimi. Voisiko liikennesuunnitelmaa parantaa sujuvammaksi?

Hinku 2.0 toimenpideohjelma herätti keskustelua. Toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Keinoja löydetään maankäytöstä, joukkoliikenteen kehittämisestä, kestävästä lämmityksestä ja energiankulutuksesta. Sähköautoilua painotettiin ja siihen kiinnitettiin myös puheenvuoroissa huomiota, tosin kriittisemmin. Puheenvuoroissa painotettiin kaasuautoilun suosimista sähköautoilun sijaan. Paula Nordström (vihr) ryhmäpuheenvuorossa muistutti myös vanhoista Hinku-virheistä, taannoin Hinku-tavoitteita pyrittiin täyttämään mm sillä, että koulujen ilmanvaihdot suljetaan viikonlopuiksi ja lomiksi. Nyt me maksamme siitä korkeaa hintaa. Hän esitti myös lisäystä päätökseen, jolla toimenpideohjelman edistymistä ja saavutuksia tarkastellaan kerran valtuustokaudessa. Tässä pykälässä äänestimme kahteen otteeseen. Ensin Paulan esityksestä (jäi päätökseksi), sen jälkeen Perussuomalaisten esitystä, jolla irtisanoudutaan kokonaan Hinku-hankkeesta, mutta tehdään kuitenkin energiakestäviä ratkaisuja jatkossakin. Tämä esitys kaatui 6-45.

Virkkalan alueen suomenkielisen päivähoidon tarveselvityksestä valtuustoryhmät olivat samaan mieltä, että sijaintia ja toteutustapaa pitää vielä harkita. Tarveselvityksessä työryhmän esitys oli, että Rauhalan koulu peruskorjattaisi päiväkodiksi. Lautakunnassa käsittelimme kohtaa kahteen otteeseen samalla esityksellä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/07/virkkalan-alueen-paivahoidon-tarveselvitys-lautakunnassa/ Esitin tuolloin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Ensimmäisessä lautakunnan kokouksessamme asia jätettiin pöydälle (mielestäni tässä kohtaa se oli turhaa, asialle ei tapahdu mitään), toisessa kokouksessa esitin samaa ja se raukesi kannattamattomana. Tällä kertaa, nyt valtuuston kokouksessa asiasta oltiin yksimielisiä. Meiltä ryhmäpuheenvuoron kävi pitämässä Lassi Huhtala. Hänen puheenvuoronsa oli erinomainen ja hän painotti sitä, että jos päätämme tarveselvityksessä olleen työryhmän esityksen puolesta, tulisi Virkkalan kaksi päiväkotia sijaitsemaan kilometrin etäisyydellä toisistaan, eikä kumpikaan niistä olisi Virkkalan keskustassa. Lassi esittikin, että tarveselvitys hyväksytään muuten, mutta viimeinen lause, jossa työryhmä esittää päiväkodin paikaksi Rauhalan koulua, poistetaan. Ryhmässä olimme puhuneet siitä, että päätösteksti on ristiriidassa tarveselvityksen tekstin kanssa. Päivi Alanne oli esittänyt tätä samaa kaupunginhallituksessa, mutta oli jäänyt yksin.

Jännää tämän esityksen kanssa oli se, että itse siis esitin lautakunnassa asiaa hieman eri tavalla, mutta samalla lopputuloksella, enkä saanut lainkaan kannatusta ja Päivi Alanne esitti samaa kaupunginhallituksessa jääden täysin yksin. Nyt koko valtuusto oli herttaisen yksimielinen. Aika näköjään tekee toisinaan hyvää, saadaan miettiä vähän enemmän asiaa, vai oliko se esittäjästä kiinni? Lassin puheenvuoro joka tapauksessa oli erittäin hyvä!

Hallintosäännön uudistaminen hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja alusti pykälää kertomalla työryhmän työskentelystä ja kehui, että mistään asiasta ei tarvinnut äänestää. Itse mietin, että onko se hyvä asia? Keskusteluja on varmasti käyty, mutta se, että mistään ei ole äänestetty? Hallintosääntötyöryhmä järjestäytynee vielä uudestaan tekemään lisää muutoksia, sillä hallintosääntöä muokatessa huomattiin, että pitää korjata lisää.

Käsittelimme myös Meidän Lohjan ryhmän 2017 lokakuussa tekemää aloitetta asiakasnäkökulman paremmasta huomioimisesta palveluverkon muutoksissa. Aloitteella pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.
Eero Soinio oli valmistellut kattavan vastauksen asiaan, oli analysoinut terävästi ja korosti asian tärkeyttä. Loppuun oli joutunut kuitenkin toteamaan hänelle tyypilliseen, suoraan tapaansa, että ”Ei ole todennäköistä, että asiakasnäkökulmaa pystytään lähitulevaisuudessa paremmin huomioimaan valmisteltaessa muutoksia palveluverkkoon.” Se on harmillista, että kuntalaisten kuulemisten vähyyttä perustellaan resursseilla (raha&henkilöstö). Aloite esitettiin loppuunkäsitellyksi.
Jan Tallqvist (ML) teki vastaesityksen, että aloite pidettäisiin edelleen vireillä. Hän piti hyvän puheenvuoron siitä, että Lohjan arvoissa yksi kärjistä on asukaslähtöisyys: toimimme asukkaita kuunnellen.

Äänestimme siis asiasta ja ikävä kyllä Janin esitys kaatui 27-24. Strategian noudattaminen ei siis ole niin välttämätöntä enemmistön mukaan. Eikä kuntalaisten kuuleminen.

Laura Skaffari (vihr) teki kokouksen päätteeksi aloitteen tuoksuttomasta Lohjasta. Allekirjoitin sen mielelläni.

Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Talvipakkasilla oireet ovat voimakkaampia. Suurin osa tuoksuyliherkistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen.

Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet. Myös homeen tai painomusteen haju voi tuoda oireet pintaan. Tuoksu tai haju voi olla niin mieto, että se on lähes huomaamaton. Luonnontuoksut aiheuttavat oireita harvemmin. (lähde: https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/tuoksuyliherkkyys/)

Toisinaan ihmettelen itsekseni valtuustokokouksissa sitä, miksi ryhmäpuheenvuoroissa luetaan päätösesityksen tekstiä tai että erittäin moni (lähes kaikki) puheenvuorot alkavat ”käsittelemme nyt sitäjasitä asiaa”. Miksi ihmeessä? Miksi lähes jokaisen pitää kertoa meille, mitä käsittelemme? Käsittääkseni meidän jokaisen pitäisi aika hyvin olla selvillä siitä, mitä kohtaa juuri nyt käsittelemme. Puheenjohtaja on juuri sanonut, mikä pykälä on käsittelyssä ja on se kumma, jos toisen ryhmäpuheenvuoron (joka on taas alkanut ”käsittelemme nyt sitäjasitä aihetta”), jos ei tiedä, mitä käsitellään. Säästettäisi aikaa ja puheissa saattaisi tulla jotain uutta esille. Onhan se niinkin, että puheet on valmisteltu etukäteen ja on vaikea tietää, mitä toinen sanoo, eikä aina joka ryhmällä ole puheenvuoroa. Toisaalta, jos puhetta kirjoittaessaan ei aloittaisikaan samalla ”käsittelemme nyt sitäjasitä”, vaan miettisi toisella tavalla, voisi asiaan avartaa itsellekin uusia tulokulmia. Toisaalta, ehkä niin vain pitää tehdä? Kun on aina sanottu ja tehty?

Virkkalan päivähoidon tarveselvitys jäi pöydälle lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 6.11.2019 käydyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvistystä, varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla ja Mäntynummen yhtenäiskoulualueen johtamisjärjestelyjä.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla kerroin edellisessä kirjoituksessani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/07/palvelusetelin-enimmaisarvon-laskeminen-5-prosentilla-1-8-2020-alkaen-paatoksessa-lautakunnassa/

Virkkalan alueen päivähoidon esityksestä käytiin pitkää keskustelua ja suuri huoli lautakunnalla oli laskelmien tarkkuus sekä se, kuinka Rauhalan koulusta voidaan saada turvallinen pienille päiväkotilapsille? Rauhalan koulun toinen kerros on parvimainen, turvalliseksi päiväkotilapsille sen saa varmasti, sitä en epäile, mutta onko se edullista? Onko se muutostyö järkevä? Seuraava päiväkoti on noin kilometrin päässä. Ja miten ihmeessä koulun peruskorjauksen korjausarvio voi olla edullisempi päiväkodiksi kuin peruskorjaus kouluna? Kehitysjohtaja Soinion suositus oli hyvä ja vastaesitykseni pohjaakin siihen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

Keskustelun jälkeen lautakunta päätti kuitenkin jättää asian vain pöydälle.

”Jos asia halutaan siirtää päätettäväksi seuraavassa kokouksessa, voi ehdottaa asian pöydälle jättämistä eli pöytäämistä. Tällaisen esityksen jälkeen puheenjohtajan tulee pyytää seuraavat puheenvuorojen pitäjät keskustelemaan vain tästä pöytäämisehdotuksesta ja asia tulee ratkaista ennen kuin voidaan palata takaisin asiasta keskustelemiseen. Mikäli pöytäämistä kannatetaan ja asiasta ei olla yksimielisiä, tulee äänestää, että jatketaanko keskustelua vai ei. Tällöin äänestetään siis asian jättämisestä pöydälle tai keskustelun jatkamisen välillä. Mikäli asian jättäminen pöydälle voittaa, asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Tässä kannattaa huomioida, että asia tulee päätettäväksi sellaisenaan takaisin, eli lisävalmistelua ei tapahdu, jos asia jätetään pöydälle. Jos sen sijaan nähdään, että asiaa tulisi valmistella lisää, on tämä eri asia ja silloin kannattaakin ehdottaa asian palauttamista valmisteluun pöytäämisen sijaan. ” (lähde: https://hallintoakatemia.fi/minkalaisia-puheenvuoroja-voi-olla-kunnan-kokouksessa/)

Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys 25.10.2017 mukaan Rauhalan koulun tilakulut (pääoma- ja ylläpitovuokra, puhtaanapito) ovat noin 260 000 euroa vuodessa.
Koulun opetustilat koostuvat 10 luokkahuoneesta ja neljästä erikokoisesta tilasta, joita käytetään erityisopetuksen ja käsityöopetuksen (tekstiilityö) opetustiloina. Koulu ei tilojen puolesta vastaa uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen muunneltavuus on heikko ja mahdollisuudet toiminnalliseen ja oppilaan aktiivista roolia korostavaan toimintaan ovat rajalliset. Varastotilat ovat myös puutteelliset.
Rauhalan koulussa on tehty energiakatselmus vuonna 2007 ja kaikki ikkunat on uusittu kesällä 2016. Rakennuksessa ei ole todettu sisäilmaongelmia.
Vuoden 2017 korjaustöihin on osoitettu 548 000 €:n siirtomääräraha, mutta töitä ei ole suunniteltu eikä tehty, joten määrärahat ovat käyttämättä.

Rauhalan koulu on peruskorjaustarpeessa palveluverkkomuutoksista riippumatta. Suurimpia ja välttämättömiä korjauskohteita ovat LVIA-teknisten järjestelmien uusiminen sekä tilojen pintaremontointi. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä tiloihin perusparannuksia, jolloin opetustilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen laajennustarvetta ei ole.

Tilahankkeitten alustavat kustannusarviot:
Rauhalan koulu noin 2,0 – 2,5 milj. euroa • Järnefeltin koulu 2,5 – 3,0 milj. euroa
Kustannusarviot pitävät sisällään kiinteistöjen välttämättömät korjaustarpeet (Rauhalan koulun osalta LVIA-järjestelmän uusimisen sekä pintaremontoinnin, yhteensä noin 1 M€ sekä Järnefeltin koulun osalta ilmanvaihtojärjestelmän päivitykset ja teknisten töiden tilojen peruskorjaukset, yhteensä noin 2 M€) sekä palveluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt.
TAE 2018 Investointiosa ja taloussuunnitelma v. 2019-2020 sisältää rahoitusta Järnefeltin/Rauhalan kouluille 1,0 milj. € v. 2018 ja 1,5 milj. € v. 2019. Lisäksi käytössä on Rauhalan koulun siirtomäärärahat 0,55 milj. euroa vuodelta 2016.
Tarveselvityksen mukaisilla toimenpiteillä tiivistetään opetuksen palveluverkkoa tehokkaammaksi, uudistetaan Rauhalan ja Järnefeltin koulujen opetustiloja nykyajan ja tulevaisuuden oppimisympäristöjä vastaavaksi sekä ehkäistään sisäilmaongelmia.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys 31.10.2019 mukaan

5.2. Vaihtoehto I: Rauhalan koulun peruskorjaus varhaiskasvatuskäyttöön Rauhalan koulu on rakennettu vuonna 1960. Kerrosala on 1485m2 ja hum2:tä 1337. Kuntoluokka on määritetty huhtikuussa 2019 56 %:ksi ja korjausvelkaa on 550 000€. Peruskorjauksen kustannukset kuntoluokkaan 90 % on 1,1M€ ja täydellisemmän peruskorjauksen (ml. toiminnalliset muutokset) kustannus 1,9M€ kuntoluokkaan 120 % (koulukäyttöön).
Peruskorjaus käsittäisi mm. viemäreiden ja lämpövesiverkoston kunnostuksen, käyttövesiputkiston uusimisen, ilmanvaihdon kunnostuksen, poistumisteiden lisäyksen sekä sisäpuolisen pintaremontin.
Muutos päiväkodiksi vaatisi edellä mainittujen peruskorjauksen ja saneerauksen lisäksi muutokset luokkatiloista päiväkotitiloihin sekä kuraeteisen tekemisen. Muutostöiden (koulusta päiväkodiksi) seurauksena jouduttaneen myös tekemään hieman lisätilaa. Myös piha-alue vaatii kunnostustöitä. Rauhalan koulun kiinteistön rakennusoikeus riittää hyvin suunniteltuun toimintaan. Tilamuutosten vaikutus voidaan laskea seuraavasti; perusparannuksen nosto kuntoluokkaan 120 % 1,9M€ sekä lisätilojen ja muutoksen osuus 520 000€. Yhteensä siis muutos päiväkodiksi olisi arvion mukaisesti 2,42M€.
Tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattava noin 300 000 euroa.

Arvio koulun peruskorjauskustannuksista vuonna 2017 siis 2,0-2,5 miljoonaa euroa, mutta päiväkodiksi arvioitu kustannuksiksi vuonna 2019 2,42 miljoonaa euroa.

Rauhalasta aiemmin kirjoittamaani:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/