Lohjan kouluverkkopäätöksiä vuodesta toiseen – mitä sitten tapahtui

Sain kiinnostavan pyynnön kirjoittaa jatko-osan tälle kirjoitukselleni:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?

Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.

Vuosi 2015:

Tekninen johtaja herää sisäilmaongelmiin, mutta kukaan muu kaupungilla ei: https://nummentie.blogspot.com/2015/12/tekninen-yllatys-lohjan.html

Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.

Kerroin aluefoorumissa Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan 

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 
2) koulun läheistä sijaintia, 
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

https://nummentie.blogspot.com/2015/09/kannattaako-kuntalaista-kuunnella-vol-2.html

Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on  toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html

Entä Anttila?

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/anttilaan-suunnitellaan-niin-kiireella.html

Asemanpellon koulun puolesta kerättiin adressiin nimiä (sähköiseen yli 800 allekirjoitusta) https://www.adressit.com/asemanpellon_koulun_puolesta

Äänin 6-7 Lohjan kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle 28.10.2015 vielä lisää lakkautuksia.

• Pulli 1.8.2016 (tuolloin ei lakkautettu)
• Karstu 1.8.2017 (tuolloin ei lakkautettu)
• Lehmijärven koulu asteittain 2019-2025 (ei ko päätöstä)
• Virkbyn TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)
• Rauhalan koulun 5-6 lk:t siirretään Järnefeltin yläkouluun 1.8.2018 alkaen (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
• Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun 1.8.2018 (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
• Nummenkylän koulu vuosina 2019-2025 (tuolloin ei lakkautettu)

Toivottavasti nämä lapset antavat meille anteeksi.

Käänteitä on ollut, tai voiko niitä käänteiksi sanoa, jos todetaan, että lakkautuspäätöksiä on tuotu uudestaan ja uudestaan.

https://nummentie.blogspot.com/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

Lohjan kiinteistöt ovat olleet surullisessa kunnossa. Otetaan esimerkiksi Lohjan koulut. Katsotaanpa tulevia niinsanottuja pommeja:

yläkoulut:

• Harju  (rv 1956) 46% (koulu lakkautettu hallinnollisesti keväällä 2021, oppilaat siirtyivät Laurentiuskouluun/Ojamoharjulle)
• Järnefelt  (rv 1968) 83% (peruskorjaus ja uudisrakentaminen meneillään 2021)
• Nummi-Pusula (rv??) 67% (peruskorjattu 7 milj.€ 2018)

Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)

Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.

28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan  hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.

Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.

2016:

Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/koululaisten-koulumatka.html

Jalavan koulun sisäilmainfo

Ojaniitun koulu valmistuu

Ojamon sisäilmaongelmiin aletaan herätä:

Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015.  En ole saanut raporttia,  enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty.  Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.

Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. 

https://nummentie.blogspot.com/2016/04/ojamon-kouluko-seuraava-yllattava.html

Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:

Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):

• Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2) 
• Järnefelt  (rv 1968) 83,23%
• Perttilä rv 1992 62%
• LYLL rv 1954  82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)   

Seuraava ”yllätys” varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset). https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Nummi-Pusulan lukio lakkautetaan. Ponsi toisen asteen opiskelijoiden studiosta hyväksytään, mutta mitään sille ei ole tehty.

2017:

Pienkoulujen lakkautuksia käsitellään jälleen. Sisäilmaongelmia ”tupsahtelee”

Routionmäen uusi koulu valmistuu (Roution alakoulu, Jalavan koulu)

2018:

Karstun koulu lakkautetaan, Maksjoen koulusta jälleen lakkautuspäätös,

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi (siitä huolimatta alueen pikkukoulut jatkuvassa uhassa):

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys

Järnefeltin sisäilmaongelmiin herätään: https://lottapaakkunainen.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

2019:

Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Valtuusto päätti Järnefeltin koulun uudisrakentamisesta

Valtuusto hyväksyi Mäntynummen yhtenäiskoulun tarvesuunnitelman: https://lottapaakkunainen.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

Asemanpellon koulun puolesta adressiin on kerätty jo 1805 allekirjoitusta

2020:

Talouden tasapainottamislistalla jälleen monta koulua.

• Ikkala lakkautuspäätös, lakkaa 2023
• Lehmijärvi listalla, hallitus poisti
• Maksjoki lakkautuspäätös (jälleen)
• Rauhala lakkautuspäätös
• Laurentius-koulu valmistui
• Pulli lakkautuspäätös

Järnefeltin lapset eivät vieläkään väistössä: https://lottapaakkunainen.com/2020/10/26/jarnefeltin-koulun-lapset-ovatko-toimet-olleet-riittavia/

Tiivistetty yhteenveto:

Lakkautusuhat/-päätökset

• Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
• Harju (2021)
• Hiiden koulu (2014)
• Hyrsylä (2015)
• Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
• Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
• Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
• Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
• Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
• Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
• Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
• Neitsytlinna (2015)
• Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
• Nummi-Pusulan lukio (2016)
• Nummentausta (2015)
• Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
• ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
• Solbrinken (2015, ei toteutunut)

• Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)

Remontoidut / uudet koulut

• Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
• Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
• Mäntynummen yhtenäiskoulu (2018 verkkoselvitys, 2019 tarveselvitys, peruskorjauksen viivästyminen, koska Lyseo viivästyy)
• Nummen yhtenäiskoulu 2018 (peruskorjaus)
• Ojaniitun koulu 2016
• Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
• Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
• Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä

Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)