Varavaltuutettuna valtuustokokouksessa

Olen muutaman kerran tämän kauden aikana ollut valtuustokokouksessa sijaistamassa ja jokaisessa olen käynyt myös puhumassa joko ryhmäpuheenvuoron jostain asiasta, käynyt tekemässä valtuustoaloitteen tai käyttämässä omaa puheenvuoroa ja äänestänyt oman mielipiteeni mukaan, oli ryhmän tai valtuuston enemmistö mitä mieltä tahansa aiheesta. Silti koen saavani ryhmän tuen.

 

Viime kokouksessa oli päätöksessä veroprosentit vuodelle 2019 ja kaavojen hyväksymisiä.

Laurentius-talon kaava hyväksyttiin äänin 39-12. Itse äänestin hyväksymistä vastaan. Perusteluni tälle on se, että Tytyrin koululaiset ovat terveissä tiloissa opiskelemassa, eikä heillä ole hengenhoppu päästä uusiin tiloihin. Mielummin suunnitellaan ja tehdään kunnolla ja perusteellisesti. Lisäksi kaava ei täytä valtuuston ja vetovoimalautakunnan aiemmin asettamia tavoitteita, mutta suurin syy kuitenkin mulle oli liikennejärjestelyt, niiden suunnittelu ja toteutus, joka vaikuttaa käyttäjien, pääasiassa lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen koulumatkalla. Päätös tehtiin myös erikoisessa järjestyksessä, ensin hyväksyttiin talo ja sen jälkeen vasta alueen kaava.

Veroprosentit 2019

Veroprosentit herättivät jonkin verran keskustelua. Suurin osa viranhaltijoiden pohjaesityksessä olleet veroprosentit menivät nuijakopautuksella, mutta rakentamattomien asuinrakentamiseen kaavoitettujen tonttien verotusprosentin nosto nykyisestä kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin herätti keskustelua ja tunteitakin. Toisaalla nostoa perusteltiin sillä, että niin yksityiset kuin suuromistajat laittaisivat omistamiaan tontteja reippaammin myyntiin ja siten Lohjalle saataisiin mahdollisesti lisää asukkaita eli veronmaksajia. Toisaalla nykyisellään pitämisellä perusteltiin sillä, että jos veroja nostetaan, tulee sillä olla oikea vaikuttavuus, perusteliin myös sillä, että esimerkiksi ykstyisten tonttien kohdalla tontit eivät ole menneet kaupaksi ja veronnosto tässä kohtaa ei välttämättä ole se motivoiva tekijä. Veronkorotus voisi olla mielekkäämpää ja hyödyllisempää, jos kyseessä olisi tonttipula ja kysyntä olisi tarjontaa suurempaa. Silloinhan ko veronkorotus olisi oikein. Nyt viesti on ehkä ristiriitainen ja korjaustoimenpide kohdistuu väärin.
Laskelmien mukaan korotus kuuteen prosenttiin olisi tuonut 200 000 euron lisän. Kokoomuksen esittämällä ”kompromissilla”, 4,5 prosentin korotuksella korotus on noin 100 000 euron arvoinen.

Päätökseksi tuli korotus kolmesta prosentista 4,5 prosenttiin.

 

Kokouksessa käsiteltiin myös kahta hyvää aloitetta, kulttuuripassin / Kaikukortin käyttöönotosta. Päätösesitys oli jälleen virkamies/luottamusmiespäläpälää:

1. merkitä vetovoimalautakunnan lausunnon tiedoksi;

2. todeta valtuustoaloitteen kulttuuripassin/Kaikukortin käyttöönotosta loppuun käsitellyksi. ”

Valtuustossa ja lautakunnissa on ennenkin käyty keskustelua siitä, että ainakin päätösesitykset tulisi olla selkokielisiä ja niistä tulee käydä ilmi, mitä päätetään. Esittelytekstiäkin sai lukea muutaman kerran ennenkuin selvisi, mitä siinä päätettiin ja mille ajanjaksolle kortti otetaan käyttöön, eikä päätösesityksessä käynyt ilmi, että kaksi erillistä aloitetta oli yhdistetty. Kävin ärisemässä pöntössä.

Lohjan kaupunkistrategia

avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä.

Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.

Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi Sami Mälkin aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa ja kulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;

entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?

Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.

Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.

 

 

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s