Valtuustossa puhetta kiintiöpakolaisista ja koulukriteeristöstä (11.11.2020)

kuva: Ana Maria Gutierrez Sorainen

Olin eilen pitkästä aikaa valtuuston kokouksessa. Olin tutustunut materiaaleihin viikon ajan ja seurannut sähköpostikeskusteluja, vastannut yhteydenottoihin ja kysynyt itse. Kokouksen aikana tuli tunne, että voin sanoa neljän kuukauden tauon tekevän ihmiselle jotain.

Olen useaan kertaan aiemmin kyseenalaistanut materiaalien sisältöjä, lähinnä niiden vajavuutta, laskelmien vaikeaselkoisuutta ja toisinaan virheellisiä laskelmia, puuttuvia materiaaleja ja myös peräänkuuluttanut johdonmukaisuutta. Olen vaatinut kuulemisia ja tarkkuutta. Tässä kokouksessamme käsittelimme Lohjan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Valtuustoryhmämme jäsen Hilkka Hyrkkö oli kirjoittanut erinomaisen mielipidekirjoituksen, jonka me muutkin ryhmän jäsenet halusimme allekirjoittaa. Olin valmistautunut myös lukemaan valtuustokokouksessa sen ryhmäpuheenvuoronamme. Valtuustossa esitettiin kuitenkin asian uudelleenvalmisteluun lähettämistä. Kaupunginhallitus oli aiemmin jo kokoomuksen esityksestä päättänyt esittää valtuustolle, että kiintiöpakolaisia ei enää vastaanotettaisi Lohjalla. Perusteina mm. raha ja se, että kunnat kilpailevat kiintiöpakolaisista, ”kyllä niille ottajia on”. Lohja on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 2015, ELYn sopimuksen mukaan saanut korvauksia, osa kuluista korvataan täysmääräisesti. Rahaa suurempi kysymys mielestäni on eettisyys ja inhimillisyys. Joten tällä kertaa sen sijaan, että olisin huudellut kunnollisia laskelmia, peräänkuulutin meiltä eettisyyttä ja inhimillisyyttä. Kannatin Birgit Aittakummun vastaesitystä, että käsittelyä jatkettaisi ja kiintiöpakolaisia otettaisi vastaan myös seuraavina vuosina. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista ja Lohja olisi vastaanottamassa noin 30 henkeä/vuosi. Aittakummun vastaesitys hävisi 42-9. Eli asia menee uudelleenvalmisteluun ja tulee käsiteltäväksi myös ensi kuussa. Olen itse evakkomatkalla syntyneen lapsen lapsi. Lapsen, joka lähetettiin Ruotsiin sodalta turvaan. Meidän tulee olla inhimillisiä, auttaa perheitä hädässä, saada lapsille turvaa sodan jaloista. Tunnen juureni ja tunnen vastuuni.

Kokouksessa yksi käsiteltävä aihe oli valtuuston koko ensi kaudella. Kokoomus esitti valtuuston koon pienentämistä kuntalain §16 mukaiseen vähimmäismäärään (43). Aiheesta käytettiin usea puheenvuoro. Kokoomus ihmetteli sitä, että ei omista eduista haluta tinkiä, että itseltä ei olla valmiita leikkaamaan. Tämähän toisaalta ei pidä paikkaansa. Lähes kaikki leikkaus- ja säästöpäätökset ovat koskeneet myös meitä valtuutettuja. Käsittääkseni olemme itsekin kuntalaisia. Se, että määrä vähenee, ei tarkoita omien etujen poistamista, se tarkoittaa demokratian kaventamista ja pienten ryhmien sekä reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksien kaventamista. Omien etujen poistaminen tai leikkaaminen tarkoittaisi esimerkiksi palkkioden pienentämistä, kokoustarjottavien poistamista. Valtuutetun/luottamushenkilön tehtävät on muutakin kuin kokouksissa käymistä, ennen kokousta aikaa menee kokousmateriaaleihin tutustumiseen, yhteydenottoihin vastaamiseen, asioista selvää ottamiseen. Kokoukset ovat ainoita, joista saa palkkion. Itse asiassa joistakin kokouksista ei saa palkkiotakaan. Kaikki luottamushenkilöt tosin eivät ota vastaan sellaisia toimia, joista ei saa palkkiota. Minulla palkkiottomia toimia on muutamia. Tästä en valita, itse olen asettunut ehdolle ja haluan toimia parhaan mahdollisen kykyni mukaan, osallistua tärkeäksi näkemieni asioiden toimiin ja haluan perusteellisesti tutustua päätettäviin asioihin. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu pyydettäessä luottamustoimiin, myös niihin, joista ei saa palkkiota.

Käsittelimme myös valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista, eli koulukriteeristötyöryhmän työtä. Kävimme pitkää keskustelua aiheesta ja oppilaaksiottoalueista luopuminen herätti eniten keskustelua. Työryhmän puheenjohtajan, Paula Nordströmin mukaan:

”Tärkein yksittäinen esityksemme onkin, että koulujen nykyiset karttaan merkityt oppilaaksiottoalueet poistetaan käytöstä lukuvuoden 2020 – 2021 jälkeen. Sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta yhdessä asianomaisten viranhaltijoiden kanssa muodostaa kulloinkin aloittavat ekaluokkalaisten ryhmät siten, että saadaan aikaan noin 20 oppilaan ryhmiä oppilaiden tarpeet huomioiden. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on omat kertoimensa, jotka luonnollisesti otetaan huomioon. Joustoa ryhmän koossa voi olla muistakin syistä muutama oppilas suuntaan tai toiseen. Aloittavia opetusryhmiä muodostettaessa on tärkeätä, että koulujen henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä viskarien ja eskarien parissa työskentelevien kanssa, jotta tulevien ekaluokkalaisten erilaiset tarpeet tulevat huomioiduksi.”

Kävin minäkin pitämässä puheenvuoron, en ollut ajatellut käydä, mutta koin tärkeäksi tuoda esiin sen, että Lohjalla on pidemmän aikaa ollut lähikouluperiaate, mutta sitä ei oltu voitu hyödyntää kokonaisvaltaisesti oppilaaksiottoalueiden noudattamisen vuoksi. Lähikoulu ei aina tarkoita fyysisesti lähinnä olevaa koulua, vaan se voi tarkoittaa myös lapselle pedagogisesti sopivinta koulua. Tällä muutoksella lapsen on mahdollista saada myös kunnan kustantama koulukyyti muuhunkin kouluun kuin fyysisesti lähimpään. Nyt valtuusto keskittyi uhkakuviin ja negatiivisuuteen. Toki ne on tärkeä muistaa. Valtuusto ei siis tehnyt päätöstä ottaa hyväksyä esitystä, vaan päätti saada tiedoksi raportin. Koen työryhmän työn tällä päätöksellä vähän ajanhukaksi.

Kuva: Ana Maria Gutierrez Sorainen

Kävin jättämässä myös aloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön.

Tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Aloitteen allekirjoittivat myös Jani Meling (vihr), Katri Piiparinen (vihr), Laura Skaffari (vihr), Anne-Mari Vainio (vihr), Birgit Aittakumpu (vas), Toni Hägg (vas), Teija Ristaniemi (sdp), Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Kokouksen jälkeen kolleega kysyi kuinka jaksan nyt kokouksen jälkeen ja nauroi sekä puisteli päätään, kun totesin, että ihan hyvin kiitos, olipa kivaa!

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s