Maisemanpilaaja, josta tykkään

dav

Nummen kirkonkylässä ei voi välttyä Nummenjoen sillan ylittämiseltä. Tämä silta on yksi niistä syistä, joiden vuoksi tie on luokiteltu vaaralliseksi. Pian se osuus tiestä on vähän vaarattomamapi. Ihanaa! Kyllä se kestikin kauan.

Ensimmäiset merkkikepit kevyenliikenteen väylän linjaukseen iskettiin tien varteen 1969.

Siitä on tehty monet valtuustoaloitteet kymmeniä vuosia sitten, siitä on tehty monta kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun minä tein aloitteen, teki neljä muutakin.

Marraskuussa 2010 keskustelin silloisen Nummi-Pusulan kunnanjohtajana kanssa, se oli hyvin pitkä ja valaiseva keskustelu. Kunta kuulemma ehdotti joka vuosi silloisen Nummentien, nykyisen Oilaantien, kevyenliikenteen väylää rakennettavaksi ja joka vuosi se hylätään. Siitä sisuuntuneena lähetin jokaiselle uusmaalaiselle kansanedustajalle (33), pääministerille ja liikenne-ja viestintäministerille sekä kunnan tekniselle johtajalle meilin ja kartan alueesta. Tien puolesta on ollut jos jonkun näköistä tapahtumaa, kävelyä, ymsyms. ja pian se on osittain valmis. Kaupungin osuutta joudummekin odottamaan. Todennäköisesti ennen vuotta 2018 ei tule kaupungin puolelta tapahtumaan. Toivottavasti sitä ei tarvitse odottaa 50 vuotta.

Osa nummilaisista on todella tyytyväisiä tien turvallisuuden paranemiseen, mutta osa ei. Kaikki eivät pidä tien maisemaan kajoamisesta. ”Se pilaa koko maiseman” on aika hyvä kiteytys. Mä uskon siihen, että maisemasta tulee aivan yhtä kaunis, ellei jopa kauniimpikin, mitä se on ollut. Ja siitä tulee hieno, liikkumaan ja kävelemään innostava kyläraitti. Puutarhurillamme on ihania suunnitelmia sen suhteen!

Lasten turvallinen koulukyyti onkin lasten oma asia -pärjäähän ne Lapsiystävällisessä kaupungissa

Olen jälleen ollut yhteydessä liikennöitsijään ja kaupunkiin liittyen koulukyyteihin. Miksi tämä ei yllätä? Eihän nyt ole vasta kuin helmikuu.
Ennen lasten hiihtolomaa oli yksi bussi jättänyt tulematta ja hakematta lapsia kouluun vaarallisen tien varrelta. Yksi lapsista soitti äidilleen, joka lähti viemään pysäkin lapsia kouluun. Palautteen vastaanotto oli vähintäänkin erikoinen, ei pahoittelua. Pitää opettaa lapsia niin, että he pärjäävät.
Okei, eletään villissä lännessä, eikä Lapsiystävällinen kunta-nimityksen nimeensä lisättäväksi haluavalla Lohjalla.
Ihan sama lasten turvallisesta kyydistä.
Ihan sama, miten niille lapsille puhutaan. Ihan sama, miten aikuinen linja-auton kuljettaja, johon lasten ja lasten vanhempien pitää luottaa, puhuu kuljettamilleen lapsille.
Kaupunki toimii vastuuttomasti, koska ei kuuntele loppukäyttäjiä eikä reagoi palautteisiin. Kaupunki toimii vastuuttomasti, koska ei hoida vanhempien toistuvista pyynnöistä ja huomautuksista huolimatta lapsille turvallista koulukyytiä. Se on kaupungilta perusopetuslain velvoittama vastuu.
Olen varmuuden vuoksi (koska siis en saa vastausta, en liikennöitsijältä, enkä kaupungilta) laittanut palautteeni ainakin kolmeen kertaan. Joka kerta olen korostanut sitä, että lasten tulee saada turvallinen kyyti, sopimuksista tulee pitää kiinni ja olen tuonut esille sen, että osa kuljettajista käyttäytyy erittäin huonosti lapsia kohtaan.
Olen huomauttanut siitä, että lähes joka aamu lapset seisovat käytävällä, eskarilaisista lähtien. Näen, että jos bussi on täynnä lähes joka aamu, on se enemmän kuin sallittu 30% väliaikainen ylitys. Kyyti ei ole enää turvallinen, varsinkaan näinä liukkaina aikoina ja tietyömaan läpi ajettaessa. Vaikka työmaa ei ole iso, se on myös kapea.
Sopimus, jonka olemme tehneet, on se, että iltapäivällä bussi Oinolasta Nummelle vie lapset kirkon kohdalle, jos vain lapset muistavat sanoa jäävänsä kirkolla. Tämä toimi todella hyvin koko syksyn. Nyt vuodenvaihteen jälkeen on tullut epäselvyyksiä siitä, jätetäänkö lapsia turvalliseen paikkaan, vai vaaralliseksi luokitellun tien pysäkille, josta pitää ylittää tämä vaaralliseksi luokiteltu tie vai jopa sellainen vaaralliseksi luokitellun tien pysäkki, jonka kohdalla on 80 km/h nopeusrajoitus.
Osa kuskeista vie lapset sovittuun, turvalliseen paikkaan, osa ei. Nyt lapsille on epäselvää, kehen luottaa ja mihin pysäkille jäädään. Osa lapsista pelkää nousta bussiin, koska ei tiedä, pääseekö oikealle pysäkille, osa ei uskalla sanoa kuskeille mitään, koska pelkää, mitä vastataan. Onko tämä oikein? Onko tämä vastuullisen aikuisen käytöstä?
Olen hämmästynyt siitä, että liikennöitsijän edustaja ei vastaa huomautuksiin edes kuljettajien käytöstavoista. Se, että kuljettaja kysyy lapselta, onko ongelmia, kun lapsi sanoo (sovitusti) bussiin noustessaan jäävänsä kirkolla, tai kysytään lapsen ikää lapsen ostaessa bussilippua ja tivataan papereita todistaakseen ikänsä, ei mielestäni ole asiallista käytöstä.
Näen, että lapset eivät tällä hetkellä tällä alueella saa turvallista koulukyytiä Pohjolan liikenteeltä, ei ainakaan joka vuoro, näin ollen Lohjan kaupunki tekee väärin tilatessaan teiltä koulukyydin näille lapsille.

Ja tämä ei ole hyväksyttävää.

Lasten tulee saada turvallinen ja luotettava kyyti joka päivä, joka vuoro. Jokaisen lapsen.

Lasten turvallisuudesta on tullut 7 ja 9 vuotiaiden oma asia. Hyvä Lohja – tällä vedetään tosi hyvin kohti Unicefin Lapsiystävällistä kuntaa.