Kategoria-arkisto:Uncategorized

Aluevaltuutetulla on oikeus jättää aluehallitukselle kysymys, johon toivotaan vastausta. Tämä työkalu toimii lähes aluevaltuustoaloitteen tavoin: se kirjataan virallisesti, jätetään kokouksessa ja siihen odotetaan asiallista selvitystä. Kysymys mahdollistaa ajankohtaisten, usein kiireellistenkin asioiden nostamisen keskusteluun ja arvioitavaksi alueen ylimmällä päätöksenteon tasolla.

Jätin 27.5.2025 pidetyssä aluevaltuuston kokouksessa kysymyksen, joka koskee lastensuojelun toimintaedellytyksiä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kysymykseni taustalla on huoli siitä, miten lasten, nuorten ja perheiden palvelut tällä hetkellä vastaavat kasvaviin tarpeisiin ja strategisiin tavoitteisiin.

Miksi tämä kysymys on tärkeä?

Tilastojen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut vuoden 2024 hyvinvointikertomuksen mukaan 13 % edellisvuodesta, samaan aikaan kun asiakasmäärien kerrotaan vähentyneen. Tämä tilanne vaatii syvempää analyysia. Emme voi olettaa, että palvelutarve on vähentynyt, ellei meillä ole selkeää käsitystä siitä, mistä kehitys oikeasti johtuu. Kyse voi olla palveluiden saavutettavuudesta, työn resurssoinnista tai arviointikäytäntöjen muutoksista.

Mitä haluamme selvittää?

Pyydämme aluehallitukselta selvitystä seuraavista strategisista kehityssuunnista ja niiden vaikutuksista:

• Oman palvelutuotannon lisääminen ja ostopalvelujen vähentäminen
  Miten ammatillisen tukisuhdetoiminnan ostoja on korvattu omalla sosiaaliohjauksella? Entä miten tämä on vaikuttanut ennaltaehkäisevään tukeen?
• Vapaaehtoisen tukisuhdetoiminnan lisääminen
  Miten järjestöyhteistyö on toteutunut? Saavatko kaikki tarvitsevat lapset turvallisen aikuisen tuen?
• Perhehoidon osuuden lisääminen sijaishuollossa
  Onko siirtymä perhehoitoon toteutunut suunnitellusti ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut lasten hyvinvointiin ja kustannustehokkuuteen?
• Palveluvalikoiman yhtenäistäminen ja asiakasohjauksen kehittäminen
  Miten asiakasohjausta on parannettu käytännössä? Onko se auttanut perheitä löytämään oikeat palvelut oikeaan aikaan?
• Raskaampien palvelujen käytön vähentyminen
  Miten työnkulkujen järkiperäistäminen on vaikuttanut kuormitukseen ja asiakkuusmääriin? Näkyykö tämä lasten tilanteiden kokonaisarviossa?

Mikä on seuraava askel?

Kysymyksen tarkoituksena on saada läpinäkyvää ja ajankohtaista tietoa lastensuojelun nykytilasta ja kehityksestä. Näin varmistetaan, että strategiset linjaukset eivät jää vain papereihin, vaan että ne myös käytännössä parantavat lasten ja perheiden arkea.

Toivon, että tämä kysymys johtaa rakentavaan keskusteluun ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Lastensuojelu on yksi yhteiskuntamme keskeisimmistä vastuista ja sen on toimittava luotettavasti ja lapsen etua palvellen.

Kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa kävin pitämässä puheenvuoron talousarviopykälän aikana. Talousarvioon oli lisätty määräraha kolmen koulunuorisotyöntekijän vakinaistamiselle, mutta Pusulan jääkiekkokaukaloon ei määrärahaa löytynyt 24 ooo euron edestä. Siitä käytettiin eniten puheenvuoroja.

Olen iloinen siitä, että Lohjan kaupungin talousarvioon on varattu määräraha kolmen koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseksi. Tämä on tärkeä askel lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa sekä heidän näkyvyytensä lisäämisessä kouluympäristössä. Samalla meidän on kuitenkin huomioitava, että pelkästään kolmen työntekijän panos ei riitä kattamaan Lohjan kaikkia yläkouluja, saati mahdollistamaan ennaltaehkäisevää tukea myös alakouluissa.

Lohjan nuoret kohtaavat yhä moninaisempia haasteita, ja jokainen koulunuorisotyöntekijä joutuu jakamaan työpanoksensa usean koulun kesken. Tämä resurssipula vaikeuttaa aidosti tehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa ja rajaa mahdollisuuksia tarjota tukea ajoissa. Toivonkin, että jatkossa voimme laajentaa koulunuorisotyön resursseja niin, että jokaisella nuorella olisi parempi mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea.

Koulunuorisotyön rinnalla on myös tärkeää, että tarjolla on liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia. Tämän vuoksi kannatin valtuutettu Maittilan esitystä uuden kaukalon hankkimiseksi Pusulan jäälle. Vaikka kyse on verrattain pienestä investoinnista, sen merkitys alueen nuorille on suuri. Uusi kaukalo tarjoaa turvallisen ja inspiroivan ympäristön, joka rohkaisee lapsia ja nuoria liikkumaan ja viettämään aikaa yhdessä ulkona. Ikävä kyllä suurin osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että Pusulassa ei tarvita nuorille kaukaloa, tai helppoa keinoa poikien liikkua talvella. Erityisesti poikien liikkuminen ja luistelu alueella on vähentynyt kaukalon poistuttua.

Paikalliset liikuntamahdollisuudet eivät pelkästään tue fyysistä terveyttä, vaan niillä on myös myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Tällaiset investoinnit maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti edistämällä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Lohjan lasten ja nuorten tulevaisuuteen panostaminen on sijoitus, jonka tuotto näkyy parempana yhteisön hyvinvointina ja elinvoimaisuutena.

Kävin pitämässä valtuustokokouksessa puheenvuoron aloitteiden käsittelystä. Valtuuston puheenjohtajisto on sitä mieltä, että valtuustoaloitteita käsitellessä loppuun ei käytetä ryhmäpuheenvuoroja.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Kokouksessamme käsittelemme aloitteita ja puheenvuoroni koskeekin oikeastaan kaikkien käsittelyä.  

Haluan huomauttaa tässä vaiheessa, että jotkin aloitteet ovat vuodelta 2017. 

Tämä nyt käsiteltävä valtuustoaloite on joulukuulta 2019. Aloite, jonka tarkoituksena on ollut tukea oppilaiden hyvinvointia ja toimia yhtenä ennaltaehkäisevänä ja varhaisen puuttumisen matalan kynnyksen toimena. Pykälässä 17 käsitellään toukokuussa 2021 tehtyä aloitetta, jossa esitetään selvitystä nepsy-tukityömuodon ottamisesta osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi. 

Esityslistan esittelytekstin mukaan sitä käsiteltiin ensimmäisen kerran lautakunnassa lähes vuosi aloitteen esittämisen jälkeen. 

Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle. Toki ne olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua. Se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa. 

Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä? 

Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmän puheenjohtajien kautta.