Rajattu oppimäärä – tukea vai eriarvoistamista?

Hallitus on päättänyt muuttaa perusopetuksen arviointikäytäntöjä niin, että 1.1.2026 alkaen yksilöllistetyn oppimäärän tilalle tulee käsite rajattu oppimäärä. Tämä muutos vaikuttaa erityisesti niihin oppilaisiin, jotka ovat tarvinneet oppimisen tueksi yksilöllistettyjä tavoitteita.

Mitä muutos tarkoittaa?

Uuden linjauksen mukaan, jos oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaisesti, hänen päättöarvioinnissaan hyväksytystä suorituksesta annetaan aina arvosana 5*. Hän ei voi saada korkeampaa arvosanaa, riippumatta siitä, kuinka hyvin hän on saavuttanut henkilökohtaisessa suunnitelmassaan (HOJKS) määritellyt tavoitteet.

Tämä on suuri muutos verrattuna aiempaan käytäntöön, jossa yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti opiskeleva oppilas arvioitiin suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja saattoi saada arvosanan 5–10.

Miksi tämä on ongelmallista?

Rajatun oppimäärän ajatus kääntyy helposti oppilasta vastaan. Sen sijaan, että oppimisvaikeuksien kanssa painivat saisivat tukea ja mahdollisuuden onnistua omien tavoitteidensa tasolla, heidät sidotaan automaattisesti alimpaan hyväksyttyyn arvosanaan. Tämä:

  • Heikentää jatko-opintomahdollisuuksia: Useampi 5* todistuksessa voi vaikeuttaa pääsyä toisen asteen koulutukseen.
  • On ristiriidassa tasa-arvon kanssa: Koulutuksellisen tasa-arvon periaate vaarantuu, kun oppilas ei voi saada tunnustusta omasta edistymisestään.
  • Vie pois kannustavuuden: Jos oppilaan työpanos ja motivaatio eivät voi koskaan näkyä parempana arvosanana, katoaa osa oppimisen ilosta ja motivaatiosta.

Alkuperäinen ajatus unohtuu

Yksilöllistämisen alkuperäinen tarkoitus oli tukea ja auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia saavuttaa yleisen oppimäärän tavoitteita. Nyt tämä tarkoitus hämärtyy: sen sijaan että yksilöllisyys olisi mahdollisuus onnistua, se muuttuu leimaksi, joka kaventaa jatkopolkuja.

Mitä pitäisi tehdä?

On tärkeää, että keskustelua käydään niin kunnissa kuin eduskunnassa. Kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia:

  • Miten turvataan rajatun oppimäärän oppilaiden jatko-opintopolut?
  • Miten estetään se, ettei uudistus lisää eriarvoisuutta?
  • Voisiko arviointimalli olla joustavampi, jotta se tunnistaisi ja tunnustaisi oppilaiden yksilölliset saavutukset?

Tämä muutos ei ole vain tekninen uudistus arviointiin. Se koskettaa suoraan niitä nuoria, joiden koulupolku on jo valmiiksi haastava. On välttämätöntä varmistaa, että oppimisen tuki todella tukee, eikä tee oppilaista sivullisia jatko-opintojen kynnyksellä.