Ojamostako uusi Tytyri?

Spoileri: vastaan otsikkoon heti: ei. En usko. Kaupunki ei saa (eikä voi) sössiä niin pahasti kaiken tämän jälkeen, että siitä tulisi, tai että se olisi.

Lohjalla mitataan koulujen oppilaiden vastaanottokykyä tilakorteilla. Tilakortit ja kapasiteetit on tehty ajatuksella että esim OT3 luokkaan mahtuu 25 oppilasta. Ja se on siis täysin teoreettinen malli. Ei 23 tai 20, vaan 25. Ja ilmeisesti tavoitteena on myös käyttää sitä jatkossa tilakäytön tehokkuuden mittarina/ohjeena. Loppukädessä rehtorit sitten päättävät, kuinka paljon oppilaita luokkiin tulee.

Ajattelen tässä olevan (ainakin) yhden ongelman/haasteen:
Suunnitelmat on tehty luokkakapasiteetin mukaan, OT3=25, OT2=15 ja OT1=5…10opp, jne. Ei siis aktuaalisten ryhmien mukaan. Jos nyt koulu sejase lakkautetaan ja  siirretään  kouluun tämätaituo ja sitä aletaan sitten tarkastella päätöksen jälkeen varsinaisesti tarkemmin niin kaupunki voi joutua tilanteeseen, missä haluttu säästö/tiivistäminen ei olekaan mahdollista (eli tämätaituo ei voi ottaa oppilaita vastaan koska fyysisiä luokkia on rajallinen määrä ja oppilaat eivät yksinkertaisesti mahdu – ei ole luokkia). Toki on mahdollista että luokkakokoja kasvatetaan opetustilojen sallimaan mitoitukselliseen maksimimäärään, mutta se on kyllä täysin teoreettinen luku ja voi johtaa epäloogisiin päätöksiin. Ja mitäs sitten, kun sisäilmaongelma räjähtää käsiin? Vastaanottava koulu on jo vastaanottanut ja huomataan, että luokkia pitää sulkea ja lapsia siirtää vaikkapa liikuntasaliin tai ruokalaan opiskelemaan.

Päätökset tulisi perustua mahdollisimman hyvään lähdetietoon ja tausta-aineistoon, jotta jatkossa vältytään turhalta iteratiiviselta juupas-eipäs vatvomiselta. Eli lyhyemmin: entä jos oletus OT3=25opp onkin virheellinen, niin minkälainen hulabaloo siitä seuraa?

Tästä pääsemmekin sisäilmaongelmaan.

Otetaanpa esimerkiksi Ojamon koulu, jossa lapsia siirrellään tilasta toiseen, sillä toisissa luokissa osa oppilaista oireilee voimakkaasti. Kaupunki järjesti viime lokakuussa (10/2016) sisäilmatiedotuksen Ojamon koululaisten vanhemmille. Olin siellä pyydettynä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana ja Lokovan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Kirjoitin siitä tilaisuuden jälkeen: http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/ojamon-koulun-sisailmatiedotustilaisuus.html

Ojamolla ei lokakuun tiedotuksen mukaan pitänyt olla vakavia ongelmia. Vanhempia oli tosi hienosti paikalla, ja osalla oli kova hätä lapsensa puolesta. Oireilevan lapsensa puolesta. Ojamon ongelmat eivät vaikuttaneet tiedotustilaisuudessa niin pahoilta. Korjattavissa on, akuuttia ei ole. Paitsi kellarissa. Mutta luokkia ilmeisesti ei siirretä, jos on yksittäisiä oireilijoita, keksitään ratkaisuja.
Paitsi että nyt, helmikuussa lapsia siirrellään.

Ojamon koulu on rakennettu vuonna 1977 ja vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti sekä suuren energiankulutuksen että sisäilmaongelmia. Vuosina 2012-2013 toteutetulla remontilla parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Korjaushankkeen työt aloitettiin joulukuussa 2012 ja työt valmistuivat elokuussa 2013. Ilmanvaihtojärjestelmä saatiin kokonaisuudessaan käyttöön elo-syyskuun 2013 aikana.

Koululla on tehty myös aiemmin korjauksia, kuten vesikaton uusiminen vuonna 1998 ja ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusiminen vuosina 2006–2007.  Ennen ilmanvaihdon uusimista koulun henkilökunta raportoi huonosta sisäilmasta koulun tiloissa. Edellinen sisäilmatutkimus ennen korjaushanketta suoritettiin vuonna 2011. Tutkimustulokset olivat melko yksiselitteisiä; ilmanvaihto oli alimitoitettu nykyiselle käyttöasteelle ja sisäilmaan vuosi lisäksi teollisia mineraalivillakuituja vanhoista ilmanvaihtokoneista ja äänenvaimentajista. Koko ilmanvaihtojärjestelmä koneineen oli myös laskennallisesti elinkaarensa lopussa. Lisäksi ikääntyneet pintamateriaalit, kuten vanhat mattopinnoitteet, sisälsivät haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Vuoden 2011 lopulla ilmanvaihtojärjestelmä nuohottiin ja käsiteltiin kuituja sitovalla aineella, jotta tilojen sisäilmaa saataisiin tilapäisesti parannettua. Tutkimustulosten  perusteella päätettiin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusautomaation uusiminen kanavineen lämmöntalteenotolla varustetuilla koneilla sekä nykyaikaisilla äänenvaimentajilla. Näin varmistettiin kohteeseen riittävä ilmanvaihto, kuiduista vapaa hyvä sisäilma ja merkittävästi parempi energiataloudellisuus. Huomioitavaa on, että sisäilmaongelmien vuoksi ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli pidennetty huomattavasti tavoitearvoista, mikä aiheutti merkittävää  energiankulutuksen kasvua. Arviot energiansäästöistä uudella järjestelmällä olivat noin 1 386 MWh/a (Ruonakoski 2010, liite 2). Myös ikääntyneitä pintamateriaaleja, kuten mattoja, päätettiin uusia kesällä 2014 ilmanvaihdon uusimisen jälkitöinä sekä korjata pois myös muita töiden yhteydessä löytyviä mahdollisia sisäilmaongelmakohtia.

 (lähde:Sami Ylenius ENERGIATEHOKKUUS LOHJAN KAUPUNGISSA VUOSINA 2008–2014  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90056/Ylenius_Sami.pdf?sequence=1)
Ja jälleen olemme lähtöpisteessä.
Ongelma on. Oireilijoita on.
Sisäilmatiedotuksessa (10/2016)kaupungilta pyydettiin vanhempia ilmoittamaan kouluterveydenhoitajalle lasten sairastumiset ja mahdolliset oireet, jotta kaupunki pystyy reagoimaan, terveydenhoitaja on ohjeistettu ilmoittamaan oireet. Jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019.  Ojamosta tuskin tulee seuraavaa Tytyriä, sillä viranhaltijoilla on tällä hetkellä aivan eri ote työhönsä kuin silloin, kun Tytyriä piiloteltiin. Ja osittain eri ihmiset ovat töissäkin kuin silloin, lisäksi enemmän tietoa kuin aiemmin. Toivon ainakin, että on opittu.
Tässä nähdään myös se, että vanhempia tulisi ohjeistaa tarpeeksi hyvin lasten oireiden ilmoittamisessa ja painottaa sitä, että kun käy lääkärille, oli se sitten yksityinen tai kunnallinen, tulisi ilmoittaa kouluun terveydenhoitajalle syy ja oireet. Muuten kaupunki ei niitä tietoja saa ja silloin voi sisäilmaongelmat paisua, koska ei ole tietoa. Tähän tarvitaan meitä kaikkia.
Tähän tarvitaan myös kaupungilta jälleen sitä viestintää ja tiedottamista.
Tällä hetkellä jälleen on jokin omituinen katkos aiemmin hyvältä vaikuttaneessa parantuneessa tiedotustilanteessa. Vanhemmilla ei Ojamollakaan tunnu olevan johdonmukaisesti tietoa luokkien siirtelystä, tai niiden syistä. Tulee väärinkäsityksiä ja -ymmärtämisiä. Saadaan toisen käden tietoa, harrastepuolelta tietoa koulun tilasta.

Koulujen kohdalla rehtorit ovat aivan avainasemassa tässä. Jokaisessa koulussa. Jokaisen koulun rehtorin yksi tehtävistä on tiedottaa vanhempia, olla vuorovaikutuksessa.

Mutta mikä siinä on, että kielletään ongelma? Kaikki eivät tietenkään kiellä, mutta hyvin iso osa niin tekee, varsinkin, jos se on omassa koulussa? Miksi? Itsesuojelua?
Se ei ole rehtorin häpeä, että koulussa on ongelma, se on häpeä, että sen kieltää. Että ei toimi sen mukaan.
Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Se pitää sanoa, että Ojamon tilanne toistaiseksi (toivottavasti) on aivan eri luokkaa kuin Tytyrin tilanne. Aivan erilaisen sen tekee se, että tällä kertaa tietoa ei pimitetä. Eihän?
Ilahduttavaa (ja ehkä vähän huolestuttavaa) oli se, että sunnuntaina somessa käytyyn keskusteluun osallistui myös kaupungin johtava viranhaltija, joka ilmoitti ottavansa asiasta selvää. Todella hienoa!
Lisää pohdintojani koulujen sisäilmatilanteesta, eteenkin Ojamon tilanteesta:

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s