Lohjalla kaupunkikeskustan alueella asuu noin 16 000 asukasta, Lohjan taajamissa ja maaseudun alueella asuu noin 30 000 asukasta. Onko hallituksemme koko Lohjan asialla?
Lohjan kaupunginhallitus kokousti maanantaina, 28.9.2020 ja yhtenä käsiteltävänä kokonaisuutena oli talouden tasapainottaminen. Kokouksen oheismateriaaleista on sanottava se, että suurin osa, oikeastaan lähes jokainen liite koski säästöjä lapsista ja nuorista ja nimenomaan koulujen lakkautuksista saatavia ”säästöjä”. Listalla olivat jälleen Ikkalan, Pullin, Nummenkylän ja Maksjoen sekä Asemanpellon ja Lehmijärven koulujen lakkauttamiset. Hallitus ei ollut yksimielinen ja äänet jakautuivat 8-5 Ikkalan, Pullin, Nummenkylän ja Maksjoen lakkauttamisen puolesta. Lakkauttamista vastustivat:
Hannele Maittila (ML), Päivi Alanne (Kesk), Toni Hägg (vas), Riikka Slunga-Poutsalo ja Kai Turunen (PS).
Lakkauttamista puolsivat:
Pekka Luoma, Tuija Piekka, Kaj Sundqvist (Kok), Paula Nordström, Urpo Uotila (Vih), Jarmo Aho, Leena Saari ja Aslak Palenius (sdp).
Asemanpellon ja Lehmijärven koulujen kohdalla hallitus äänesti useaan otteeseen ja joutuivat uusimaankin äänestyksiä, koska näiden koulujen kohdalla ensimmäisissä äänestyksissä äänten mentyä tasan käytettiin ratkaisuna arvontaa. Aika järkyttävää ajatella, että tosiaan hallituksen jäsenet ja viranhaltijat ajattelevat kolikon voivan ratkaista koulun kohtalon. Suomen Kuntaliiton äänestysohjeistuksesta todetaan, että asia ratkaistaan puheenjohtajan kannanotolla. Lopputulema hallituksen kokouksesta on, että Asemanpellon ja Lehmijärven koulujen osalta päätökset tehdään vasta, kun Opetustoiminnan järjestämisen periaatteet -työryhmän esitys on valmis. Eli hieman lisäaikaa. Paitsi että valtuuston kokous on ensi keskiviikkona 7.10. jolloin kuka tahansa valtuutettu voi esittää mitä tahansa ja jos esitys saa kannatusta, siitä äänestetään. Eli voidaan esittää, että koulua x ei lakkauteta tai että koulu x lakkautetaan.
Koulujen lakkautuksista on jauhettu vuosi toisensa jälkeen. Viranhaltijat tuovat uudestaan ja uudestaan lakkautusesitykset päätettäväksi talouden pelastajina. Toisaalta myös osa luottamushenkilöistä tekee sitä. Erityinen huomio muuten talouden tasapainottamislistoista on se, että jo tehtyjä päätöksiä tuodaan säästölistoille, esimerkiksi Maksjoen koulu on jo vuonna 2015 päätetty lakkauttaa, mutta sitä ei ole voitu toteuttaa, sillä vastaanottavan koulun kuntoisuusprosentit eivät ole vaaditulla tasolla, eikä Järnefeltin koulun uudistaminen ole vielä toteutunut. Silti asia tuodaan jokaisella tasapainotuslistalla esiin.
Tiedän toistavani itseäni sanoessani jälleen tämän, mutta edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.
On kestämätöntä, että virkamiehet ja osa luottamushenkilöistä eivät huomioi asiantuntijalautakuntien lausuntoja tai se, että joillekin koulukriteeristön työryhmän esitykset eivät ole merkityksellisiä, ovat samantekeviä. Työryhmän raportti on valmistumassa ja luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus lukea se luonnoksenakin jo. Miksi ihmeessä meillä muodostetaan työryhmiä, jos niiden työtä ei kunnioiteta tai odoteta edes niiden valmistumista?
Lotta Paakkunainen 