Sisäilmaa puhdistavia kasveja poistetaan koulusta

Muutama viikko sitten huomasin, kuinka alakoulumme viherkasvit poistettiin, selityksenä oli, että niistä on ruvettu saamaan oireita. Olin hämmästynyt selityksestä, sillä on jo kauan tiedetty kasvien puhdistavan sisäilmaa. Onhan se jo alakoulun biologian tunneiltakin tuttua, ”metsät ovat maapallon keuhkot”. Tämän jälkeen olen kiinnittänyt vielä tarkemmin huomiota julkisiin tiloihin ja huomannut, että kasvien määrää on todella paljon vähennetty monessa paikassa. Tämä on todennäköisesti kaupungin ohjeistuksesta lähtöisin. Kaikki ylimääräinen on ohjeistettu poistamaan. Kankaat, matot, paperit, tavarat hyllyjen päältä, jne. Kasvien poistossa mennään kyllä pieleen, ikävä kyllä.

Meidän koulustamme on siirretty lapsi toiseen kouluun oireiden takia, eivätkä ne oireet johdu huonekasveista. Alakoulussamme on reilu 200 oppilasta ja yhden lapsen siirto ei vielä välttämättä herätä eikä soita kelloja, mutta muitakin oireilijoita on. Ja kuten todettua, kaikki eivät ehkä osaa yhdistää oireita sisäilmaan ja sen laatuun.

Minun lapsillani on kaikilla päänsärkyä, usein. Vanhin lapsistani, astmaatikko, on menossa yläkouluun, jonka tiedetään varmasti olevan sisäilmaongelmainen. Yläkoululla alkaa peruskorjaus ensi syksynä ja kesän aikana pitäisi tulla tilaelementit pihalle, ja siitä olen tyytyväinen. Toivon, että se on tarpeeksi, ettei lapset eikä henkilökunta altistu yhtään enempää. Yläkoulussa oireillaan todella paljon.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin aluetoimikunnalle ja vanhempainyhdistyksille luvattiin seurata koulun sisäilmaa ja hoitaa asia niin, että ilma riittää kaikille. Seurantaa ei ole tehty, ainakaan meille ei ole mitään ilmoitettu, eikä ilma enää tunnu riittävän. Eikä kyllä tilakaan.

En ymmärrä sitä, miksi kouluista poistetaan kasveja, varsinkaan näinä aikoina, kun joka paikassa on ongelmaa sisäilman kanssa ja kun  tieteellisesti on todistettu kasvien puhdistavan ilmaa ja olevan hyödyllisiä myös henkiselle hyvinvoinnille ja vireydelle. Näinä kireinä talousaikoina luulisi olevan halvin ja nopein ratkaisu ajan ostamiselle se, että laitetaan kouluihin ne huonekasvit, hoidetaan niitä ja saadaan aikaa ratkaista ongelmat.

Vinkkejä kasvien valintaan:

Kaikki isolehtiset, trooppiselta alueelta peräisin olevat kasvit puhdistavat huoneilmaa tehokkaimmin, esimerkiksi palmut, vehkat, fiikukset ja muratit ovat ilmaa puhdistavien kasvilistan kärkipäässä. Hauska juttu on se, että jopa jotkut suositut kukat, kuten joulukaktus, begonia, atsalea, syklaami ja perhoskämmekkä ovat tehokkaita ilman epäpuhtauksien ja kemiallisten kaasujen poistajia. Eli jopa opettajan ilahduttaminen ihanalla kukkalahjalla on myös ilmaa puhdistava vaikutus, kirjaimellisesti.

Hyviä, tehokkaita ilmanpuhdistajia ja helppohoitoisia kasveja:

  • rönsylilja
  • kultapalmu
  • laikkuvehka
  • pesäraunioinen
  • tulilatva
  • viirivehka
  • vuoripalmu
  • kultaköynnös
  • anopinkieli
  • rahapuu  (on muuten yksi tehokkaimmista formaldehydin suodattajista)

Kasveja pitää myös hoitaa, esimerkiksi isolehtisten kasvien lehdille kertynyt pöly saattaa tukkia kasvin ilmaraot ja sitä myötä estää kasvia toimittamasta sen tehtävää ilmanpuhdistajana. Onkin suositeltavaa pyyhkiä kostealla kangasrätillä lehdet pölystä.

Pelkkä vesi ei riitä viherkasvin elämän takaamiseksi. Tarvitaan myös ravinteita ja sumuttamista. Palmuja ja muita isolehtisiä kasveja voi sumuttaa jopa päivittäin. Kannattaakin pitää sumutinpullo vaikka siivouskärryssä aina valmiina.

dav

Kuka testaa? Avataan ensin ikkunat!

Uudelleen postaus sivultani http://nummentie.blogspot.fi/2017/01/kuka-testaa-avataan-ensin-ikkunat.html

Kaupunginvaltuutettu Alfonso Parnetti teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi, voitaisiinko käyttää nanokokoista titaanioksidia koulujen ja muiden paikkojen homehaittojen poistamiseen.
(L-U 23.1.2017) Vuosi sitten olisin hurrannut hänelle!

Niin. Kävin viime vuoden maaliskuussa Sisäilmaseminaarissa ja kirjoitin sen jälkeen titaanioksidista. Olin varovaisen innoissani keskustellessani seminaarissa asiantuntijoiden kanssa.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/04/huonosta-sisailmasta-parempaan.html

Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään aika yleisesti valkoisena pigmenttinä maaleissa, muoveissa, papereissa ja meikeissä (meidänkin perheyrityksessämme muuten käytetään titaanioksidimaaleja). Sitä käytetään myös lääkkeiden täyteaineena, väriaineena (E171) sekä aurinkovoiteissa suojaamaan ihoa UV-säteiltä. Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.

Tässä kohtaa hengähdän. Edelleenkin kammoksun sitä, että tehdään ehdottomia väitteitä, varsinkin asiasta, josta ei oikeasti vielä tiedetä tarpeeksi. Toisaalta erään kunnan koulussa oli (ja on edelleen) ko puhdistuskäsittely käytössä, koska oppilaat joutuvat olemaan sisäilmaongelmaisessa koulussa väistössä vuoteen 2018. Sisäilmaa seurataa säännöllisesti. Lasten vanhemmat voivat olla huoletta, sisäilma on tällä hetkellä tämän keinon avulla hyvä. Tämä keino on myös kunnalle loistava, tämä on täysin win/win-tilanne, sillä kunnan ei tarvinnut vuokrata tai ostaa kalliilla tilaelementtejä, vaan kunta säästi noin 400 000 € ja luottivat titaanioksidi.
Tästä annan mielelläni lisätietoja.  Seuraan tilannetta säännöllisesti.

Kun edellisen kerran kirjoitin aiheesta (6.4.2016, linkki ylempänä), mietin, miksi tämä teknologia ei ole jo laajasti käytössä, sain vastaukseni Sisäilmauutisten artikkelista.

Sisä- ja ulkoilman laadun kannalta merkittävimmät nanohiukkaset syntyvät vielä tällä hetkellä palamisesta ja liikenteestä, mutta keinotekoisten nanohiukkasten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä.
Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta tieto niiden, myös keinotekoisesti luotujen, vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä riittämätöntä. (sisäilmauutiset 2016/2017)

 Keskeisiä kysymyksiä nanoturvallisuuden tutkimuksissa ovat, mitkä nanomateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niiden haitallisuuteen ja voiko nanokoko tehdä vaarattomasta materiaalista vaarallisen. Kaikki hiilinanoputket eivät ole kuitenkaan yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja, tutkijat sanovat.

http://www.sisailmauutiset.fi/?p=4582#more-4582

Mutta titaanioksidi on nanohiukkanen.
Nanomateriaaleja on tuhansia erilaisia. Osa niistä on vaarattomia, mutta osa voi olla vaaraksi terveydelle ja aiheuttaa jopa syöpää. Nyt en siis sano, että titaanioksidi sitä aiheuttaa.

Keinot taistelussa huonoa sisäilmaa vastaan ja sairastumisia vastaan ovat vähissä ja tiedämme aivan liian vähän. Toisaalta tutkiminen on hankalampaa, jos ei ole kohteita.
Mutta haluammeko lapsiamme koehenkilöiksi?

”Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali”
”Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.”

Nanoturvallisuuden tutkimus on yhä lapsenkengissä – parhaillaan kehitetään mittareita, joilla pystyttäisiin esimerkiksi ylipäätään arvioimaan altistumista synteettisille nanohiukkasille.
– Tällä hetkellä synteettisten nano­hiukkasten vaikutusten arviointi on ­hidasta, vaikeaa ja epävarmaa.
Testausmenetelmiä pitäisi kehittää nopeammiksi ja tehokkaammiksi.
Tällä hetkellä tiedetään, ­että nanokokoinen titaanioksidi voi hengitettynä aiheuttaa keuhkotulehdusta ja keuhkojen arpeutumista. Verenkierrossa titaanioksidihiukkaset kertyvät hiussuonten seinämiin ja ahtauttavat suonia tulehdussolujen kertyessä verisuonen seinämään. On myös viitteitä siitä, että eräät synteettiset nanohiukkaset, kuten titaanioksidi tai tietyt hiilinanoputket, voivat vaurioittaa perimää. Näin on todennut tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta.
(http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/nanohiukkanen-on-yha-arvoitus/)

Tällä hetkellä itse ehkä kallistuisin mielummin ympäristö- ja ihmisystävällisempään, tai ainakin varmemmin ihmisystävällisempään vaihtoehtoon (ja tätä muuten olen tänään ehdottanut kaupungille).

”Naava-viherseinien patentoitu teknologia imee ilman kasvijuuriston läpi 129 kertaa tehokkaamman tavallisiin huonekasveihin verrattuna. Viherseinien mikrobikanta hajottaa ilman kemialliset epäpuhtaudet ravinnokseen ja puhdistettu ilma virtaa takaisin huonetilaan.
Naava-aktiiviviherseinissä ei ole multaa ja kasvit ovat allergiaystävällisiä. Esimerkiksi Naava One ja Smooth vastaavat yli 4 000 ja Naava Original jopa 8 000 kasvin ilmanpuhdistustehoa. Viherseinä säätelee myös ilmankosteutta ja parantaa tilan akustiikkaa. Naava optimoi toimintansa sisätilan olosuhteiden mukaan.” (http://www.vmp-interior.fi/tuotteet/viherseina#.WIeDgVzlYrQ)

Mutta jos nyt ihan aluksi pitäisitte ne ilmastoinnit päällä 24/7 ja tuntien välillä ikkunatuuletus. Tunneilla voi pitää joskus oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.