Hallituksen talousarvio: Maksajina lapset, nuoret ja vanhukset

Olen tutustunut hallituksen tiedotteeseen vuoden 2025 talousarviosta. Sen mukaan hallituksen vuoden 2025 talousarvioesitys keskittyy vahvasti talouden sopeuttamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen, mikä on saanut aikaan merkittäviä leikkauksia monilla yhteiskunnan sektoreilla. Hallituksen tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys, mutta tämä tapahtuu sosiaalisten ja hyvinvointipalveluiden kustannuksella.

Lasten ja nuorten asema

Vaikka talousarvio sisältää positiivisia aloitteita, kuten nuorten terapiatakuun ja mielenterveyspalveluiden parantamisen, leikkaukset nuorisotyön valtionavustuksissa ja koulutusresursseissa ovat hyvin huolestuttavia ja niiden vaikutukset tulevat olemaan kauaskantoisia, niistä tullaan maksamaan pitkään. Näiden ns. säästötoimien vaikutus saattaa heikentää nuorten hyvinvointia ja koulutuksen laatua pitkällä aikavälillä.

Ikääntyneiden terveydenhoito

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen ja hoitotakuun pidentäminen ovat merkittäviä heikennyksiä, jotka voivat johtaa hoidon laadun heikkenemiseen ja lisätä painetta terveydenhuoltojärjestelmään. Vaikka nämä toimenpiteet tuovat säästöjä, niiden inhimillinen kustannus voi olla korkea.

Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon varattu rahoitus ja turvakotien rahoituksen lisääminen ovat askel oikeaan suuntaan, mutta ne ovat rajallisia suhteessa laajempaan talousarvion leikkauslinjaan. On epäselvää, riittävätkö nämä panostukset todella vastaamaan väkivallan uhrien kasvaviin tarpeisiin.

Hyvinvointialueet

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vaikuttaa hyvinvointialueisiin monella tavalla ja se sisältää sekä rahoituksen kasvua että säästötoimenpiteitä, joilla on merkittäviä vaikutuksia alueiden toimintaan.

Rahoituksen kasvu: Tiedotteen mukaan hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa noin 1,6 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Todellinen kasvu on noin 2,2 miljardia euroa, kun huomioidaan vuoden 2024 talousarvion tarkistukset. Tämä kasvu johtuu erityisesti jälkikäteistarkistuksesta, joka perustuu vuoden 2023 toteumatietoihin sekä indeksikorotuksista.

Säästötoimenpiteet: Talousarviossa on mukana useita säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttavat hyvinvointialueiden tehtäviin ja rahoitukseen:

• Hoitotakuun pidentäminen: Hoitotakuun muuttaminen kolmeksi kuukaudeksi säästää 121 miljoonaa euroa, mutta tämä voi samalla hidastaa hoitoon pääsyä.
• Henkilöstömitoituksen keventäminen: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen säästää 45 miljoonaa euroa, mikä saattaa heikentää hoidon laatua ja aiheuttaa lisähaasteita hoivapalveluissa.
• Asiakasmaksujen korotukset: Terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen lisää hyvinvointialueiden tuloja 150 miljoonalla eurolla, mutta tämä voi samalla lisätä terveyspalveluiden käyttäjien taloudellista taakkaa ja vähentää hoitoon hakeutumista.

Kustannuspaineet ja henkilöstöpula: Henkilöstön saatavuuden heikentyminen on jo valmiiksi haastanut hyvinvointialueiden toiminnallista ja taloudellista kestävyyttä. Säästötoimenpiteet voivat edelleen pahentaa tilannetta, vaikeuttaen palvelujen järjestämistä ja lisäämällä kustannuspaineita.

Talousarvioesitys vaikuttaa hyvinvointialueisiin kaksijakoisesti: vaikka rahoitus kasvaa, säästötoimenpiteet ja uudistukset voivat heikentää palvelujen laatua ja saatavuutta. Alueet joutuvat tasapainottamaan toimintaansa tiukentuneiden resurssien ja kasvavien kustannuspaineiden keskellä, mikä asettaa haasteita hyvinvointipalveluiden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Vähävaraiset

Sosiaaliturvan indeksikorotusten jäädytys ja asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat suoraan vähävaraisten elämään, lisäämällä taloudellista kuormitusta. Tämä voi johtaa lisääntyvään köyhyyteen ja vaikeuttaa peruspalveluiden saatavuutta.

Järjestöt

Talousarvioesitys vuodelle 2025 huomioi järjestöt pääasiassa säästötoimenpiteiden kautta, jotka vaikuttavat niiden saamiin avustuksiin ja toimintaedellytyksiin.

Valtionavustusten vähennykset:

• Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valtionavustuksia vähennetään noin 80 miljoonalla eurolla. Nämä avustukset on aiemmin suunnattu yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, mikä tarkoittaa, että monet järjestöt joutuvat sopeutumaan pienempiin rahoituksiin.
• Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa taiteen ja kulttuurin rahoitusta leikataan 174 miljoonalla eurolla, mikä vaikuttaa myös kulttuurialan järjestöihin. Lisäksi liikuntapaikkarakentamisen ja nuorisotyön avustuksia vähennetään, mikä voi heikentää näiden alojen järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Erityistoimien rahoitus:

• Jotkut järjestöt saavat edelleen kohdennettua rahoitusta, mutta se on rajallista ja keskittyy tiettyihin toimintoihin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja rikosten uhrien tukipalveluihin kohdennetaan 425 000 euroa, ja Naisten Linja ry saa 50 000 euroa.
• Vapaaehtoisen luonnonsuojelun tehostamiseen on varattu noin 18 miljoonaa euroa, mikä hyödyttää luonnonsuojelujärjestöjä. Tämä rahoitus vastaa ennallistamisasetuksen voimaantuloon ja edistää arvokkaiden metsien suojelua.

Järjestöille suunnatut valtionavustukset vähenevät merkittävästi talousarvioesityksessä vuodelle 2025. Monet sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin ja nuorisotyön järjestöt joutuvat sopeutumaan pieneneviin rahoituksiin, mikä saattaa heikentää niiden mahdollisuuksia tarjota palveluita ja tukea haavoittuville ryhmille. Vaikka joillekin järjestöille on osoitettu erityisrahoitusta, kokonaisuudessaan säästötoimet asettavat järjestöt haastavaan tilanteeseen, joka voi vaikuttaa niiden toiminnan laajuuteen ja vaikuttavuuteen.

Kokonaisuudessaan talousarvioesitys heijastaa hallituksen prioriteettia talouden vakauttamisessa, mutta samalla se asettaa haavoittuvat ryhmät, kuten lapset, nuoret ja ikääntyneet, tilanteeseen, jossa heidän palvelunsa saattavat heikentyä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko talouden tasapainottaminen saavutettavissa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin.