Kategoria-arkisto:terveys

Valoa, ei väkivaltaa-tapahtuma Lohjalla 25.11.2019

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta[1] on maailman ensimmäinen laaja-alainen sopimus, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä ja poistaa perheessä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Istanbulin sopimus hyväksyttiin vuonna 2011, ja se astui kansainvälisesti voimaan 1. elokuuta 2014. (Lähde: wikipedia)

Toimin Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläänä ja he olivat viime vuonna näkyvästi ”Valoa, ei väkivaltaa”-kampanjassa mukana. Olin tuolloin yhteydessä kaupunkiin aiheesta kiinnostuneena ja kysyin, onko kaupungilla kamppista, jossa voisin auttaa tai osallistua. Olin tuolloin myöhässä, mutta tänä syksynä kaupungilta oltiin minuun yhteydessä asian tiimoilta. Lohjalla ollaan vuosi rakennettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää palvelumuotoa ja tämä tärkeä kampanja on myös hyvä tapa tuoda esiin lohjalaisia palveluja. Oli upeaa, miten lämpimästi otettiin idea osallistumisesta vastaan ja miten kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho lähtivät toteuttamaan tapahtumaa, lämmin kiitos siitä! Oli upeaa päästä osaksi tätä hienoa tapahtumaa ja erittäin tärkeän asian esille nostamista. Puhutaan! Otetaan puheeksi!

Maailman onnellisin maa, Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa naiselle. Täällä joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa.

Suomessa joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa

Nämä upeat torsot nähtävillä sekä lisätietoa Lohjan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä seuraavaan valtuustokokoukseen saakka saatavilla Lohjan kaupungintalo Monkolassa.

Tämän linkin takaa viime kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/21/valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma-tiedon-jakamiseksi-lahisuhdevakivallasta-irti-paasemiseksi/

Lisää tietoa:

https://vakivaltaobservatorio.fi/

Etusivu

Etusivu

Valoa, ei väkivaltaa tapahtuma tiedon jakamiseksi lähisuhdeväkivallasta irti pääsemiseksi

Vuosi sitten olin yhteydessä kaupunkiin ja tiedustelin ”Valoa, ei väkivaltaa”-tapahtumasta Lohjalla. Tuolloin Lohja ei kaupunkina ollut järjestämässä tapahtumaa ja yhteydenottoni tapahtui sen verran myöhään, että sille vuodelle ei ehtinyt järjestämäänkään. Tänä vuonna loppukesästä minuun oltiin yhteydessä ja kysyttiin lähtisinkö tänä vuonna mukaan? Ja tänä vuonna Lohjalla on upea, näkyvä tapahtuma lähisuhdeväkivaltaa vastaan! Tässä jälleen upea esimerkki siitä, että kyllä kannattaa olla yhteydessä ja kysyä. Länsi-Uusimaan juttu aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/819497-lahisuhdevakivalta-jaa-lohjalla-liian-usein-pimentoon-valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma

Vuoden 2019 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teema on Jokaisella on oikeus tukeen, jolla haluamme viestiä, että jokaisella väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla on oikeus tukeen ja apuun, oli sitten asunnoton, päihteidenkäyttäjä tai esimerkiksi nuori. (lähde: https://vakivaltaobservatorio.fi/)

Minä siis olen mukana tapahtumassa Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläänä ja sain liitolta materiaalia mukaani jaettavaksi.

Ensi- ja turvakotien liiton työn lähisuhdeväkivaltaa vastaan on jatkunut jo 40 vuotta. Liitolla on monipuolinen ja laaja kokemus ja näkemys lähisuhdeväkivallasta ja työtä tehdään eri ikä- ja kohderyhmien hyväksi.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta nousi esiin naisasialiikkeen myötä, ja ensimmäinen turvakoti perustettiin feministisistä lähtökohdista Lontooseen 1971. Suomessa väkivalta perheissä oli näkymätön ongelma. Se herätti huomion, kun ensikoteihin pyrki äitejä lasten kanssa turvaan. Kokemukset eri puolilta Suomea osoittautuivat samankaltaisiksi, kun ensikotien johtajat keskustelivat ilmiöstä 1976. Vanhukset perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteena nousivat 1980-luvulla keskusteluun. Liitto käynnisti Vanhukset perheväkivallan kohteena -projektin (1985-1987). Vuonna 1990 perustettiin oma yhdistys, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, keskittymään erityisesti tähän. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan keskellä elävien lasten jääminen liian vähälle tuelle nousi esiin jo 1982 (Leskinen 1982). Lasten kanssa tehtävä työ oli liitossa vahvan kehittämisen kohteena 1990-luvulla. Jo turvakotitoiminnan alussa ymmärrettiin, että myös väkivallan tekijöitä on autettava. Se on välttämätöntä väkivallan kierteen katkaisun kannalta. Tähän alettiin kehittää 1994 väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää ns. Jussi-työtä yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisena. (Ihalainen & al. 2000.) Lyömätön linja Espoossa aloitti työn väkivallan tekijöiden kanssa jo 1993. Väkivalta maahanmuuttajien keskuudessa nousi tutkimuksen kohteeksi liitossa 1999. Se ei ole maahanmuuttajanaisten erityisongelma. Siitä selviytymisen edellytykset ovat heillä suomalaisia kanssasisariaan heikommat, koska muita sosiaalisia suhteita voi olla vähän tai niistä eletään eristettynä. Väkivalta jatkuu puolessa parisuhteista eron jälkeen. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:ssä kiinnostuttiin näistä tilanteista 2000-luvun alussa. (lähde: https://ensijaturvakotienliitto.fi/enska/40-vuotta-tyota-perhevakivallan-lopettamiseksi/)

Lohjan Zonta-kerho on näyttävästi ja vahvasti mukana tapahtumassa https://zonta.fi/lohja/events/event/valoa-ei-vakivaltaa/ Heidän Zonta Says No -kampanja alkaa tällä yhteisellä tapahtumalla Lohjan kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivaltatiimin kanssa.

Tule mukaan!

Valoa, ei väkivaltaa on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään myös Lohjalla. Lohjan kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho järjestävät Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman Lohjan pääkirjastolla 25.11 klo 16 – 20.

25.11. on YK:n kansainvälinen päivä, naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Lohjan kaupunki ja yhteistyötahot tarjoavat palveluita väkivaltaa kokeville ja käyttäville naisille, miehille ja lapsille, jotta väkivalta perheissä ja lähisuhteissa saadaan loppumaan.

Tapahtuman ohjelma:

Lohjan telttakatos pääkirjaston edessä
– Tarjolla on glögiä ja pipareita
– Jaossa on ilmapalloja ja heijastimia
– ”Jokaisella on oikeus tukeen” -voit tulla juttelemaan paikalla olevien työntekijöiden kanssa

Pääkirjaston Järnefelt-salissa
– Tasatunnein klo 17, 18 ja 19 lyhyt palveluinfo Lohjan palveluista
– Lohjan kaupungin, Lohjan Zonta-kerhon, Folkhälsanin VillaFamilia-turvakodin sekä Rikosuhripäivystyksen infoa ja palveluesitteitä
– kirjaston teemapöytä lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä kirjallisuudesta

Lämpimästi tervetuloa!

Kriisissä tärkeimmät sanat voivat olla ”mä kuulen sua”

Menetys, oma tai läheisen sairastuminen, suru, työttömyys. Jokainen kohtaa kriisejä jossakin elämänsä vaiheessa.  Kriisejä on monenlaisia ja jokainen kokee kriisin omalla tavallaan.

” On vaarana, että ihminen kriisissä alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita, koska ei halua puhua kriisiin liittyvistä aiheista. Jos jokainen keskustelukumppani kommenteillaan ja kysymyksillään muistuttaa kriisistä, kriisiä elävä menettää kontrollin siitä milloin ja kenen kanssa haluaa aiheesta puhua. Näin ollen kriisi tunkeutuu kaikkialle ja varastaa kaiken ajan. ” (Saara Särmä)

Sanonta siitä, että todelliset ystävät tutaan kriiseissä, pitää omalla kohdallani paikkansa erittäin hyvin. Menettäessäni poikani monikaan ei osannut kohdata minua, enkä itsekään kyennyt ohjaamaan toisia, miten kohdata. Oma kriisi oli niin syvä, että kadotin itseni.

Samaa ajatusta jatkaakseni, aviokriisini aikana ja synnytysmasennusten aikana kadotin lähimmät ystäväni. Eräänlaista apua tarjottiin aviokriisini aikana, mutta se apu (ero), ei ollut sitä, mitä halusin, tai olisin ollut valmis käyttämään. Muutakin apua olisi varmaan ollut tarjolla, mutta en halunnut, tai osannut pyytää sitä, enkä todellakaan halunnut puhua siitä.

Saara Särmä kirjoittaa erinomaisessa kolumnissaan, että kukaan ei varmasti tietoisesti halua lisätä kriisissä olevan ihmisen kuormitusta, mutta sen tulee usein tahattomasti tehneeksi.

Jos haluaa antaa tukea kriisin aikana, tulisi antaa tukea omien voimavarojen rajoissa, mutta tulisi myös huomioida tapa, jolla tarjoaa apua. Jos avulle ei ole vaihtoehtoa, eli tarjoat vain käskyjä, mitä tehdä ja omaa tapaasi selviytyä, voisi ehkä miettiä uudestaan, sillä se ei välttämättä ole oikea lähestymistapa. Toki toisille se voi olla. Toiset ehkä tarvitsevat sen käskyn ja selkeät ohjeet, mitä tehdä. Toinen ehkä kaipaisi vain kuulijaa, tai vain mukavaa seuraa, jossa ongelmat unohtaa ja hetken hengähdystaukoa. Jos apusi ei tunnu riittävältä, tai autettavalle menee kaikki aikasi, kaikki voimavarat, tulisi miettiä, pysytytkö oikeasti auttamaan? Onko sinulla itselläsi voimavaroja? Jos itse on keskellä kriisiä, pystyykö auttamaan? Joskus paras apu voi olla vetäytyminen ja tilan antaminen. Voisi kuvitella, että avun tarjoaminen on vaikeaa, se vaatii sosiaalista pelisilmää, mutta myös herkkyyttä. Toisaalta ei se hirveän vaikeaa ole. Ole sinä. Voi osoittaa, tai vain sanoa olevansa läsnä. Voi viedä ystävän kävelylle, antaa aikaa toipua, antaa aikaa yhdessä. Kuulla ja vain sanoa, että mä kuulen sua.

Käymäni kriisit ovat varmasti muuttaneet minua ihmisenä. Kriisien ihmistä jalostamisesta en tiedä, mutta ison muutoksen ne ovat minuun tehneet ja karsineet ystäviä. Jokaisesta kriisistä tähän asti olen kuitenkin selvinnyt.

Vaihtoehto b – Järnefeltin koulun väistössä

Käsittelimme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa mm Järnefeltin koulu suunnitelma b:tä, jos nykyiset toimet sisäilman parantamiseksi väliaikaisesti eivät tuo toivottua tulosta.

Tilanteen tekee erittäin haastavaksi valtakunnallinen tilanne, tilaelementtejä joutuu jonottamaan ja ne ovat todella hinnoissaan. Tämän lisäksi kaupungin omat tilat alkavat olemaan olemattomissa, niitä ei siis vain ole. On todella hyvä, että varaudutaan etukäteen tilanteeseen, että nykyinen suunnitelma ei toimi.


Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua. (ote lautakunnan esittelytekstistä)

Toki ylläoleva ei vielä tarkoita, että koko rakennus on ongelmissa. Mutta nyt on jo toukokuu ja elokuun ensimmäisenä pitäisi olla terveyshaitta poissa. Lehmät taitaa lähteä lentoon sinä päivänä.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä.

Tässä vaihtoehto b-väistössä väistäisi käytännön syistä 9.luokkalaiset, yläkoulun aineopetusjärjestelmän vuoksi väistö on haasteellinen toteuttaa näillä välimatkoilla, oppilaat kulkevat bussilla kaupunkikeskustaan ja osa oppilaistahan tulee vieruskunnista. Tämä hankaloittaa hieman arkea, mutta sisäilmasta sairastuminen hankaloittaa enemmän ja mahdollisesti pidempään. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset jäävät Järtsille. Tämä vaihtoehtoinen suunnitelma perustuu myös siis siihen, että koska osa oppilaista on pois, voidaan sulkea osia rakennuksesta ja ilmaa on enemmän, tilaa väljemmin koulukiinteistöön jäävillä. Mä toivon, että tämä onnistuu. Olen vähän skeptinen, mutta toivon kuitenkin, että olisin turhaan skeptinen. Kovasti kaupungilla yritetään saada lapsia terveempiin tiloihin. Aikaa vaan kuluu ja on kulunut.

Edellisiä kirjoituksiani aiheesta:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Järnefeltin koulun mahdollinen tuleva väistö

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee keskiviikon (8.5.2019) kokouksessa mm Järnefeltin koulun opetusjärjestelyjä. Taas. Syynä nyt on se, että

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua.

Tilahallinnossa on ympäristöpalveluiden kirjelmän mukaisesti toimenpiteitä jo aloitettu ja kevään aikana suoritetaan toimenpiteitä kotitalousluokissa, jotka ovat yksi eniten oireilua aihetuttavista tiloista. Lisäksi ikkunoihin asennetaan suodatinpintoja, jotka mahdollistavat ikkunan kautta tapahtuvan tuuletuksen välituntien aikana oppilaiden ulkoillessa. Koulu on jo nyt sukkakoulu.
Käyttäjille on seuraava sisäilmakysely toukokuussa.

Ennen uuden koulun valmistumista on tarkoitus saada vanhan Järnefeltin olosuhteet sellaisiksi. että niissä pystyttäisiin opiskelemaan uuden koulun valmistumiseen saakka. Siltä varalta, että tässä ei onnistuttaisi, on koulua varten alettu laatia b-suunnitelmaa mahdollista väistöä varten.

Siirtoelementtien hankkimisen esteenä on elementtien pitkä toimitusaika ja kallis hinta. Suuren kysynnän vuoksi toimitusajat ovat venyneet jo lähes uuden koulun rakentamisajan mittoihin.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä. (ote lautakunnan kokouksen esityslistasta 8.5.2019, http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920612-10.PDF)

Järnefeltin koulu

Nyt on siis päätettävä suunnitelmasta b, jos Järtsin nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Päätöksen esittelytekstin perusteella 6-8 oppilasryhmää siirrettäisi Luksian Nummentien kiinteistöön, joka tosin on Luksian käytössä vuoteen 2021 ja jossa joidenkin asiakirjojen mukaan on epäselvä tilanne sisäilman kanssa. Tosin esittämieni lisäkysymysten perusteella tila ei ole Luksian tila, johon väistöä mahdollisesti suunnitellaan.

Aika vähällä ja ristiriitaisella tiedolla pitäisi tehdä päätöksiä. Lapset tarvitsevat väistöä, mutta näyttäisi siltä, että kunnollisia tiloja sitä varten ei ole. Yritystä kuitenkin on ja on hyvä, että oikeasti mietitään seuraavaa vaihtoehtoa. Aika vain loppuu kesken.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

  • Oppilaan nimi
  • Koulu ja luokka
  • Oire alkanut pvm
  • Missä tiloissa oireilee?
  • Altistunut aiemmin kotona/koulussa
  • Oireileeko myös vapaa-ajalla?
  • Viikonpäivävaihtelua?
  • Kuinka usein oireilee?
  • Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
  • Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
  • Mieliala Kouluviihtyvyys
  • Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
  • Onko vanhemmilla sisäilmaoireita


Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

  • onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
  • vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
  • prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

  • Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
  • Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
  • Ympäristön meluisuus ja valaistus
  • Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
  • Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
  • Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

  • Mineraalikuituihin
  • Muihin epäpuhtauksiin
  • Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
  • Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

  • Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
  • Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
  • Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
  • Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.