Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

  • Oppilaan nimi
  • Koulu ja luokka
  • Oire alkanut pvm
  • Missä tiloissa oireilee?
  • Altistunut aiemmin kotona/koulussa
  • Oireileeko myös vapaa-ajalla?
  • Viikonpäivävaihtelua?
  • Kuinka usein oireilee?
  • Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
  • Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
  • Mieliala Kouluviihtyvyys
  • Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
  • Onko vanhemmilla sisäilmaoireita


Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

  • onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
  • vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
  • prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

  • Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
  • Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
  • Ympäristön meluisuus ja valaistus
  • Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
  • Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
  • Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

  • Mineraalikuituihin
  • Muihin epäpuhtauksiin
  • Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
  • Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

  • Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
  • Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
  • Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
  • Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.

Aloite korjattujen koulujen tilan seurannasta

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.

Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017

Sisäilmakorjaustenonnistumisen varmentaminen

(https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)


Sisäilmaoireilua korjatuissa kiinteistöissä

Korjausten jälkeen kohteessa voidaan tehdä korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta voidaan seurata ja arvioida käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa. Tarkoittaa siis sitä, että vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Takuu kaupungille on huimat kaksi vuotta.

Itse olen saanut yhteydenottoja oireiluista

  • peruskorjatun koulun vanhemmilta
  • uuden koulun vanhemmilta sekä
  • sisäilmakorjatun koulun vanhemmilta
  • tämän lisäksi koulusta, jossa pyritään välttämään väistöä.

Oireina on ollut pahoinvointia, päänsärkyjä, silmien kirvelyä, turvotusta ja punoitusta, näppylöitä, tukkoisuutta, yskää…

Ennen peruskorjauksen suunnittelun aloitusta toivoin kovaan ääneen ja usein, että huomioikaa nyt sisäilmakorjaus koululla, se kuitenkin on eri asia kuin peruskorjaus. Nyt yhteydenottojen ilmaannuttua epäilen, että ei ole taidettu huomioida sitä, että koulu oli SISÄILMAKOHDE.

Taas tuskailen itsekseni, että miksi ette kuuntele? Mitä pitää tehdä, että kuunnellaan?

Olen hyvin turhautunut tästä tilanteesta. Välillä tuntuu, että tilanteet muuttuvat ja parempaan suuntaan olisi menossa, mutta usein silloin alkaa tulemaan niitä yhteydenottoja oireiluista.

Olen valmistelemassa valtuustoaloitetta, jonka punainen lanka olisi jotakuinkin tällainen:

Valtuustoaloite

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.