Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 käsiteltiin Paula Nordströmin (vihr) valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista. Olimme käsitelleet tätä jo aiemminkin toukokuussa (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/05/27/tyoryhman-selvitys-koulutoiminnan-jarjestamisen-periaatteista-kasittelyssa-lautakunnan-kokouksessa-19-5/) tuolloin pohdin, että koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Tuolloin työ ei tarjonnut tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastasi ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen. Nyt lautakunta käsitteli aloitetta uudestaan, sillä hallitus lähetti lautakunnalle sen takaisin, koska päätöksessä ei ollut otettu kantaa kriteeristöön.
Nyt huomasin, että kriteeristöraporttiin oli edelleen jäänyt pari kirjoitusvirhettä:
Asemanpellon koulun opettajaresurssointi oli tiputettu puoleen, vaikka tarve suunnitteen mukaan suurempi, oppilaskohtaiset kustannukset tästä syystä suuremmat. Tämän lisäksi liikuntasalivaraukset ovat oikeasti isommat, lakkautusten jälkeen jäljelle jäävien koulujen tilojen kysyntä kasvaa. Tätä ei oltu mielestäni huomioitu työssä.
- lapsiennuste Asemanpellolle oli v. 2030 yht. 51 lasta, vs. elokuussa
Tilastokeskuksen datan mukaan vain Asemanpellolla on lapsia 76
v. 2027. Veijolassa on kyselymme mukaan samana vuonna 14 lasta ja
muuttoliike on ollut jopa +44 %. Sanoisin, että arvio on Vennin mukaan
pielessä, kun syntyvyys ja muuttoliikekin ovat Uudellamaalla kasvussa
maan huippuvauhdilla. Tämän seurauksena oppilaskohtaiset kustannukset on
laskettu myös pieleen, samoin opettajaresurssi ja tarvittavat tunnit. - Koulu tuottaa oman tuntikehyksensä ja on tärkeä, jopa välttämätön
alueensa keskus. - Koulun käyttö arvioitiin hyvin pieneksi kouluajan ulkopuolella. – Koulurakennus on terve ja oppilasmäärältään aika optimaalinen,
muutamia lapsi mahtuu vielä ja pihalla on tilaa jopa lisärakennukselle. - Korjausvelka on järkyttävä, mikä johtuu kahdesta eri rakennuksesta.
Tämä velka on käsittämätön, sillä rakennusta on jatkuvasti korjailtu.
Velkaa voi lyhentää pidemmällä aikavälillä turvaten toiminnan
jatkuvuuden. - Asemanpelto kuuluu nauhataajaman alueeseen, jota koskevat Tunnin junan
ja Vihdin suunnittelemat rataratkaisut. Raportin arvion mukaan ratkaisut
tuovat nauhataajamalle 14 000 uutta asukasta v. 2037 mennessä.
Kävimme erittäin pitkää keskustelua aiheesta, kysyin myös tarkoittaako opetusryhmien muodostaminen ja koulujen resursointi sitä, että lautakunta voi puuttua, jos esimerkiksi jossain koulussa on kuudennella luokalla 36 oppilasta? Tähän sain vastauksen: Mikäli opetuksen järjestämistä koskevat muutokset hyväksytään on perusteltua muuttaa myös koulujen resursointia sekä opetusryhmien muodostamista. Jatkossa opetusryhmien sijoittelu sekä niitä koskevat oppilasmäärät tuotaisiin lautakunnan käsiteltäväksi jo hyvissä ajoin alkuvuodesta ennen koulujen tuntikehyksen jakamista.
Jouduin kysymään kysmyksen uudestaan, sillä en ymmärtänyt oliko vastaus ollenkaan kysymykseeni tarkoitettu.
Koulukriteeristötyöryhmän esityksessä esitetään myös oppilaaksiottoalueiden poistamista. Lohjallahan on lähikouluperiaate ollut jo pidempään ja tämä ei juuri muuttaisi sitä. Itse ajattelen tässä pohjana olevan ajatuksen siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.
Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden (terveellisten ja turvallisten) oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta. Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.
Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, tehtyäni vastaesityksen oppilaaksiottoalueista. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/03/16/sammatin-ja-nummen-oppilaaksiottoalueiden-rajasta/
Tuolloin aiheesta heräsi kiivaskin keskustelu ja jopa loanheitto, joka on aina vähän ikävää.
Puhuttiin myös eri alueiden lasten harrastamismahdollisuuksien huonontamisesta, jos tämä muutos tapahtuu. Mahdollisuudet toisten mielestä huononee, jos vanhemmat joutuvat muutoksen jälkeen kuljettamaan lapset harrastamaan. Käsittääkseni lähes koko Lohjan alueella vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsensa harrastuksiin, riippumatta siitä, mitä koulua lapset käyvät.
Seison kuitenkin edelleen asian takana, sillä näen tässä muutoksessa enemmän hyviä puolia kuin huonoja.
Lotta Paakkunainen 