me-koulu hanke päättyy Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin 4.12.2019 kokouksessa me-koulun loppuraporttia. Hanke on ollut hyvä ja Lokovan puheenjohtajana olen päässyt tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja nähnyt heidän työtään läheltä. Toivoisin, että moni heidän lanseeraama työntekemisen muoto oikeasti leviäisi Lohjan kouluihin. On sääli, että tämänkaltaiset hankkeet ovat usein aivan liian lyhyitä, jotta saisi varmuudella luotua vaikuttavuutta ja pysyvyyttä. On myös hankalaa esittää hankkeiden jatkamista kunnan työnä, jos ei ole osoittaa talousarvioihin hankkeiden hyviä kustannus- ja asukasvaikutuksia ja usein liian lyhyissä hankkeissa on vaikea tehdä vakuuttavaa analyysia, sillä tulosten näkymiseeen yleensä tarvitaan pidempi aika.

Me-koulu Lohja on Lohjan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyössä toteutettu kolmivuotinen hanke. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää Me-koulu -ohjelmassa yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa pysyvä syrjäytymistä vähentävä malli. Tarkoituksena oli resurssien paremmalla kohdentamisella saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä, sekä näkyviä kustannussäästöjä. Keskeisenä nähtiin tilanteisiin puuttuminen oikea-aikaisesti sekä tuen ja avun tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille vaikuttavilla tavoilla.

Lohjalla me-koulu pilotoi Järnefeltin alueella.

ME-KOULU LOHJAN KESKEISET TULOKSET JÄRNEFELTIN KOULUALUEELLA

  • lapsi, nuori ja perhe nostetaan entistä tietoisemmin toiminnan keskiöön kaikki elämän osa-alueet huomioiden
  • hyvinvointia pyritään lisäämään ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tuodaan osaksi koulun arkea
  • kouluissa vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä tuetaan entistä tietoisemmin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöiden kehittymistä, kuten esim. ulkopuolisuutta ja kiusaamista
  • yhteistoiminta ja yhteistoimintataidot sekä osallisuus ovat lisääntyneet alueen oppilaiden, huoltajien, koulujen esimiesten ja eri toimijoiden välillä sekä kouluyhteisöjen sisällä
  • kiusaamiseen ja konflikteihin puututaan entistä tietoisemmin ja systemaattisemmin sekä osataan myös hyödyntää tarvittaesssa selvitystyössä muita tahoja

Me-koulu K-0

Suomessa n 70 % oppilaista ei koe tulevansa kiusatuksi, n. 20 % oppilaista kokee tulevansa kiusatuksi harvemmin kuin kerran viikossa ja nämä tilanteet yleensä hoituvat koulun omissa rakenteissa ja konfliktien ja kiusaamiseen puuttuvissa toimintamalleissa; ryhmäytyksillä, kasvatuskeskusteluilla, soviteluilla, oppilashuoltoryhmä-työskentelyllä.

Suomessa kiusataan yli 36 000 lasta viikoittain, tämä on noin 7 % kaikista oppilaista. Nämä tapaukset ovat syystä tai toisesta valuneet oikeanlaisten tukirakenteiden ulkopuolelle, palvelurakenteet eivät ole kohdanneet tai ne ovat pettäneet. Aikuisille herättävä uutinen tulee tässä: Kiusaamisesta aikuiselle kertoneista 4. ja 5.-luokkalaisista 17 prosenttia ajatteli, että kiusaaminen jatkui tai jopa pahentui kertomisen jälkeen. Yläkoululaisista noin joka kolmas ajatteli samoin.

K-0 tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun koulun muut keinot on käytetty.

Laajana päämääränä K-0 -työskentelyssä on me-kouluissa kiusaamiseen puuttuvien interventioiden kehittäminen yhteistoiminnalla. K-0 työskentely aloitetaan, kun koulun omat rakenteet eivät ole toimineet konfliktien ja kiusaamisen ratkaisemisessa.

Me-säätiön mahdollistamana käynnistettiin Lohjalla kolmivuotinen Me-koulu –hanke 2017-2019. Mukana on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu Järnefeltin koulualueella. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Resurssien paremmalla kohdentamisella on mahdollista saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Toimenpiteitä toteuttavat ja luovat Me-koulujen rehtoreiden johdolla koko kouluyhteisö sekä kunnan muut toimijat.


Yhdeksi pilotoitavaksi malliksi valittiin Aseman Lasten ideoima K-0 (ratkaisemattomin konflikteja 0).

K-0 työskentely keskittyy vakaviin pitkittyneisiin koulukiusaamisiin ja rajuihin konflikteihin. Koulukiusaaminen on yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tätä olivat käynnistämässä Aseman Lasten kouluttajat ja me-koulu kehittäjä yhdessä koulun henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. (Lähde: Me-koulu hanke 2017-2019, Ira-Maria Gordin )

K-0:n tavat työskennellä kuulostivat hyvältä ja tulokset erittäin hyviltä. Vaikka me-koulu hanke päättyy, toivottavasti hyvät työtavat jatkuu ja levittäytyy koko Lohjalle, joka kouluun. Ja toivottavassti K-0 otetaan joka koulussa käyttöön. Meillä on liian monta kiusaamista, jotka on jatkuneet vuosia, liian monta lasta kärsii, liian monta tapausta on unohdettu. Jokainen lapsi on tärkeä. Jokainen ansaitsee avun.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 4.12.2019 kokouksessaan myös Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitystä.

Olimme jo edellisessä kokouksessa käsittelemässä asiaa ja tein tuolloin vastaesityksen, joka sai kannatustakin.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Tuolloin keskustelun jälkeen asia jätettiin pöydälle. Tässä kohtaa pöydälle laitto ei mielestäni ollut järkevää, mutta muu lautakunta oli yksimielinen, joten päätin mennä lautakunnan mukana, vaikkakin se oli mielestäni ajanhukkaa.

Lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa huomautin edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkkuudesta. On tärkeää, että pöytäkirja on kokouksenkulun mukainen ja koska huomasin, ettei vastaesitystäni oltu merkitty (taaskaan) pöytäkirjaan, ei viime kokouksen pöytäkirja siis kuvannut kokouksen kulkua oikein. Asia luvattiin korjata.

Edellisen ja tämän kokouksen välissä olin saanut yhteydenottoja Virkkalan päivähoidon tarveselvityksestä ja käytinkin tässä kokouksessa tilaisuuden ja esitin heidän huolensa ja hyvän kysymyksen: miksi päivähoito ei voi toimia Maksjoen koululla? Maksjoen koulu on päätetty lakkauttaa ja sen aikataulu on Rauhalan kanssa sama. Maksjoen koulu ei kuulemma palvele lainkaan alueen päivähoitotarpeita, ei ole tarpeeksi kokoa.

Tein saman vastaesityksen kuin viimeksi, tosin alkuun oli muutos, että tutkitaan mahdollisuus hyödyntää yksityisen palveluntuottajan palveluja, mutta koska se ei saanut lainkaan kannatusta, poistin sen ja muutin vastaesitykseni alkuperäiseen muotoon. Esitykseni toistamiseen oli siis:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

esitykseni ei saanut kannatusta ja toisen lautakunnan jäsenen tekemä vastaesitys meni päätösesityksen kanssa vastakkain.

Ääänestin lautakunnan kokouksessa ensimmäistä kertaa tyhjää. Mielestäni kumpikaan esitys ei ollut sellainen, jonka takana voisin olla. En edelleenkään voi olla sen takana, että koulusta voi tulla turvallinen päiväkoti niillä taloudellisilla panostuksilla, mitä esitetään (edellisessä kirjoituksessani tarkemmin: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/11/virkkalan-paivahoidon-tarveselvitys-jai-poydalle-lautakunnassa/)

Esittelijän esitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että Rauhalan koulun kiinteistö peruskorjataan ja muutetaan varhaiskasvatuksen käyttöön.

Voittanut vastaesitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tutkitaan kahta vaihtoehtoa – Rauhalan koulun kiinteistön peruskorjaamisesta ja muuttamisesta varhaiskasvatuksen käyttöön – Tilaelementtien hyödyntämistä varhaiskasvatuksen käyttöön ja niiden sijoittamista Virkkalan keskustan alueelle.

Valoa, ei väkivaltaa-tapahtuma Lohjalla 25.11.2019

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta[1] on maailman ensimmäinen laaja-alainen sopimus, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä ja poistaa perheessä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Istanbulin sopimus hyväksyttiin vuonna 2011, ja se astui kansainvälisesti voimaan 1. elokuuta 2014. (Lähde: wikipedia)

Toimin Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläänä ja he olivat viime vuonna näkyvästi ”Valoa, ei väkivaltaa”-kampanjassa mukana. Olin tuolloin yhteydessä kaupunkiin aiheesta kiinnostuneena ja kysyin, onko kaupungilla kamppista, jossa voisin auttaa tai osallistua. Olin tuolloin myöhässä, mutta tänä syksynä kaupungilta oltiin minuun yhteydessä asian tiimoilta. Lohjalla ollaan vuosi rakennettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää palvelumuotoa ja tämä tärkeä kampanja on myös hyvä tapa tuoda esiin lohjalaisia palveluja. Oli upeaa, miten lämpimästi otettiin idea osallistumisesta vastaan ja miten kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho lähtivät toteuttamaan tapahtumaa, lämmin kiitos siitä! Oli upeaa päästä osaksi tätä hienoa tapahtumaa ja erittäin tärkeän asian esille nostamista. Puhutaan! Otetaan puheeksi!

Maailman onnellisin maa, Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa naiselle. Täällä joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa.

Suomessa joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa

Nämä upeat torsot nähtävillä sekä lisätietoa Lohjan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä seuraavaan valtuustokokoukseen saakka saatavilla Lohjan kaupungintalo Monkolassa.

Tämän linkin takaa viime kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/21/valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma-tiedon-jakamiseksi-lahisuhdevakivallasta-irti-paasemiseksi/

Lisää tietoa:

https://vakivaltaobservatorio.fi/

Etusivu

Etusivu

Valoa, ei väkivaltaa tapahtuma tiedon jakamiseksi lähisuhdeväkivallasta irti pääsemiseksi

Vuosi sitten olin yhteydessä kaupunkiin ja tiedustelin ”Valoa, ei väkivaltaa”-tapahtumasta Lohjalla. Tuolloin Lohja ei kaupunkina ollut järjestämässä tapahtumaa ja yhteydenottoni tapahtui sen verran myöhään, että sille vuodelle ei ehtinyt järjestämäänkään. Tänä vuonna loppukesästä minuun oltiin yhteydessä ja kysyttiin lähtisinkö tänä vuonna mukaan? Ja tänä vuonna Lohjalla on upea, näkyvä tapahtuma lähisuhdeväkivaltaa vastaan! Tässä jälleen upea esimerkki siitä, että kyllä kannattaa olla yhteydessä ja kysyä. Länsi-Uusimaan juttu aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/819497-lahisuhdevakivalta-jaa-lohjalla-liian-usein-pimentoon-valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma

Vuoden 2019 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teema on Jokaisella on oikeus tukeen, jolla haluamme viestiä, että jokaisella väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla on oikeus tukeen ja apuun, oli sitten asunnoton, päihteidenkäyttäjä tai esimerkiksi nuori. (lähde: https://vakivaltaobservatorio.fi/)

Minä siis olen mukana tapahtumassa Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläänä ja sain liitolta materiaalia mukaani jaettavaksi.

Ensi- ja turvakotien liiton työn lähisuhdeväkivaltaa vastaan on jatkunut jo 40 vuotta. Liitolla on monipuolinen ja laaja kokemus ja näkemys lähisuhdeväkivallasta ja työtä tehdään eri ikä- ja kohderyhmien hyväksi.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta nousi esiin naisasialiikkeen myötä, ja ensimmäinen turvakoti perustettiin feministisistä lähtökohdista Lontooseen 1971. Suomessa väkivalta perheissä oli näkymätön ongelma. Se herätti huomion, kun ensikoteihin pyrki äitejä lasten kanssa turvaan. Kokemukset eri puolilta Suomea osoittautuivat samankaltaisiksi, kun ensikotien johtajat keskustelivat ilmiöstä 1976. Vanhukset perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteena nousivat 1980-luvulla keskusteluun. Liitto käynnisti Vanhukset perheväkivallan kohteena -projektin (1985-1987). Vuonna 1990 perustettiin oma yhdistys, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, keskittymään erityisesti tähän. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan keskellä elävien lasten jääminen liian vähälle tuelle nousi esiin jo 1982 (Leskinen 1982). Lasten kanssa tehtävä työ oli liitossa vahvan kehittämisen kohteena 1990-luvulla. Jo turvakotitoiminnan alussa ymmärrettiin, että myös väkivallan tekijöitä on autettava. Se on välttämätöntä väkivallan kierteen katkaisun kannalta. Tähän alettiin kehittää 1994 väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää ns. Jussi-työtä yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisena. (Ihalainen & al. 2000.) Lyömätön linja Espoossa aloitti työn väkivallan tekijöiden kanssa jo 1993. Väkivalta maahanmuuttajien keskuudessa nousi tutkimuksen kohteeksi liitossa 1999. Se ei ole maahanmuuttajanaisten erityisongelma. Siitä selviytymisen edellytykset ovat heillä suomalaisia kanssasisariaan heikommat, koska muita sosiaalisia suhteita voi olla vähän tai niistä eletään eristettynä. Väkivalta jatkuu puolessa parisuhteista eron jälkeen. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:ssä kiinnostuttiin näistä tilanteista 2000-luvun alussa. (lähde: https://ensijaturvakotienliitto.fi/enska/40-vuotta-tyota-perhevakivallan-lopettamiseksi/)

Lohjan Zonta-kerho on näyttävästi ja vahvasti mukana tapahtumassa https://zonta.fi/lohja/events/event/valoa-ei-vakivaltaa/ Heidän Zonta Says No -kampanja alkaa tällä yhteisellä tapahtumalla Lohjan kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivaltatiimin kanssa.

Tule mukaan!

Valoa, ei väkivaltaa on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään myös Lohjalla. Lohjan kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho järjestävät Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman Lohjan pääkirjastolla 25.11 klo 16 – 20.

25.11. on YK:n kansainvälinen päivä, naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Lohjan kaupunki ja yhteistyötahot tarjoavat palveluita väkivaltaa kokeville ja käyttäville naisille, miehille ja lapsille, jotta väkivalta perheissä ja lähisuhteissa saadaan loppumaan.

Tapahtuman ohjelma:

Lohjan telttakatos pääkirjaston edessä
– Tarjolla on glögiä ja pipareita
– Jaossa on ilmapalloja ja heijastimia
– ”Jokaisella on oikeus tukeen” -voit tulla juttelemaan paikalla olevien työntekijöiden kanssa

Pääkirjaston Järnefelt-salissa
– Tasatunnein klo 17, 18 ja 19 lyhyt palveluinfo Lohjan palveluista
– Lohjan kaupungin, Lohjan Zonta-kerhon, Folkhälsanin VillaFamilia-turvakodin sekä Rikosuhripäivystyksen infoa ja palveluesitteitä
– kirjaston teemapöytä lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä kirjallisuudesta

Lämpimästi tervetuloa!

Erityislapsiperheiden keskusteluillassa nousi monia huolia esiin

Hiiden omaishoitajat ry järjesti 24.10.2019 erityislapsiperheiden vanhemmille keskusteluillan. Olin illassa keskusteluun kutsuttuna osallistujana. Keskusteluissa useimmin nousi palvelunohjauksen tarve, tasavertaisesti jaettu tieto ja selkokieliset ohjeet.  Perheiden kanssa keskustellessa kävi ilmi myös, että usein koetaan palvelun olevan epätasa-arvoista, toiset saavat neuvoja/ohjeita paremmin, helpommin lausuntoja, kohderyhmienkin välillä on suuria eroja, esim perheiden palvelut vs iäkkäiden palvelut.

Perheille jää usein epäselväksi mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, mitä palveluja haetaan sosiaalihuoltolain, mitä vammaispalvelulain puitteissa. Perheet kokevat, että palvelut ovat liian hajallaan, yhden oven taktiikkaa ei ole olemassa erityisperheille.

Perheet miettivät illan aikana myös sitä, mitä voisivat itse tehdä paremmin ja voiko itse edes vaikuttaa? Vanhemmat toivat esiin myös omia ajatuksia ja pelkoja siitä, mitä itse tuntevat. Haasteet perheissä? Lapsen hyväksyminen kodin ulkopuolella?  Miten lääkärit? Tunnetaitojen käsittelyjen haasteet lapsella/aikuisella. Jos omaishoitajana ei jaksa lapsenhoitoa, se ei ole yhtä ymmärrettyä kuin iäkkään kanssa. Usein tuntuu siltä, että jos et jaksa lasta helposti tehdään lastensuojeluilmoitus. Erityisperheen vanhemmat kokevat myös usein, että hankalan vanhemman maine tulee helposti.


Erityisperheet toivoisivat yhteistyötä kaupungin kanssa ja olisivat valmiita kehittämään ja osallistumaan kehittämiseen.



Alla yhteenvetoa keskusteluista ja erityisesti nostoja huolista sekä kehitysehdotuksista, joita perheiden edustajissa heräsi. Muistion illasta ovat laatineet Hiiden Omaishoitajat ry hallituksen jäsen, sihteeri Laura Streng ja OmaisOiva- koordinaattori Minna Mäenpää.


Lohjan vammaispalvelu on erinomaisesti lisännyt Hiiden Omaishoitajat ry:n OmaisOivatoiminnasta tiedottamista omaishoidon asiakkaille sähköpostitse ja kohtaamisissa. Lisäksi omaisjärjestöltä on kysytty kommentteja ja lausuntoja liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Vammaispalvelu on ollut jo vuosia edustettuna Lohjan omaishoidon neuvottelukunnassa ja vienyt osaltaan viestiä eteenpäin. Vuosittaiseen Erityisen Mainiot perheet -tapahtumaan vammaispalvelu on antanut myös ison panostuksen. Työikäisten omaishoitajien valmennukset järjestetään yhteistyössä Lohjan kaupungin ja OmaisOiva – toiminnan kanssa ja tarjotaan lisäksi mahdollisuutta osallistua verkkopohjaiseen valmennukseen valtakunnallisen Omaishoitajaliiton kanssa.

Keskusteluissa nousseet yleiset kehitystarpeet perheiden näkökulmasta:

  • palvelunohjaus – tasavertaisesti jaettu tieto – selkokieliset ohjeet
    Lohjan kaupungin palveluohjaus erityislapsiperheille
  • Palveluohjausta antavat keskeisimmät tahot: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, perhekeskus, vammaispalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
    Esille tulleita kehittämisen kohteita:
    • Neuvonnan ja ohjauksen tulisi olla asiantuntevampaa ja vahvempaa, oikeaaikaista, avointa ja rehellistä. Tällä hetkellä perheet joutuvat selvittämään paljon asioita itse.
  • Vaikka yllä mainitut tahot eivät itse tietäisi asiasta, heidän tulisi ohjata perheet oikean tahon luo. Perheet kokevat, etteivät ole saaneet ohjausta riittävästi tai se on jäänyt epäselväksi.
  • Myös kirjallisen, tiedottavana materiaalin jakaminen asiakasperheille olisi toivottavaa.
  • Perheet toivovat tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämän avulla perhe saa tarvittavaa tukea ja jaksamista arkeensa oikea- aikaisesti. Näin ollen myös ehkäistään tarvetta raskaille toimenpiteille ja palveluille.
  • ”Ensitietoa perheille” l. perheille tulee mahdollistaa riittävän ajoissa ensitiedon saaminen ja mahdollisuus keskusteluun mm. kokemusasiantuntijan kanssa.
  • Lisäksi ohjata vertaistuen äärelle. Tärkeää on keskustella perheen kanssa mm. mahdollisuudesta osallistua vertaistukeen (mm. lastenhoito).
  • Palveluohjausta suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös työssä käyvät vanhemmat (molempien vanhempien mahdollisuus osallistua, tukiverkoston osallistumismahdollisuudet, teknologia osaksi palveluohjausta, selkeät http://www.sivut ja päivitetyt linkit, yhteystiedot saatavilla, Facebook tiedottaminen).
  • Perheet kokevat, että Lohjan kaupungin verkkosivut eivät palvele erityslapsiperheitä. Olisi hyvä saada esim. linkki ”erityislapsiperheet”, jonka alle voisi koota eri tahojen tarjoamia palveluja erityislapsiperheille. Perheiden on haastavaa etsiä tietoa juuri heille sopivista palveluista.
  • Palveluohjauksen osalta toivotaan erityislapsiperheiden informoinnista liittyen mm. henkilökohtaiseen apuun, erityishuolto- ohjelmaan, omaishoidon vapaiden selkokieliseen esitteeseen, jne.
  • Omaishoitotilanteen tunnistaminen on haaste, kenen vastuulla on omaishoidon puheeksi ottaminen?
  • Jos omaishoitaja sairastuu tai muuta akuuttia – mistä apua, lastensuojelu?
  • Palveluohjauksen osalta perheet kokevat sen olevan epätasa-arvoista. Lain mukaisia palveluja ei aina tarjota. On suuriakin eroja palvelun tarjoamisessa lapsiperheille ja erityisesti räätälöinnissä. Palveluita vaadittaessa ja niistä oikeuksista kiinni pitäessä tai valvoessa, jotta sovitut asiat todella tapahtuvat esim. koulussa tai varhaiskasvatuksessa, tulee vanhemmalle todella helposti hankala maine!
  • Kuka lasten puolta pitää, jos ei vanhemmat?
  • Lasten edun mukainen toiminta

Huolenaiheena perheillä on myös varhaiskasvatus ja kouluasiat

  • tukitoimet
  • avustajat
  • kesäajan hoito
  • resurssit

Varhaiskasvatus:
Onko varhaiskasvatuksessa riittävät resurssit tukitoimien takaamiseksi?

  • Ryhmässä, jossa on tehostetun- tai erityisentuen lapsia, tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Ei riitä, että resurssit ovat kohdillaan yleisellä tasolla koko päiväkodissa.
  • Perheitä askarruttaa henkilökunnan ajantasainen osaaminen ja mahdollisuus lisäkoulutukseen hoitaessaan erityislapsia – eritysesti lapsen tarpeiden mukaan.

Perheiden mielestä ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan määrä tulee suhteuttaa lapsen tuentarpeeseen. Erityislapsen avustajan pysyvyys on turvattava – perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.


Tukitoimien räätälöintien mahdollisuus?
• Toteutettavat tukitoimet pitäisi voida räätälöidä jokaisen erityislapsen tarpeiden mukaan.

• Tukitoimien saumaton toteutus ja seuranta yhdessä perheen kanssa on ehdottoman tärkeää. Samat toimintatavat kotona ja päiväkodissa. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen ja perheen tilanteen kunnioittaminen on ehdottoman tärkeää.


Koulu:
• Erityislapsilla on oikeus ja heille on annettava mahdollisuus opiskella lähikoulussa. Tämä edes auttaa lapsen sosiaalisten suhteiden kehittymistä, lähiympäristön tuntemista sekä toimintakyvyn lisäämistä.

• Valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskus Valterin mukaan yhteisopettajuus lähikoulussa on toimiva ratkaisu, voisiko tätä toimintamallia hyödyntää Lohjalla? Tämä edistäisi myös ”normilasten” oppimista, kun luokassa olisi myös erityisopettajan osaaminen / hyödyntäminen jo tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.

• Perheiden mielestä erityislapsella tulee olla oikeus pätevän opettajan opetukseen. Ei voida siirtää yksinomaan avustaja ohjaukseen ja oppimiseen.

• Nivelvaiheiden huomioiminen on ehdottoman tärkeää. Tiedonkulku on oltava saumatonta esim. alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Tukitoimet eivät voi käytännöntasolla katketa.

• Avustajan pysyvyys on turvattava. Perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

• Erityiskoulussa (esim. Jalava) henkilökunnan pätevyys tulee varmistaa. Yhteistyö koulun henkilökunnan ja kuntouttavan tahon kanssa on oltava saumatonta.

• Perheiden kysymykseen ”Mitä peruskoulun jälkeen?” Tulisi pystyä vastaamaan vaihtoehdoin ja keskustelemaan siitä avoimesti. Pitkäntähtäimen suunnitelmat ja niiden tavoittelu tulisi saada osaksi arkea.

• Mikä on Jalavan tilanne, tullut viestiä, että koulu on ”täynnä”. Miten tämä on suunniteltu ratkaistavan? Tuen tarve ei ole ainakaan vähentynyt lapsiperheissä.


Loma-ajan hoito erityislapsiperheissä:
• Loma-aikana perheiden on haastavaa järjestää erityislapselle hoitoa työpäivän ajaksi. Kaikki erityislasten vanhemmat eivät työskentele Lohjalla.

• Jalavan koulun kesäajan hoito on järjestetty määrätylle kellon ajoille. Heinäkuun lomailevat kokonaan. Vanhemmat eivät välttämättä pysty vaikuttamaan omiin lomiinsa toistuvasti. Myös tuntematon henkilökunta luo lapselle haasteita, tutut avustajat olisi hyvä ratkaisu. Osalle sopimusomaishoitajista on ohjeistettu hyödyntämään jopa omaishoidon vapaita pystyäkseen käymään töissä kesän aikana.


Omaishoidon vapaat
• Omaishoidon vapaat / sijaishoitojärjestelmiä on kehitettävä. Vapaa tulee mahdollistaa perheen tarpeista lähtien.

o Jos vapaiden sijaista huolehtii jokin ”ulkopuolinen” taho on vapaita vaikea saada juuri sille päivälle, kun itsellä olisi esimerkiksi tarvetta, vaan sen saattaa saada sille päivälle, kun palvelun tarjoajalla on tilaa.

o Palvelun tarjoajia on liian vähän, mm. Touhula ei ole kaikille vaihtoehto ja kotiin tuotava tarjonta ei ole riittävän erityisosaavaa (tukiviittomat, kuvakommunikaatio, autismiosaaminen jne.).

o Perheet, joissa lapsi on ”ulkopuolisen” tahon hoidettavana omaishoidon vapaiden ajan kokevat, ettei se ole perhe- eikä lapsilähtöistä, vaan palvelutuottaja ja työntekijä lähtöistä.


Yleistä
Palveluiden ja yhteistyön kehittämisen mahdollistamiseksi vanhemmat toivovat pääsevänsä mukaan kehittämistyöpajoihin. Tilaisuudet olisi hyvä järjestää iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvillä on myös mahdollisuus osallistua. Osaan työpajoista olisi hyvä suunnitella lastenhoidon järjestämistä esim. kolmannen sektorin kanssa. Se voisi helpottaa monen osallistumista. Kaupungin olisi hyvä kuulla laajasti palvelujen käyttäjiä ja saadaan palvelut toimiviksi ja erityisesti perheitä palveleviksi.
Yleisesti koetaan, että vastuu palveluiden saamisesta jää liikaa perheille. Asiakkaan, perheen tulee tietää omat oikeudet, lakipykälät ja osata soveltaa niitä sekä tuntea myös palvelut sekä termistö.
Lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä (LATUKU) – perheitä on pohdittanut Lohjan kaupungin lastenneurologin osallisuus päätöksien teossa. Sama henkilö, joka tekee kuntoutussuositukset, istuu kuntoutustyöryhmässä, jossa hyväksytään/hylätään nämä mahdolliset kuntoutussuositukset liittyen esim. apuvälineisiin?
Osa perheistä kokee, että kiinnostaako vammaispalveluita todella perheiden jaksaminen?

– apuja jaksamiseen ei kovin helposti tarjota. Myös yhteydenotot vammaispalvelun suunnalta arvioidaan siten, että ottavat yhteyttä, kun palveluja ollaan vähentämässä. Perheet toivoisivat tukevaa kannustavaa työotetta ja kohtaamisia. Onko resursseja riittävästi?

Avoimin kysymyksiä
• Henkilökohtainen avustaja alle 16v – erityislapselle, onko Lohjalla yhtäkään, ei perheiden tiedossa?

• Miten erityislasten perheneuvolapalvelut toimivat?

• Kuinka lohjalaiset omaishoitoperheet voivat – hyvinkö, mitä vastaisit?

• Onko Lohjan kaupunki itse työllistänyt kehitysvammaisia nuoria henkilöitä?

• Mitä Lohjalla on erityislapselle/-nuorelle peruskoulun jälkeen?

• Kenen kuuluu ottaa omaishoidon tuki puheeksi?

• Rinnekodin sopimuksen päätyttyä 1.7.2019, mistä vastaava palvelu? – osa perheistä epätietoisia. Onko http://www.sivuilla infoa asiasta?

• Moniammatillinen työryhmä – mitä se tarkoittaa? Keitä ao. työryhmiin kuuluu eri tahoilla, mistä tietoa?

• Jos lapsiperheessä akuutti tilanne miten hoidetaan? Entä virka-ajan ulkopuolella? Lastensuojelun kautta / Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys? Perheissä epätietoisuutta.

• Miten palvelusuunnitelmien osalta suhteutetaan seuraavan vuoden talousarviota mahdollisten tarvittavien palveluiden kannalta?

Toimitin muistion kaupungille, viranhaltijoille sekä sote-lautakunnan jäsenille. Erittäin ilahduttavaa on se, että toimitettuani muistion, sain nopeasti vastauksen viranhaltijoilta.

Muistion esille tuomat asiat käsitellään asianomaisilla palveluosastoilla. Toivottavasti esiin nostetut kohdat huomioidaan ja tulee muutoksia ja kehitystä palveluihin.

Palvelusetelin enimmäisarvon laskeminen 5 prosentilla 1.8.2020 alkaen päätöksessä lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin mm. varhaiskasvatuksen palvelusetelien enimmäisarvon alentamisesta viidellä prosentilla. Päätösesitys oli valtuuston toukokuussa päättämän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Itse tuolloin äänestin päätöstä vastaan ja vaikka valtuuston enemmistö oli puolesta, ja päätös luonnollisesti on voimassa, päätin tehdä vastaesityksen tähän lautakunnan päätösesitykseen.

Lautakunnan päätösesitys oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päättää, että palvelusetelin 5 % kattohinnan laskeminen tehdään 1.8.2020 alkaen.

Oma vastaesitykseni perustui siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

  • yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
  • yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
  • lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
  • palvelujen tarjonta voi supistua

Tämän lisäksi olen saanut tietooni sen, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämän seikan varmistin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitykseni kaatui kannattamattomana.