Lasten mukaan parasta oli se, että kaikkeen saa koskea ja museossa saa leikkiä. Poikani, tuleva tokaluokkalainen, viihtyi erittäin hyvin Lasten kaupungin koulunpenkillä, vaikka ennen kesälomaa oli sitä mieltä, että koulu voisi olla jo hänen osaltaan ohi.
Museon koulun liitutaulu, Jonnet ei muista – kirjoituksella
Koulunpenkki ei rasittanut tällä kertaa
Mummolan ovi
Mummolan olohuoneen kirjahylly
Mummolan radio ei toiminut
Lasten kaupungin Mummola oli ihana paikka. Seitsemänkymmentälukulainen olohuone ajanmukaisine televisio-ohjelmineen houkutti istumaan sohvalle ja ihmettelemään pysähtynyttä aikaa. Mutta nyt ei ehtinyt, piti korjata radiota, tutkia keittiötä, juosta rappukäytävällä, mennä takaisin kouluun, ja oh. Aikakone! Sinne!
Aikakone
Aikakone vei sadan vuoden taakse – vai veikö?
Virtuaalilasit veivät sadan vuoden taakse – vai veikö?
Virtuaalilasit veivät sadan vuoden taakse – vai veikö?
Aikakoneeseen astuttuamme vastaan tuli heti ummehtunut haju. Haisiko Helsingissä sata vuotta sitten moiselta, vai oliko jokin putki rikki? Oli miten oli, reissu oli mahtava. Kannattaa käydä itse katsomassa, museoon on vapaa pääsy aina. Allaolevasta linkistä löytyy lisää tietoa Lasten kaupungista ja aukioloajat.
Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginhallituksen edustaja vanhusneuvostossa, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmän jäsen ja Kallion Yhteiskoulun Ystävät ry:n hallituksen ja Kallion lukion johtokunnan varajäsen, Nummen yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Lohjan keskustan valtuustoryhmän sihteeri. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiaalipedagoginen asiantuntija.
Näytä kaikki Lotta Paakkunainen kirjoitukset