Törmäsin eilen kysymykseen ”missä olit, kun Helsingissä oli Yhdysvaltain presidentin Trumpin ja Venäjän presidentin Putinin huippukokous”. Kysymys tulee todennäköisesti olemaan yksi suomalaisten tärkeimmistä ”missä olit, kun…” kysymyksistä.
Mun vastaus on ”parhaassa seurassa, vanhoja kaivelemassa”.
Linna on rakennettu 1370-luvulla läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus. Linna hylättiin vuonna 1558 Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. Se seisoi autiona yli 300 vuotta ja kasvillisuus sai vallata linnan, kunnes rauniolla aloitettiin restaurointityöt ensimmäisen kerran 1880-luvulla. Lisää linnasta tästä linkistä.
Päivä oli hyvin kuuma, onneksi repussa oli mukana juotavaa ja linnan infosta kävimme ostamassa vähän lisää.
Linnan opasteet olivat hyviä, oli hauskaa lukea tietoja, mitä linnan alueella on ollut, katsoa kartasta, missä oli keittiö, tai miettiä, missä ne kaikki lehmät ovat olleet. Lasten mielikuvituksella saimme monenlaisia juttuja ja seikkailuja aikaiseksi raunioissa. Oli hauskaa ja jännittävää miettiä, onko linnassa kummitellut, sillä linnassa kuului kaikenlaisia ääniä, naksumisia ja kolahteluja.
Oli ihana vierailupaikka ja paljon jäi vielä nähtävääkin. Emme vielä käyneet Forngårdenin talomuseolla, lemmenpolulla ja kiinnostavaa olisi myös osallistua opastettuun Helene Schjerfbeckin vaiheista kertovaan kierrokseen Snappertunassa.
Lotta Paakkunainen 