Sote-lautakunnan varajäsenenä tutustun aina varmuuden vuoksi lautakunnan esityslistaan. Tällä kertaa listan ilmestyessä ihmettelin, miksi tiedotusluontoisissa asioissa ei ollut minkäänlaista mainintaa omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta. Tässä ko osiossa yleensä on maininnat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston terveisistä. Miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveiset ovat vähempiarvoisia? Olin itse neuvottelukunnan kokouksessa läsnä ja siellä tuli monta tärkeää näkökulmaa esimerkiksi omaishoidon tuesta, miksi vapaita ei käytetä ja palvelujen käyttämisestä ja niiden tasosta.
Siihen, ettei lautakunnalle viedä omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä on varmaan jokin hyvä syy, mutta mikä se syy on?
Omaishoidon neuvottelukunta on mielestäni merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin ääntään on tärkeä kuulla.
Vanhus- ja vammaisneuvoston kuulumiset ohjataan nettisivuille,
https://www.lohja.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/vammaisneuvosto/
omaishoidon neuvottelukunnasta ei minkäänlaista mainintaa.
Olen kysynyt asiaa kaupungilta ja sain kiinnostavan vastauksen, kiitän siitä. Vastauksen mukaan vammais- ja vanhusneuvostot ovat virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta, kuten moni muukin eturyhmä perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Jos omaishoidon neuvottelukunnan terveiset tulee lautakunnan tiedoksi, pitäisikö yhdenvertaisuuden nimissä miettiä muitakin. Tuleeko sote-lautakunnalle terveisiä tarpeeksi?
Ymmärrän toisaalta selityksen.
Ymmärrän sen, ettei Lohjan omaishoidon neuvottelukunnalla ole juridista ” valtaa”, mutta itse näen sen merkityksen tärkeänä, siinä olevat omaishoitajat tuovat viestiä arjesta palveluiden käyttäjän näkökulmasta ja saman pöydän ääreen on tuotu päättäjiä, viranhaltijoita ja muita asiantuntijoita. Omaishoitajat tulisi nähdä palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina.
- Tehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan toimivia tapoja ottaa asiakas mukaan palveluiden kehittämiseen. Sen lisäksi tarvitaan uudenlaisia keinoja, joilla eri omaishoidon toimijoiden, niin yhdistysten kuin palveluntarjoajienkin, viranhaltijoiden osaaminen huomioidaan palveluita kehitettäessä.
- Lohjalla lie tahtotilana kenties se, että kysytään silloin tällöin jotain omaishoitajilta ( ei edes joka vuosi) – niin sitten saadaan hyvin selkeitä vastauksia ja jos omaishoitaja ei vaikka ymmärrä kysymystä – niin sen parempi.
- Lohjan kaupunki teki omaishoitajille kyselyn ennen joulua, ja kysymyksistä osa taisi olla haastavia – miten omaishoitaja kykenee ideoimaan esim. millainen vapaiden järjestämistapa palvelisi heitä, tietysti taivas rajana, mutta tuskin omaishoitaja lähtee ideoimaan kovinkaan syvällisesti ( palvelusetelin käytön laajentamista/ eurojen korotusta siihen , ammatillista kotiin vietävää perhehoitoa, omaishoidettavan hyvinvointikeskusta jne.) tästä kyselystä on yhteenveto jossain? Olisi mielenkiintoista lukea se. Hienoa, että kysely on tehty, mutta omaishoitajien jatkuva kuuleminen olisi erittäin tärkeää
- Valtion lisämääräraha omaishoidon kehittämiseen on 640 000 euroa Lohjalla Omaishoitajat ovat hyvin väsyneitä – ja osalla käsittääkseni hyvinkin sitovia tilanteita.
- palveluiden käyttäjien säännöllinen kuuleminen ja vaikutusten arvionti päätöksiä / esityksiä tehtäessä on kaiken a ja o
Koska lautakunnan esityslistalle ei ole tulossa omaishoitajien terveisiä tiedotusluontoisiin asioihin, tulen tekemään omaishoidon neuvottelukunnan kokouksista muistion neuvottelukunnan sihteerin avustamana, jonka jaan sotelautakunnalle. Asioista vastaavalle viranhaltijalle tämä sopi oikein hyvin.
Kysyin lisäksi THL:n teettämästä kyselystä omaishoitajille vuonna 2018 ja vastausten näkyvyydestä, onko Lohjan vastaukset jossain luettavissa?
Lotta Paakkunainen 