Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini omaishoidosta. Olen jäsenenä omaishoidon neuvottelukunnassa ja olen paljon yhteydessä asiantuntijoihin etujärjestössä. Tutustun aina taustoihin ja kysyn asiantuntijoilta ennenkuin kirjoitan, olen päätöksiä tekemässä tai aloitetta miettimässä. Tämän vuoksi en ole tehnyt aloitetta, jossa esitetään omaishoitajille lisäystä rahallisiin korvauksiin. Vapaat tulee ensin saada toimimaan ja olosuhteet omaishoitajille paremmiksi sekä valtakunnallisella tasolla huomioida omaishoitoon ohjattavat korvaukset niin, että ne ovat korvamerkittyjä. Tämän lisäksi olisi ehkä kaikkein tarkoituksenmukaisinta, että omaishoidon palkkiot olisivat verottomia, mutta kuten linkissä olevasta kirjoituksesta selviää, oli lohjalaisen aloitteentekijän puolue muiden hallituspuolueiden mukana (sis Keskusta) sitä vastaan eduskunnassa (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3484676).
Valtuustokokouksessa 17.2.2021 jätettiin aloite omaishoitajien palkkojen nostamisesta ja Länsi-Uusimaassa uutisoitiin asiasta 19.2.2021. Aloite ja kirjoitus osoittavat hyvin sen, miten vähän asiasta oikeasti tiedetään. Esimerkiksi se, että kyseessä ei ole palkka, vaan palkkio. Yleisimmässä maksuluokassa 413,45 euroa/ kk. Tukea verotetaan palkkiona eli veroprosentti nousee pienilläkin tuloilla yli 30 prosentin. Kenenkään tilanne ei sillä parane, että tuki nousisi muutamalla kympillä.
Kyllä ne hoitaa kuitenkin
Omaishoidosta puhuttaessa kiinnitetään huomiota lähes poikkeuksetta liian pieniin palkkioihin. Omaishoidon tuessa on kuitenkin kyse muustakin. Yksi tärkeimmistä tuen muodoista on vapaat.
Omaishoidon vapaissa tärkeää olisi ennakointi. Usein omaishoitajat kokevat, että vapaita on hankala pitää, sillä intervallihoitopaikkoja on liian vähän ja korona-aika on tuonut lisähaasteita vähäisiinkin paikkoihin. Jotta omaishoitajat voisivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulisi hoidettavalle olla turvallinen sijaishoitopaikka. Ikääntyvä Lohja ei selviä vanhustensa hoidosta kunnialla ilman omaisten osallistumista hoivaan ja huolenpitoon.
Entä lapsiperheet, joissa huoltaja on omaishoitajana lapselleen? Olin luottamushenkilönä kutsuttuna perheille suunnattuun omaishoidon keskusteluiltaan, jossa keskustelu oli vilkasta ja keskustelun aikana erittäin usein nousi esiin palvelunohjauksen tarve, tasavertaisesti jaettu tieto ja selkokieliset ohjeet. Palvelun myös koetaan olevan epätasa-arvoista, toiset saavat neuvoja ja ohjeita paremmin, helpommin lausuntoja, kohderyhmienkin välillä on suuria eroja, esimerkkinä perheiden palvelut verrattuna iäkkäiden palveluihin.
Perheille jää usein epäselväksi mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, mitä palveluja haetaan sosiaalihuoltolain, mitä vammaispalvelulain puitteissa. Perheet kokevat, että palvelut ovat liian hajallaan, yhden oven taktiikkaa ei ole olemassa erityisperheille.
Perheet miettivät illan aikana myös sitä, mitä voisivat itse tehdä paremmin ja voiko itse edes vaikuttaa? Vanhemmat toivat esiin myös omia ajatuksia ja pelkoja siitä, mitä itse tuntevat. Haasteet perheissä? Lapsen hyväksyminen kodin ulkopuolella? Miten lääkärit? Tunnetaitojen käsittelyjen haasteet lapsella tai aikuisella. Jos omaishoitajana ei jaksa lapsenhoitoa, ymmärretäänkö sitä? Usein tuntuu siltä, että jos et jaksa lasta, helposti tehdään lastensuojeluilmoitus, tai tuodaan esiin, että saat palveluja helpommin, jos se tehdään. Ja omaishoitaja vain haluaisi hetken huilata, koota itseään ja ajatuksiaan. Erityisperheen vanhemmat kokevat myös usein, että hankalan vanhemman maine tulee helposti.
Omaishoito on laitoshoitoa edullisempi. Omaishoidon tulisi olla myös inhimillinen ja toivottu hoitomuoto.
Lotta Paakkunainen
lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)
omaishoidon neuvottelukunta, jäsen
Lotta Paakkunainen 