Luit oikein. Valtuustossa 16.12.2020 oli vuosiraportti vuodesta 2019 käsiteltävänä. Aika kauan menee raportin laatimisessa, eikö hyvinvointi tai sen seuranta ole kenenkään asia? Jätetäänkö se pöydän pinkan alimmaiseksi, ei ole niin tärkeä asia? Vaikka huolenaiheita on vaikka muille jakaa.
Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoromme:
Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportti
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokousta seuraavat
Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu jälleen huolenaiheita herättävillä, valikoivillakin taulukoilla. Toisaalla vertaillaan toisen asteen opiskelijoiden ja yläkouluikäisten eroja seksuaalisen häirinnän kokemisessa, mutta päihteiden käytössä taas vertailut ovat erilaisia. Oli miten oli, huolen on noustava ja sen myötä toimenpiteitä tehtävä.
Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi
Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari.
Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Koulukyselystä käykin ilmi, että koulukuraattoreille eikä koulupsykologeille pääse. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.
Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteiden toteutuminen taulukossa: Lohjan kaupungin toimijat ja A-klinikkasäätiö rakentavat yhteistyössä toimintamallia “Päihteet perheessä” osaksi arjen toimintaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdestrategiaa päivitetään. Me teemme strategioita, suunnittelemme hyviä ja hienoja työtapoja, mutta emme resurssoi niihin tarpeeksi, jotta niitä voisi käyttää.
Hyvinvoiva Lohja kärkeen on pitkä matka. Jos jätämme nuoremme hoitamatta, se on vielä kauempana. Tähän liittyy myös kolmas kärki, eli asukkaiden Lohja. Hoidon tulee olla asukas- ja asiakaslähtoistä. Ei työntekijälähtöistä. Toki työntekijän hyvinvointi tulee ottaa huomioon, mutta jos asiakas ei saa hoitoa siksi, että työntekijä ei osaa/kykene tai halua kohdata häntä, on ratkaisuja kehitettävä, nimenomaan asiakaslähtöisesti. Nuorten hoito ja hoitoon pääseminen on yksi oleellinen osa lapsilähtöistä toimintaa ja tällöin myös Unicefin lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen oleellinen osa. Hyvinvoivan Lohjan ensimmäinen tavoite ”Toimivat palvelut asukaslähtöisesti” ei tarkoita sitä, että asukas lähtee tai poistetaan.
Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on myös meillä Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.
Nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.
Toisinaan strategioita ja raportteja sekä hankkeita lukiessa tulee ajatus siitä, onko asukas, lapsi, nuori, työikäinen, ikääntyvä, kuntalainen unohdettu. Vaikka heistä kokoajan on puhe.
Huomio käydessäni puhumassa. Vaikka keskityn lähinnä sanomani esille tuomiseen ja siihen, että joku voisi kuunnella, katson toisinaan ympärilleni. Ikäväkseni näen aikuisten ihmisten huonoa käytöstä. Pyöritellään silmiä, tuhahdellaan ja maiskutellaan. On käsittämätöntä, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt eivät käyttäydy kuin aikuiset. Me olemme kuntalaisten edustajia ja meidän tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja hyvin. Asiat edellä. Silti näkee lähes jokaisessa lautakunnan ja valtuuston kokouksessa näitä silmien pyörittelijöitä, toisten väheksymistä ja kuulee huokailuja, maiskutteluja. Onpa tänä päivänä jopa tytöteltykin vielä. Toivoisin tosiaan, että jokainen käyttäytyisi luottamustoimensa mukaisesti.
Voit katsoa puheenvuoroni myös tallenteena YouTube-kanavaltani: https://youtu.be/WnE40Kj5Djk
Lotta Paakkunainen 