Äidin loman ensimmäisenä päivänä saimme päähänpiston lähteä Lietoon. ” Puuhapuisto, huvipuistolaitteita ja kotieläinpiha – Zoolandiassa on kaikki avaimet hauskaan päivään perheen, kavereiden tai luokkakavereiden kesken. Zoolandia on valloittava yllätyspaketti huvipuistolaitteita, sisäleikkipuistoa, eläimiä ja hyvää mieltä. Zoolandia levittäytyy laajalle alueelle, joten tässä puistossa aikaa ei tuhlata odotteluun ja jonotteluun. Päivään kannattaa kuitenkin varata aikaa, sillä nähtävää ja koettavaa riittää – kaikenikäisille. ”mainostetaan Zoolandian sivulla.
Totta oli se, että jonotella ei tarvinnut, vaikka väkeä olikin ihan kivasti. Paikka on vähän ajanpatinoima, laitteet hieman vanhahkoja ja pienemmälle väelle tarkoitettu, mutta onneksi oli benjijuoksu, kauhutunneli ja yllättäen hauskaa, perinteistä tekemistä, kuten renkaiden heittoa. Ei sen aina niin ihmeellistä tarvitse olla, että se on huippukivaa!
Benjijuoksu oli esiteinin ja teinin suosikkiRenkaanheittoaPomppisliukumäkipallonheittoaEläimiäkin olialpakka oli vähän väsynyt
Zoolandian henkilökunta oli nuorta, erittäin ystävällistä ja avuliasta sekä pieniä huomioivaa. Todella iso plussa siitä!
ja kyllä se nyt vaan on niin, että vettä lähistöllä = poika kastuu
Hyvin saimme päivän kokonaan kulutettua, ei oikeastaan edes huomannut ajankulua, ei vaikka yksi porukasta oli vähän märkä.
Vierailimme lasten kanssa Kansallismuseossa. Tällä kertaa syynä oli äidin itsekäs toive nähdä Nick Brandtin valokuvanäyttely ”Inherit the dust”, mutta se ei haitannut lastenkaan menoa.
Nähtävää ja tutkittavaa heti ulko-ovellaNick Brandtin valokuvanäyttely Kansallismuseossa 2019
Kuvat olivat juuri niin seisauttavia ja ajatuksia herättäviä kuin olin odottanutkin, mutta sitä en odottanut, että lapset myös pysähtyivät niiden äärellä ja keskustelimme kuvista ja sain jälleen uusia näkökulmia, opin paljon jälleen lapsistani ja heidän viisaudestaan.
Toki kesken näyttelyn kiinnostivat muutkin asiat, kuten kuinka penkin saa auki
Nick Brandtin valokuvanäyttely on 1.9.2019 saakka Kansallismuseossa, suosittelen lämpimästi.
Kansallismuseossakin on lapset huomioitu erityisen hyvin ja meillä menikin lähes koko päivä kohteessa, emmekä edes ehtineet nähdä kaikkea.
Vintti-kerroksessa on lapsille aivan oma maailmansa, jossa osa vanhemmista istuivat tyynyillä ja lukivat, rentoutuivat, kuuntelivat musiikkia ja lapset saivat kokea, tutkia ja kokeilla aivan itse.
Hirsi- ja tiilirakentamista
Kun oli Vintissä saanut purettua energiaa ja leikittyä, siirryimme takaisin alakertaan ja kiersimme lisää.
Virtuaalikierros keisarillisella vastaanotollaKeisarin poissaollessa valtaistuin muistutti kansaa siitä, kuka hallitsee
Kansallismuseossa on paljon nähtävää ja koettavaa, henkilökunta on ystävällistä ja auttaa mielellään ja upeita näyttelyjä vielä tulossa, esimerkiksi ”Maailma, jota ei ollut” (18.10.2019-15.3.2020) ja Meeri Koutaniemen, Lea Pakkasen ja Santeri Pakkasen näyttely ”Inkeriläiset-unohdetut suomalaiset” (24.1.-19.4.2020) Niitä odotellessa!
Viime viikolla lupasin lapsille päivän, jolloin olen ihan koko päivän heidän kanssaan, ilman työ- tai luottamushenkilöasioita. Se päivä oli torstaina ja oi, mikä päivä olikaan!
Aamulla valittiin paikka, jossa kävisimme ja paikaksi valikoitui meille uusi Rehndahlin kotieläintila.
Ihana paikka käydä lasten kanssa! Eläimiä kävelee vapaana alueella, niitä saa paijata, syöttää ruoholla ja saa mennä aitauksiin. Toki on paikkoja, joihin ei saa mennä, mutta niistä onkin hyvät ja selkeät ohjeet.
Kanilinnakkeeseen sai mennä silittämään kanejaKanien kaupungintalossa oli ruuhkaa
Haltiapolku oli upea, kekseliäs ja hauska kokemus.
Polun varrelta löytyi paljon opasteita, ettei varmasti eksyttyPieniä hippusia tietoa kylteistä..…ja vähän kansantarujaKertomusta polun varrelta
Kotieläinpihalla tapasimme ihan hyvin läheltä äiti-tytär aasit, joilla juttua riitti. Ne liikkuvat toistensa näköetäisyydellä lähes kokoajan, mutta nyt oli toinen niistä päättänyt ahneuksissaa juosta työntekijän perään. Tai oikeastaan työntekijällä olleen leipä-ämpärin perään. Pian toinen huomasi, ettei enää nähnyt toista ja huuto kuului kaukaa. Ne huutelivat toisilleen ja juoksivat kohti.
Aasi keppariradallaFalabelloja sai harjata
Kotieläinpihalla on myös falabelloja
Falabellainfoa
Kaiken kaikkiaan ihan mielettömän ihana paikka, henkilökunta oli todella ystävällistä, paikka oli kiinnostava ja innostava, sai kulkea vapaasti, niin lapset kuin eläimetkin. Lämmin suositus. Ainoa pieni miinus oli se, että kahvilassa ei ole kuin jäätelöä, pillimehua, limua ja kahvia sekä grillimakkaraa grillattavaksi. Omat eväät siis kannattaa ottaa ja niitä voi nauttia erittäin monessa paikassa, voi siis jopa grillata.
ei syljettyTulivat ihan iholle paijattavaksiYksi leikkipaikoistaKissanpentujen kanssa lapset olisivat viihtyneet pidempäänkinKeppareita
Kiitos Rehndahl, saatte meistä varmasti uudestaankin vierailijoita!
Joao Maria Gusmao ja Pedro Paiva: Jänis ja sylinteri
Lelumuseon nallet
Lelumuseo
Lelumuseon lasten uutiset
Löylymäki
Futuromanian näyttelyssä pääsi itse mukaan suunnittelemaan unelmiensa taloa
Mediainstallaatiota katsomassa
Kari Caven: Edes mainoksia kiitos
Inka Nieminen: Mustat lampaat
Meret Oppenheim
John Korner: Tripoli – Lampedusa
Maria Rubinke: Mielenrauha
Chantal Joffe
Anne Koskinen: Patricia
Heippa
Näyttelykeskus WeeGeessa, Emma-museossa on upea tunnelma. Museo on selkeä, henkilökuntaa on runsaasti, he ohjaavat ja opastavat mielellään ja asiantuntevasti.
Museokäynnin alkuun lapset halusivat heti Futuroon käymään ja saimmekin hauskan ja kiinnostavan opastuksen majan sisällä.
Futurossa
Futuro heti museovierailun alkuun
Futurosta kiersimme Saastamoisen säätiön kokoelman. Kokoelma oli hyvin mieleenpainuva, pysäyttävä ja ristiriitaisia tunteitakin herättävä. Osittain kokoelma oli perheemme pienimmälle ahdistava ja näin ollen jätimme osan teoksista väliin. Hienoa, että kokoelma oli aseteltu niin, että oli mahdollista välttää ahdistavimmat ja pelottavimmat. Jälkikäteen puhuimme näyttelystä ja pelottavimmista teoksista. Puhuimme myös kivoimmista ja lasten mielestä hienoimmista teoksista.
Huomasin jälleen lapsissani erilaisia piirteitä ja opin heistä taas paljon uutta. Oli upea nähdä, miten he kokevat taiteen eri tavalla ja kuinka herkkyys näkyy eri tavalla. Toinen jää miettimään teosta, toinen katsoo ja siirtyy seuraavaan, yksi hengähtää jonkun teoksen kohdalla ja yksi kysyy ”mennään jo, milloin mennään”.
Emma-museon nettisivuilta lisää Saastamoisen säätiön kokoelman näyttelystä allaolevasta linkistä.
Kivaa museossa on myös se, että lelumuseo ei ole pelkästään näyttely, vaan saa myös koskea ja saa leikkiä.
Ruutuhyppelyä
Äitikin pääsi hyppelemään (ja nolaamaan lapset)
Löylymäki
Futuromania-näyttely (-17.8.2019) kannattaa kokea ja tämä myös oli aseteltu todella kivasti lapsia ajatellen niin, että heti lelumuseosta pääsi suunnittelemaan unelmiensa taloa.
Korttitalo – Company: Aamu Song, Johan Olin, Aija Hannula
Unelmien talon suunnittelua
Bryk-Wirkkala
Bryk-Wirkkala
Näiden lisäksi museossa ehtii vielä näkemään Meret Oppenheimin Mielen peilit-näyttelyn (-12.8.2018 saakka) ja John Kørnerin Tripoli-Lampedusa teoksen (-29.7.2018 saakka). Oli muuten molemmat lastenkin mieleen, varsinkin Tripoli-Lampedusa.
Meret Oppenheim
John Kørner
Oli todella mieleenpainuvat ja hienot näyttelyt. Lapsiperheelle iso plussa se, että alle 17 vuotiat pääsevät maksutta koko näyttely- ja museoalueelle.
Lapset(kin) odottavat innolla seuraavaa museovierailua.
Lotta Paakkunainen 