Kategoria-arkisto:arvokas vanhuus

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 30.4.2021 ja mielipidekirjoitus Suomenmaassa 4.5.2021: Kansalaisaloite takuueläkkeen parantamisesta

Kirjoitin tällä kertaa Kirjoittajavieras-kolumniin kansalaisaloitteesta, jonka olen juuri tehnyt Mirjan pyynnöstä.

Maaliskuun lopussa eräänä päivänä puhelin soi koko päivän, osa puheluista johtui edellisen päivän valtuustokokouksessa pitämästäni puheesta, osa työjuttuja. Sykähdyttävin oli puhelu, jonka aikana kävimme pohdintaa eläkkeensaajien tilasta. Henkilö oli kuulemma parin vuoden ajan miettinyt ottavansa yhteyttä minuun, koska ”sen tienkin sait aikaiseksi ja puhut niin kauniisti minun sukupolvestani.” Keskustelimme sota-aikana kasvaneista lapsista, perheistä, sota-ajan korvausten maksusta. Soittaja pyysi minua tekemään aloitteen. Puhelun päätteeksi kiitin luottamuksesta ja aloitin aloitteen tekemisen. Mitä muuta sitä voi tehdä tuollaisen puhelun jälkeen?

Puhelun jälkeen olen käynyt keskusteluja muutamien eläkkeensaajien kanssa ja moni on nostanut esiin sen, kuinka loppukuusta joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa.

Suomen eläkepolitiikalle on asetettu kaksi keskeistä sosiaalista tavoitetta: toimeentulon tason tulee säilyä eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena sekä eläkeläisten köyhyyttä tulee torjua.

Yleisintä pienituloisuus on iäkkäiden yksin asuvien eläkeläisnaisten joukossa.

Tätä aloitetta tehtäessä ei ole mietitty ainoastaan tätä hetkeä ja tämän hetken eläkeläisiä, vaan on myös katsottu tulevaan. Talouselämän artikkelin mukaan Suomessa on nyt (2.3.2021) 93 000 pitkäaikaistyötöntä, määrä kasvoi vuodessa lähes 50 prosenttia – Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kolmanneksen. Findikaattorin mukaan helmikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi myös odotettava eläke pienenee.

Olen ollut yhteydessä valtakunnallisiin eläkejärjestöihin, jotta he levittäisivät tietoa, tukisivat ja auttaisivat heitä, jotka aloitetta haluaisivat kannattaa, mutta tarvitsevat siinä tukea ja opastusta.

Aloitetta voit käydä kannattamassa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8378.

Lämmin kiitos,

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.), sotalapsen ja Helsingin pommituksen keskellä kasvaneen lapsi.

Suomenmaa:

Kansalaisaloite takuueläkkeen parantamisesta

Tarkkana laskujen kanssa

Olettehan tarkkana. Jatkuvasti kiertää erilaisia huijauslaskuja ja -kirjeitä. Tämä ko lasku perustuu puheluun, jonka iäkäs on saanut. Puhelussa iäkäs oli kieltäytynyt tukemasta tai ostamasta mitään, mutta oli kuitenkin vastannut ensimmäiseen kysymykseen: onko (henkilön nimi) puhelimessa ja hän vastaa kohteliaana ”kyllä”. Tämä on jo riittävä peruste huijareille laittaa lasku. Puhelut tallennetaan ja sieltä se ”kyllä” napataan perusteeksi laittaa lasku. Laskussa huomioitavaa on myös se, että yleensä se tulee kotiin vain päivää, paria ennen eräpäivää, jolloin hätäisemmät ja pelästyneemmät maksavat.

Muistattehan, että

  • puheluun ei vastata ”kyllä/joo” edes kysyttäessä, onko ”se ja se” puhelimessa
  • jos vastaanotat laskun vain päivää/kahta ennen eräpäivää, on kyseessä epäilyttävä lasku
  • ”äänikuitin mukaan” maininta on myös hälytysmerkki
  • jos soitat reklamaatiota laskusta iäkkään puolesta, usealla yrityksellä on eettiset säännöt, että yli 70 vuotiaille ei myydä puhelimitse (tällä kyseisellä tosin oli yli 80 vuotiaille). Ikävä kyllä moni ei noudata tätä omaa säännöstöään, paitsi jos otetaan yhteyttä.
  • sinun EI TARVITSE maksaa laskua, otat yhteyttä ja kiellät laskun
  • nämä puhelut ollessa kyseessä, ei tarvitse olla kohtelias. Voit vain sulkea luurin

Tästä osoitteesta löydät hyviä ohjeita ja varoituksia tämän hetken huijauksista: https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/huijaukset/

Talouden tasapainottaminen sotelautakunnan kokouksessa 11.6.2020

Toimin varajäsenenä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunta päätti pitää ylimääräisen kokouksen 11.6.2020, jossa käsittelyssä ainoastaan talouden tasapainottaminen. Varsinainen jäsenemme oli estynyt ja lähdin sijaistamaan.

Lautakuntien puheenjohtajat ovat pyytäneet ryhmien mielipiteitä ja kommentteja tai vastaesityksiä etukäteen tiedoksi keskusteluun ja tämä onkin järkevää, sillä helpottaa huomattavasti, jos tietää etukäteen, mitä muilla ryhmillä on esittää säästökohteista.

Olimme varsinaisen jäsenen, Hilkka Hyrkön kanssa yhdessä tehneet esityksemme ja ehdotuksemme listan säästökohteista ja lähettäneet ne puheenjohtajalle.

Lautakunnan kokouksessa käytiin mielenkiintoista keskustelua ja puheenjohtaja oli tehnyt jo ryhmien esityksistä vastaesityksen valmiiksi.

Esitys oli muuten sisällöltään sama, mitä meillä, mutta siinä ei ollut mukana kotihoidon yhden alueen ulkoistamista. Viranhaltijoiden arvioiden mukaan ulkoistamisella voisi säästää noin 300 000 euroa. Lohjalla on kotihoidon alueita meille tuodun materiaalin mukaan viisi. Yhden ulkoistaminen voisi tuoda uutta näkemystä ja saattaisi nähdäkseni myös tukea kaupungin omalla toiminnalla toimivia alueita. Näkisin tämän hyvänä yhteistyönä ja laadullisena takaajana. Kotihoidon työntekijämme tekevät erinomaista työtä, erittäin vähillä resursseilla. Voisiko yhden alueen ulkoistaminen tuoda uusia ideoita päällikkötasolla työntekemisen kehittämiseen?

Esityksestä puuttuivat maininnat

  1. lautakunta ei puolla omaishoidon ja veteraanien etujen leikkaamista. Toki se oli tekstin sisällä, mutta lautakunta koko tärkeäksi, että lautakunnan tahtotila näkyy
  2. suunterveydenhuollon keskittämis-kohdassa keskitettävistä hoitoloista. On tärkeää, että tekstiin ei jätetä mahdollisuutta keskittää kaikkia hoitoloita, varsinkaan, kun se ei sanoissa ole ollut tarkoituksena.

Vastaesityksiä tehdessä äänestetään niin, että jos on useampi vastaesitys, ovat ne ensin vastakkain ja niistä voittaja on viranhaltijan pohjaesitystä vastaan. Vastaesityksemme voitti 5-6 (kaksi oli poissa) ja pohjaesitystä vastaan 8-1 (2 äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa).

Esityksemme, joka jäi lautakunnan lausunnoksi on:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon, että se puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan esitettyjen talouden tasapainottamistoimenpiteiden hyväksymistä yhteensä 660 000 euron edestä, mikä sisältää yhden kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle (300 000), kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelujen korvaamisen omalla toiminnalla (50 000 euroa) ja Suun terveydenhuollon tehostumisen (Virkkalan ja Keskusaukion hammashoitoloiden keskittäminen) sairaalan tiloihin rakennettavan uuden yksikön myötä (300 000 euroa). Samalla lautakunta edellyttää, että toimiala seuraa tämän ulkoistamisen tuloksia ja jos ne ovat hyviä, alkaa suunnitella toisen kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista. Lautakunta ei puolla omaishoitoon ja veteraaneihin kohdistuvia säästöjä talouden tasapainottamiseksi. Talouden tasapainottamisesitykset on laadittu huomioiden palveluiden lakisääteisyys, käytettävissä oleva vertailutieto ja tarvelähtöisyys.

vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.

Omaishoidon neuvottelukunnassa

Lohjalla toimii ainutlaatuinen yhteistyöelin, omaishoidon neuvottelukunta. Se koostuu omaishoitajista, kaupungin viranhaltijoista, ammattioppilaitoksen opettajasta ja luottamushenkilöistä ja sitä koordinoi Hiidenseudun omaishoitajat ry. Toimin neuvottelukunnassa sote-lautakunnan edustajana, tosin vasta vuoden alusta, mutta olen jo tässä vaiheessa saanut todella paljon. Olen oppinut paljon omaishoitajuudesta, heidän arjestaan, huolistaan ja kehittämis- sekä yhteistyöhaluistaan, olen oppinut myös kaupungin viranhaltijoiden toimista ja palveluista.

Ensimmäisen kokoukseni jälkeen pohdin miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä ei ole sote-lautakunnan tiedotusluontoisissa asioissa, kuten on vanhus- ja vammaisneuvoston terveiset? Kyseessä kuitenkin on merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin terveisensä olisivat tärkeitä kuulla.  Kysyinkin sitä ja sain vastaukseksi sen, että vammais- ja vanhusneuvostot ovat Lohjalla aluetoimikuntien ym. lisäksi virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Tästä syystä sovimme, että laitan lautakunnalle terveiset omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta sähköpostitse.

Viime kokouksessa keskustelimme mm Lohjan kaupungin tekemästä kyselystä omaishoitajille. Kyselyssä kysyttiin mm omaishoitajien vapaiden järjestelyistä, kuinka moni käyttää ja jos ei käytä, miksi ei käytä, kysyttiin myös minkälaisia tukipalveluja toivottaisi.

Kyselyyn vastasi 160 omaishoitajaa, joista 112 ikääntyneiden palvelualueen tuensaajia ja loput vammaispalvelualueen tuensaajia. Molemmissa ryhmissä oli runsaasti heitä, jotka eivät käyttäneet vapaita, syinä olivat mm se, ettei hoidettava halunnut lähteä kotoa tai se, että sopivaa järjestämistapaa ollut tarjolla.

Tukipalveluina kaivattiin erityisesti vertaistukea ja ehdotettiin siivouspalvelua yhdeksi tukipalveluvaihtoehdoksi.

Lisää tietoa omaishoitajuudesta:

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/omaishoidon-tuki/

http://www.tunnistaomaishoitaja.fi/


Oma kokemukseni omaishoitajuudesta ovat vähäisiä, mutta arvokkaita: Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana vuosia ja muutaman kerran toimin sijaishoitajana hänen päästyä omaishoitajan kuntoutuslomalle ja oma äitini ehti toimia isäni omaishoitajana hetken ennen isäni menehtymistä.

Koen omaishoidon neuvottelukunnan jäsenyyden erittäin tärkeänä ja olen kiitollinen heidän minulle antamasta luottamuksesta. Pyrin tekemään parhaani hyvän yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omaishoitajien äänen kuuluvuuden takaamiseksi. Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.

Hiiden omaishoitajat ry järjestävät 24.10 klo 18 keskusteluillan erityislasten omaishoitajille, jossa aiheena on mm:

  • Miten erityislapset ja perheiden ääni saadaan kuuluuviin?
  • Osallisuus palveluiden kehittämisessä – miten palveluiden käyttäjiä saataisiin mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen?
  • Miten erityislapsien ja -nuorten perheiden parhaaksi tehtävä työ näkyy arjessa?
  • Miten Lohja palvelee lapsiperheitä?

Olen lupautunut mukaan ja luotsaamaan keskustelua. On varmasti mielettömän kiinnostava ilta tiedossa!

aiemmin omaishoidosta kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/12/21/omaishoitajat-tekevat-tarkeaa-tyota-ja-saastavat-samalla-yhteiskunnan-varoja/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/02/tuetaan-omaishoitajia-ja-otetaan-pois/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/28/nain-sita-tasapainotetaan-taloutta/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/01/erityisen-mainiot-ja-ihanat-perheet/

Lohjan valtuusto ja hallitus vähät välittävät seurauksista, koska eivät ymmärrä niitä

Lohjan kaupunginhallitus päätti valtuustokokouksen talouden tasapainottamislinjauksen mukaan lakkauttaa virkoja.

Itse vastustin lautakunnassa ja valtuustossa asiakkuuspäälliköiden virkojen lakkauttamisia. Olen todella pahoillani, että ilmeisesti luottamushenkilöt eivät ole olleet tietoisia siitä, miten tärkeää kehittämistyötä asiakkuuspäälliköt tekevät. Nyt se kaikki työ jää tekemättä kaupungilla, koska tämänhetkisen linjauksen mukaan ulkopuolelta ei saa ostaa vastaavia palveluja.

Esimerkiksi Järnefeltin koulun hankesuunnitelman kohdalla Vihreiden Jani Meling teki esityksen, jota lautakunta yksimielisesti tuki, että ennen investointipäätöstä tehtäisi ennakkovaikutusten arviointi. Kaupunginhallitus päätti olla tekemättä, koska ulkoa ostettuna sen arveltiin maksavan n 10 000 euroa, eikä kaupungilla ehditä tekemään.

Säästötalkoissa järki, seuraukset, ymmärrys ja kuntalaiset jäävät taka-alalle.

Miten käykään lapsivaikutusten arviointien tässä Unicefin lapsiystävällisessä kaupungissa?

Talouden tasapainottamislistalla oli kerrottu asiakkuuspäälliköiden tehtävien poistamisesta näin:

”Asiakkuuspäällikkö 3 tehtävää (1/3 LaNuPe; 2/3 sote) säästö 81 000 Asiakkuuspäällikön tehtävien poistaminen näkyy asiakasprosessien kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaan palvleupolun näkökulmasta. Asiakkuuspäälliköillä on päävastuu ennakkovaikutusten käytön edistämisessä ja laatimisessa osana päätöksentekoa. Tehtäviä ei ole mahdollista siirtää muille viranhaltijoille. ”

Asiakkuuspäälliköiden nimike on mielestäni harhaanjohtava ajatellen toimenkuvaa. Nyt kaupungille elintärkeä kehittämistyö jää täydellisen jälkeen, emme pysty toimittamaan osaa kapungille tärkeitä tehtäviä, emmekä pysty kilpailemaan palvelujen tasolla.

Asiakkuuspäälliköiden virat ja tehtävät näkyvät kolmessa lautakunnassa, lasten, nuorten ja perheiden, sote- ja palvelutuotantolautakunnan toimialoilla, jokaisen toimialan alaisuudessa he tekivät kehittämistyötä, asukaskyselyjä ja he jopa analysoivat niitä kyselyjä ja toivat ne kohderyhmien sekä kaupungin tietoon, jota aiemmin ei niin usein tehtykään. Kyselyt jäivät usein puolitiehen.

Tasapainottamislistalla asiakkuuspäälliköiden kohdalla säästöt oli esitetty jokaisen lautakunnan alle, toki jyviettynä, mutta ei kunnolla avattuna ja jokaisessa ns säästöt oli lisätty loppusummaan. eli ns säästösumma laskettu huonosti. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen aikana ko henkilöt luonnollisesti pyritään siirtämään talon sisällä muihin tehtäviin. Säästö ei siis oikeasti toteudu. Tulee ainoastaan lisäkuluja, koska pian ymmärretään, että ne ennakkovaikutusten arvioinnit tulee tehdä.

Miksi ennakkoon tulisi tehdä vaikutusten arviointeja?

Ennakkoarviointi auttaa päättäjiä

Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia.

Vaikutusten arviointi ennakkoon

  • voi parantaa päätösten laatua
  • auttaa ennakoimaan paremmin mahdollisesti päätöksistä aiheutuvia epämiellyttäviä, odottamattomia tai myönteisiäkin seurauksia
  • voi lieventää tai ehkäistä ei-toivottuja vaikutuksia jo etukäteen
  • voidaan vaikuttaa mahdollisten kustannusten syntymiseen riskien, uhkien ja mahdollisuuksien ennalta arvioinnilla

(lähde: THL https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-ennakkoarviointi)

Ai niin, ihan pikkujuttu vielä:

”Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin”.(Lähde: Terveydenhuoltolaki 11§)

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukaslähtöisyys. Sepä ei tule vieläkään toteutumaan sen vuoksi, että ei nähdä tärkeänä tehdä ennakkovaikutusten arviointeja.

ENNAKKOARVIOINNIN HYÖTYJÄ KUNTALAISELLE

  • Päätöksenteon avoimuus kasvaa
  • Päätöksen vaikutuksia pohditaan kokonaisvaltaisestieri näkökulmista
  • Osallistamalla saadaan kuntalaisten ääni kuuluviin ja he pääsevät vaikuttamaan omaan arkeensa
  • Auttaa tekemään päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta

ENNAKKOARVIOINTI AUTTAA TUNNISTAMAAN ERILAISIA VAIKUTUKSIA

  • Eri ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset ovat usein erilaisia
  • Ennakkoarvioinnin avullavoidaan
  • ehkäistä eriarvoisuutta lisääviä ratkaisuja
  • tukea systemaattista työtä hyvinvointi-ja terveyserojen kaventamiseksi

(lähde: THL https://thl.fi/documents/966696/1449811/EVA-esitys_hv-koordinaattoreiden_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_2019.pdf/47a6e349-4b6f-4f1e-b581-5cb65a67a2b4)

Mutta mitäs näistä. Pääasia, että luullaan säästyväksi 81 000 euroa vuodessa. Mitäs lakisääteisistä velvotteista, mitäs avin suosituksista? Ihan sama.

Sote-lautakunta ei ole saanut terveisiä Omaishoidon neuvottelukunnalta

Sote-lautakunnan varajäsenenä tutustun aina varmuuden vuoksi lautakunnan esityslistaan. Tällä kertaa listan ilmestyessä ihmettelin, miksi tiedotusluontoisissa asioissa ei ollut minkäänlaista mainintaa omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta. Tässä ko osiossa yleensä on maininnat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston terveisistä. Miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveiset ovat vähempiarvoisia? Olin itse neuvottelukunnan kokouksessa läsnä ja siellä tuli monta tärkeää näkökulmaa esimerkiksi omaishoidon tuesta, miksi vapaita ei käytetä ja palvelujen käyttämisestä ja niiden tasosta.

Siihen, ettei lautakunnalle viedä omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä on varmaan jokin hyvä syy, mutta mikä se syy on?

Omaishoidon neuvottelukunta on mielestäni merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin ääntään on tärkeä kuulla.

Vanhus- ja vammaisneuvoston kuulumiset ohjataan nettisivuille,

www.lohja.fi » Sosiaali- ja terveyspalvelut » Ikääntyneiden palvelut » Tietoa, ohjausta ja neuvontaa » Lohjan Vanhusneuvosto

https://www.lohja.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/vammaisneuvosto/

omaishoidon neuvottelukunnasta ei minkäänlaista mainintaa.

Olen kysynyt asiaa kaupungilta ja sain kiinnostavan vastauksen, kiitän siitä. Vastauksen mukaan vammais- ja vanhusneuvostot ovat virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta, kuten moni muukin eturyhmä perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Jos omaishoidon neuvottelukunnan terveiset tulee lautakunnan tiedoksi, pitäisikö yhdenvertaisuuden nimissä miettiä muitakin. Tuleeko sote-lautakunnalle terveisiä tarpeeksi?

Ymmärrän toisaalta selityksen.

Ymmärrän sen, ettei Lohjan omaishoidon neuvottelukunnalla ole juridista ” valtaa”, mutta itse näen sen merkityksen tärkeänä, siinä olevat omaishoitajat tuovat viestiä arjesta palveluiden käyttäjän näkökulmasta ja saman pöydän ääreen on tuotu päättäjiä, viranhaltijoita ja muita asiantuntijoita. Omaishoitajat tulisi nähdä palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina.

  • Tehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan toimivia tapoja ottaa asiakas mukaan palveluiden kehittämiseen. Sen lisäksi tarvitaan uudenlaisia keinoja, joilla eri omaishoidon toimijoiden, niin yhdistysten kuin palveluntarjoajienkin, viranhaltijoiden osaaminen huomioidaan palveluita kehitettäessä. 
  • Lohjalla lie tahtotilana kenties se, että kysytään silloin tällöin jotain omaishoitajilta ( ei edes joka vuosi)  – niin sitten saadaan hyvin selkeitä vastauksia ja jos omaishoitaja ei vaikka ymmärrä kysymystä – niin sen parempi. 
  • Lohjan kaupunki teki omaishoitajille kyselyn ennen joulua, ja kysymyksistä osa taisi olla haastavia – miten omaishoitaja kykenee ideoimaan esim. millainen vapaiden järjestämistapa palvelisi heitä,  tietysti taivas rajana, mutta tuskin omaishoitaja lähtee ideoimaan kovinkaan syvällisesti ( palvelusetelin käytön laajentamista/ eurojen korotusta siihen , ammatillista kotiin vietävää perhehoitoa, omaishoidettavan hyvinvointikeskusta jne.) tästä kyselystä on yhteenveto jossain? Olisi mielenkiintoista lukea se. Hienoa, että kysely on tehty, mutta omaishoitajien jatkuva kuuleminen olisi erittäin tärkeää 
  • Valtion lisämääräraha omaishoidon kehittämiseen on 640 000 euroa Lohjalla Omaishoitajat ovat hyvin väsyneitä – ja osalla käsittääkseni hyvinkin sitovia tilanteita. 
  • palveluiden käyttäjien säännöllinen kuuleminen ja vaikutusten arvionti päätöksiä / esityksiä tehtäessä on kaiken a ja o

Koska lautakunnan esityslistalle ei ole tulossa omaishoitajien terveisiä tiedotusluontoisiin asioihin, tulen tekemään omaishoidon neuvottelukunnan kokouksista muistion neuvottelukunnan sihteerin avustamana, jonka jaan sotelautakunnalle. Asioista vastaavalle viranhaltijalle tämä sopi oikein hyvin.

Kysyin lisäksi THL:n teettämästä kyselystä omaishoitajille vuonna 2018 ja vastausten näkyvyydestä, onko Lohjan vastaukset jossain luettavissa?