Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta – Sivu 3

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous (18.11.2020) oli vähän kivulias

Olin ensimmäistä kertaa läsnä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa pitkän sairasloman jälkeen

Käsittelimme kokouksessa lautakunnan alaisen talousarvion toteutumista, kuten joka kuukausi. Suurinta keskustelua herätti vs. hyvinvointijohtajan 2,4 miljoonan euron siirto lautakunnalta sote-lautakunnalle, ikääntyneiden palveluihin. Lautakuntamme on ollut säästäväinen ja kuulemma jää varaakin vielä, jos tulee ylityksiä esimerkiksi lastensuojelussa. Huomautin, että joka vuosi loppuvuodesta tulee kiireellisiä huostaanottoja, jotka ovat erittäin kallitta ja esitin toiveen, että tulevaisuutta ajatellen, olisi hienoa, jos vastaavia summia ei enää siirreltäisi, vaan suunnitteet olisivat lähempänä totuutta ja jos kerran lautakuntamme on säästeliäs ja rahaa jää, voisimme suoraan seuraavaa talousarviota tehtäessä siirtää vaikka 700 000 euroa ennaltaehkäisevään työhön. Viime vuonnahan samoihin aikoihin siirrettiin sote-lautakunnan ikääntyvien palveluihin 750 000 euroa. Valtuutettuna ymmärrän, että siirrellään toimialan sisällä, säästöä on syntynyt ja se on hyvä käyttää ikääntyvien palveluihin, jossa sitä myös tarvitaan, mutta me jatkuvasti puhumme ennaltaehkäisystä ja luottamushenkilöille todetaan toistuvasti, että meillä ei ole rahaa siihen. Näen asian niin, että meillä on säästynyt 2,4 miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisyyn sijoitettu raha tuo säästöä loppupäässä ja se säästö on suurempi ja pidempikantoisempi.

Käsittelimme myös Nummi-Saukkolan alueen päiväkotiasiaa, sillä viime kokouksessa asia laitettiin uudelleenvalmisteluun.

Kävimme asiasta pitkää keskustelua ja kokouksessa tehtiin kaksi vastaesitystä. Minun oli toinen niistä (hävisin sen 2-10). Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perustelut: vaikka saimme tietoa ja liiteitä paljon, emme edelleenkään ole saaneet kaikkea tietoa, joka olisi ollut tarjolla. esim. Nummen monitoimjatalon alueella on valmis suunnitelma, jossa päiväkoti on rakennettu L-muotoon yhdistäen hyvinvointitalon, jossa tällä hetkellä 0-3 vuotiaat. Lisäksi monitoimijatalon alue on suunniteltu autottomaksi alueeksi ja se on mahdollista toteuttaa viimeistään kaavan valmistuttua.

Näen, että koulukiinteistöön ei voida sijoittaa päiväkotia, siitä ei tule esteetön ja onko lasten näkökulmasta 5-6 luokkalaisten paikka yläkoulukiinteistössä, vaikka ne lähellä nyt olevatkin.

Kustannustehokkaampaa olisi rakentaa koulun alueelle uusi päiväkoti, joka olisi jo tehdyn suunnitelman mukainen. Nummi-Saukkola alue tulee nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vuoden alussa vetovoima lautakunnan käsittelyyn. Mielestäni olisi järkevää katsoa kaavapäätös ennen tätä päätöstä, eikä päätöksenteossa muutama kuukausi ole paha siirto. Mielummin hetki epäkäytännöllisissä tiloissa kuin pitkä aika, koko tulevaisuus huonoissa tiloissa.
Asukasmuutto Saukkolaan on tällä hetkellä +-0, Nummella muuttovoittoa muutama asukas. Kasvupotentiaalia on enemmän Nummella, jossa mahdollisia uusia tontteja on enemmän kuin Saukkolassa. Totta on, että palveluja enemmän Saukkolassa, mutta monitoimijatalon synergiaedut ovat huomattavat.

Lisäksi vahvasti johdattelevan kyselynkin jälkeen asukkaiden ylivoimainen Saukkolaa sijaintina puoltava mielipide on jätetty huomiotta. Kyselyn prosentit jakautuivat (66% ja 36%) mielenkiintoisesti esittelytekstissä, todennäköisesti kyseessä on vain kirjoitusvirhe. Kyselyyn oli vastattu 282 kertaa, eli tällä kertaa kysely tavoitti hienosti asukkaita.

Heidi Himmanen (rkp) nosti esiin erittäin hyvä näkökulman keskustelun aikana. Hän pohti, miksi Nummi-Saukkolan päiväkotiasiaa käsitellään aivan eri tavalla kuin Virkkalan päiväkotiasiaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, meidän tulisi käsitellä samaa koskevia asioita samalla tavalla. Tämän lisäksi Heidi toi esiin myös seikan, että miksi me teemme päätöstä sijainnista, vaikka puhumme vain hankesuunnitelmasta.

Minun vastaesitykseni oli, että hankesuunnitelmaa jatketaan, mutta että sijainnin kanssa odotetaan Oinolan kaavapäätöstä. Hävisin siis esitykseni ja toinen vastaesitys meni äänestykseen pohjaesityksen kanssa. Toinen vastaesitys voitti ja päätökseksemme tuli siis Saukkolan Mäntsälänmetsä. Minä äänestin tyhjää, sillä en kokenut, että voisin vielä tässä vaiheessa olla kummankaan esityksen takana. Vaikka itse aina peräänkuulutan asukkaiden kuulemista ja vaikutusten arviointeja ja voittnut vastaesitys oli asukkaiden äänestyksen mukainen, pidän tätä toistaiseksi vielä virhearviointina.

Päätöksiin tuotiin vielä Ojamoharjun ja Laurentiuskoulun johtamisjärjestelmät ja itse kysyin niiden etenemisestä. Seuraan mielenkiinnolla varsinkin Laurentiuskoulun rehtorivirkoja. Tämän koko vuoden ajan Lohjalla rekrytoinnit ovat olleet todella sekavia, ei johdonmukaisia ja niistä on joutunut huomauttamaan muutamaan otteeseen. Toivon, että tämä seikka tulee parantumaan. Lohjan kaipaa todellakin parempaa työnantajakuvaa ja työhyvinvoinnin kohentamista.

Käsittelimme vielä Perusopetuksen aloittavien lasten kouluun ilmoittautuminen lukuvuodelle 2020 – 2021 (pyysin korjaamaan vuosiluvun otsikosta). Keskustelu oli tässäkin kohtaa pitkää ja hyvää. Kysyin tuntikehyksen riittämistä, jos aloittavia ryhmiä joudutaan lisäämään, kuinka yhdysluokkinen muodostaminen vaikuttaa koulujen tuntikehykseen, millä tavalla erityislasten tarpeet huomioidaan. Pohdin tätä siksi, että jos jo marraskuussa tulee päätettäväksi ryhmät, joissa jo huomioidaan erityislasten määrä, tulee pedagogiset asiakirjat jo tässä vaiheessa olla valmiina, eikö? Tuleeko tässä paine jo viskareissa tehdä tutkimuksia? Entä ne lapset, jotka tulevat päivähoidon piiriin vasta esikouluun? Uuden OPSin mukaan lapsia ei saisi ylidiagnosoida eikä diagnosoida liian aikaisin, teemmekö me opsin vastaista päätöstä? Sain hyviä vastauksia. Marraskuun päätöksessä teemme raamit, jossa päätetään kuinka monta aloittavaa ryhmää Lohjalla perustetaan, sen jälkeen rehtoreille tuodaan tieto. Hallinnossa pyritään helpottamaan koulujen työtä sillä, että tehdään alustavaa luokkajakoa. Tämän jälkeen kouluissa ja esikouluissa päästään tekemään yhdessä suunnitelmia ja luokkajakoja, jonka jälkeen ryhmät tulevat lautakunnan päätökseen. Vanhemmilla on mahdollisuus hakea toisella kierroksella lapsen kouluksi jotain tosita koulua tämän jälkeen, jos haluaa. Tämä tapa ei tule muuttamaan (kuulemma) juurikaan koulupaikkapäätöksiä, tulee vain enemmän joustovaraa.

Lautakunnalle tuodaan joka kokouksessa viranhaltijoiden päätöksiä, joihin lautakunnalla on otto-oikeus. En esittänyt otto-oikeuden käyttämistä, mutta halusin tiedustella Pusulan johtavan opettajan ja Ristin koulun rehtorin viroista. Miten niissä edetään ja kuka tulee olemaan Pusulan ja Ikkalan koulujen johtava opettaja ja miksi Pusulan koulun johtavan opettajan toimi on määräaikainen.

Kokous venyi pitkäksi ja vaikka olen iloinnut hyvästä toipumisestani sydänleikkauksesta, oli eilinen todella raskas. Loppua kohden koin kipuja ja sen vuoksi aloin väsymään. Kotiinpäästyäni olin aivan valmis nukkumaan.

Lautakunta käsitteli jälleen valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista ja oppilaaksiottoalueita

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 käsiteltiin Paula Nordströmin (vihr) valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista. Olimme käsitelleet tätä jo aiemminkin toukokuussa (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/05/27/tyoryhman-selvitys-koulutoiminnan-jarjestamisen-periaatteista-kasittelyssa-lautakunnan-kokouksessa-19-5/) tuolloin pohdin, että koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Tuolloin työ ei tarjonnut tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastasi ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen. Nyt lautakunta käsitteli aloitetta uudestaan, sillä hallitus lähetti lautakunnalle sen takaisin, koska päätöksessä ei ollut otettu kantaa kriteeristöön.

Nyt huomasin, että kriteeristöraporttiin oli edelleen jäänyt pari kirjoitusvirhettä:
Asemanpellon koulun opettajaresurssointi oli tiputettu puoleen, vaikka tarve suunnitteen mukaan suurempi, oppilaskohtaiset kustannukset tästä syystä suuremmat. Tämän lisäksi liikuntasalivaraukset ovat oikeasti isommat, lakkautusten jälkeen jäljelle jäävien koulujen tilojen kysyntä kasvaa. Tätä ei oltu mielestäni huomioitu työssä.

lapsiennuste Asemanpellolle oli v. 2030 yht. 51 lasta, vs. elokuussa
Tilastokeskuksen datan mukaan vain Asemanpellolla on lapsia 76
v. 2027. Veijolassa on kyselymme mukaan samana vuonna 14 lasta ja
muuttoliike on ollut jopa +44 %. Sanoisin, että arvio on Vennin mukaan
pielessä, kun syntyvyys ja muuttoliikekin ovat Uudellamaalla kasvussa
maan huippuvauhdilla. Tämän seurauksena oppilaskohtaiset kustannukset on
laskettu myös pieleen, samoin opettajaresurssi ja tarvittavat tunnit.
Koulu tuottaa oman tuntikehyksensä ja on tärkeä, jopa välttämätön
alueensa keskus.
Koulun käyttö arvioitiin hyvin pieneksi kouluajan ulkopuolella. – Koulurakennus on terve ja oppilasmäärältään aika optimaalinen,
muutamia lapsi mahtuu vielä ja pihalla on tilaa jopa lisärakennukselle.
Korjausvelka on järkyttävä, mikä johtuu kahdesta eri rakennuksesta.
Tämä velka on käsittämätön, sillä rakennusta on jatkuvasti korjailtu.
Velkaa voi lyhentää pidemmällä aikavälillä turvaten toiminnan
jatkuvuuden.
Asemanpelto kuuluu nauhataajaman alueeseen, jota koskevat Tunnin junan
ja Vihdin suunnittelemat rataratkaisut. Raportin arvion mukaan ratkaisut
tuovat nauhataajamalle 14 000 uutta asukasta v. 2037 mennessä.

Kävimme erittäin pitkää keskustelua aiheesta, kysyin myös tarkoittaako opetusryhmien muodostaminen ja koulujen resursointi sitä, että lautakunta voi puuttua, jos esimerkiksi jossain koulussa on kuudennella luokalla 36 oppilasta? Tähän sain vastauksen: Mikäli opetuksen järjestämistä koskevat muutokset hyväksytään on perusteltua muuttaa myös koulujen resursointia sekä opetusryhmien muodostamista. Jatkossa opetusryhmien sijoittelu sekä niitä koskevat oppilasmäärät tuotaisiin lautakunnan käsiteltäväksi jo hyvissä ajoin alkuvuodesta ennen koulujen tuntikehyksen jakamista.

Jouduin kysymään kysmyksen uudestaan, sillä en ymmärtänyt oliko vastaus ollenkaan kysymykseeni tarkoitettu.

Koulukriteeristötyöryhmän esityksessä esitetään myös oppilaaksiottoalueiden poistamista. Lohjallahan on lähikouluperiaate ollut jo pidempään ja tämä ei juuri muuttaisi sitä. Itse ajattelen tässä pohjana olevan ajatuksen siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden (terveellisten ja turvallisten) oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta. Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, tehtyäni vastaesityksen oppilaaksiottoalueista. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/03/16/sammatin-ja-nummen-oppilaaksiottoalueiden-rajasta/

Tuolloin aiheesta heräsi kiivaskin keskustelu ja jopa loanheitto, joka on aina vähän ikävää.

Puhuttiin myös eri alueiden lasten harrastamismahdollisuuksien huonontamisesta, jos tämä muutos tapahtuu. Mahdollisuudet toisten mielestä huononee, jos vanhemmat joutuvat muutoksen jälkeen kuljettamaan lapset harrastamaan. Käsittääkseni lähes koko Lohjan alueella vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsensa harrastuksiin, riippumatta siitä, mitä koulua lapset käyvät.

Seison kuitenkin edelleen asian takana, sillä näen tässä muutoksessa enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Lastensuojelumme on kriisissä – resursseja olisi lisättävä

Lasten, nuorten ja perheiden lautaunta käsitteli kokouksessaan 21.10.2020 Vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2022-23 taloussuunnitelma/Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta.

Länsi-Uusimaa uutisoi aiheesta näin:

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3142080

Esitin siis kokouksessa lastensuojelun sosiaalityön ja työhyvinvoinnin kehittämistä jo vuonna 2021 sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä. Kulut katetaan palvelujen oston vähenemisestä. Minulle todettiin, että ostopalvelut katetaan eri kustannuspaikalta, että ei voi oikein ostopalveluista ottaa. Kumma, että luottamushenkilön esityksenä siirto kustannuspaikkojen välillä on kuraa, mutta viranhaltijat voivat siirrellä kustannuspaikoilta toiselle ihan vain mainitsemalla asiasta (toisinaan/usein ei edes mainita). Säästöä tulisi välittömästi sillä, että saisimme lastensuojeluun työntekijöitä ja voisimme vähentää ostopalveluja. Parastahan tässä kuitenkin olisi se, että lasten ja perheiden hyvinvointi paranisi ja he saisivat aiemmin tukea ennenkuin tilanteet kärjistyvät ja palvelujen tarve kasvaa.

Tämän lisäksi tein ehdotuksia teknisiksi korjauksiksi talousarvioon:

Lisäys:

s 5/14:

Monialaisen alueellisen yhteistyön kehittämisellä vastataan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikea-aikaisen varhaisen tuen ja elämänhallinnan vahvistamiseen. Osana tätä tehtävää vahvistetaan perhetyön osaamista kaikissa palveluissa.
Halusin tähän kohtaan lisäyksen nepsyosaamisesta.(hyväksyttiin) Nepsy usein jää tunnistamatta ja tuolloin jää myös oikeanlainen apu ja tuki saamatta.

s 8/14: Sosiaalityön ostopalveluita pyritään pienentämään kehittämällä tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa kaupungin omana palveluna. Talousarvioon on lisätty kolme ammatillista tukihenkilöä, kustannusvaikutus vuositasolla n. 115 000 e, joka katetaan palveluiden ostojen vähennyksellä.

Tässä kohtaa siis vastaesitys: Lastensuojelun sosiaalityötä ja työhyvinvointia kehitetään jo tänä vuonna sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä, joka katetaan palvelujen oston vähenemisellä. (hyväksyttiin äänin 7-6. vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen)

s 10/14

Osana alueilla tehtävää kiusaamisen ehkäisevää työtä tulee suunnittelukauden aikana pystyä vakinaistamaan tuloksellisiksi osoitetut toimintamallit. Näitä on esimerkiksi K-0 toiminta, jota on tähän asti toteutettu määräaikaisella hankerahoituksella.
Lisäys:
K-0 on tarkoitettu tilanteisiin, joissa jo tarvitaan ulkopuolista interventiota. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja.

Lastensuojelu on kriisissä. Meillä on liian vähän henkilökuntaa ja vaje pahenee kokoajan. Me emme yllä lainvaatimalle tasolle. Lapsemme kärsivät tilanteesta. Henkilökunta väsyy, jää sairaslomille ja jäljelle jäävät tekevät toistenkin työt, väsyvät, jne. Kaikki he tekevät töitä kestokykynsä rajoilla. Noidankehä on valmis. Lapset joutuvat odottamaan ja he ovat niitä, joilla ei olisi enää aikaa odottaa. Ongelmat kasaantuvat ja kertaantuvat. Näin myös kertaantuvat kustannukset. Ostopalveluja on ostettava, koska oma työ ei riitä. Ostopalvelut maksavat huomattavasti enemmän kuin oma työ. Tietenkin pääasia on, että lapset saavat apua ja tukea, mutta sen voisi tehdä myös omana työnä. Tarvitsemme jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta, emme laastareita, kun käsi on poikki.

Meidän tulee tukea erinomaisia työntekijöitämme. Meidän tulee saattaa työ vetovoimaiseksi ja yksi keino on palkata lisää väkeä, jotta työntekijät tietävät, että taakka ei kasva liian suureksi. Työn kuormittavuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita pohditaan.

Länsi-Uusimaan jutusta käy ilmi, ketkä eivät halua lisätä lastensuojelun resursseja. On kiinnostavaa, että kustannuksiin ja säästöihin vedotaan lastensuojelun kohdalla. Meidän tulisi osoittaa ennaltaehkäisyyn ja lastensuojelun varhaiseen puuttumiseen varoja. Nyt tuntuu, että tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta säästöihin vedoten tehdään juuri päinvastoin. Säästetään varhaisesta puuttumisesta ja laitetaan suuria summia siihen, että korjataan suuria vahinkoja (kun ne vahingot olisi vältettävissä). Ja mitä tämä maksaa meidän lapsillemme ja heidän tulevaisuudelleen.

Mitä lasten, nuorten ja perheiden lautakunta totesi koulujen lakkauttamisesta 10.6.2020?

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 10.6.2020 kokouksessaan mm. viranhaltijoiden esityksiä talouden tasapainottamisesta.

Lautakuntien puheenjohtajat ovat pyytäneet ryhmien mielipiteitä ja kommentteja tai vastaesityksiä etukäteen tiedoksi keskusteluun ja tämä onkin järkevää, sillä helpottaa huomattavasti, jos tietää etukäteen, mitä muilla ryhmillä on esittää säästökohteista.

Puheenjohtaja oli tehnyt koosteen ryhmien esityksistä ja käsittelimme sitä kokouksessa lausuntonamme.

Asiantuntijalautakuntana pyrimme katsomaan toimialamme palveluja ja toimintoja niin, että ne tuottavat palvelunkäyttäjille parhaan mahdollisen hyödyn huomioiden kuitenkin kaupungin ja työntekijöiden resurssit, mahdollisuudet ja hyvinvoinnin sekä kokonaisuuden.

Päätös

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Lautakunta puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaiseen toimintaan virkamiesten esittämien talouden tasapainottamistoimenpiteiden esityksiä:
1-9, 13-17 sekä 26-31, mikäli säästöt johtuvat lapsimäärän laskusta. Erityistarpeisten oppilaiden määrä on kuitenkin kasvussa ja etäkoulu syksyllä on tuonut lisähaasteita. Tämän johdosta, ei olisi hyvä vähentää avustavaa henkilökuntaa. Heitä tullaan tarvitsemaan opetuksen tukena.

Lautakunta ei kuitenkaan puolla virkamiesten esittämien tasapainottamistoimenpiteiden esityksiä:
10-11 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus sekä 24 ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen: Solbrinkens skolalle ja ruotsinkieliselle päiväkoti Labanille on suunniteltu tilat rakenteilla olevaan Laurentiuskouluun. Säästöjä on syntynyt ja syntyy, kun Labanin tiloista on luovuttu jo aiemmin ja Solbrinkenin tiloista luovutaan muuton yhteydessä. Lautakunta katsoo, että näitä suunnitelmia ei ole syytä muuttaa tasapainotusohjelman myötä. Virkkalassa toimivan ruotsinkielisen päiväkodin Petterin toimintaa on jo tehostettu. Lautakunta katsoo, että tässä taloudellisessa tilanteessa ei kannata investoida 2 – 3 miljoonaa euroa uusiin tiloihin Källhageniin, kun Virkby skolalla on toimivat tilat nykyisessä kiinteistössä. Tämän sijaan voitaisiin selvittää suomen ja ruotsinkielisen päivähoidon yhdistäminen sekä keskustassa että Virkkalassa. Lohja on laaja kunta, josta kuljetetaan pitkiäkin matkoja, jotta saadaan ruotsinkielistä palvelua. Yhdistäminen toisi tasavertaisuutta, lapsille rikkautta, ennakkoluulottomuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

12 Koisjärven päiväkodin ulkoiset vuokrakulut: Koisjärven päiväkodin tarkastelu tulisi toteuttaa valtuuston ja lautakunnan päätöksen mukaisesti, kun Nummi-Saukkolan päiväkotitilanne on ratkaistu.

18 Avoin varhaiskasvatus: Tiukan taloudellisen tilanteen johdosta lautakunta puoltaa avoimen varhaiskasvatuksen tiivistämistä, mutta ei kokonaan lopettamista. Avoin varhaiskasvatus on edullista ja vaikuttavaa ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Avoimen varhaiskasvatuksen lopettaminen tulee kuormittamaan varhaiskasvatuspalveluita, eikä näin ollen säästöä muodostuisi.

19-23 sekä 25 koulujen lakkauttamiset: Lohjalla on monimuotoinen kouluverkko, josta tulisi pitää huolta ja pitää vetovoimatekijänä. Taloutta tasapainottaessa tulisi ottaa huomioon citymaalaisuuden ja monipaikkaisuuden trendit sekä poikkeustilan tuomat mahdolliset muuttosuuntaukset maaseudulle. Kouluverkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon koulutoiminnan järjestämisen periaatteet työryhmän selvitys, kun se on hyväksytty sekä muut aiemmin tehdyt linjaukset. Alueita tulee tarkastella kokonaisuuksina ja kaupungin säästötavoitteita huomioiden. Vuonna 2015 on tehty linjapäätös siitä, että vastaanottavan koulun kunnon tulee olla vähintään 75%. Palvelutuotannossa on otettu tilakustannukset säästöinä huomioon, mutta ei vastanottavan koulun muutostarpeita ja investointeja, jotta kuntoluokka toteutuu.

Eteneminen:

Talouden tasapainottamislistat menevät seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn, jossa toivottavasti huomioidaan asiantuntijalautakuntien lausunnot. Hallituksen käsittelyn jälkeen listat käsitellään valtuustossa. Hallintokalenterin mukaan valtuuston seuraava kokous, jossa listoja voidaan käsitellä on 9.9., mutta lautakunnan kokouksessa tuli puheeksi, että valtuustolla voi olla ylimääräinen kokous 26.8.

Työryhmän selvitys koulutoiminnan järjestämisen periaatteista käsittelyssä lautakunnan kokouksessa 19.5

Lohjan vihreät teki valtuustoaloitteen koulutoiminnan järjestämisen perusteista. Käsittelimme aloitetta lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020. Keskustelimme erittäin pitkään aloitteesta ja aloitteen perusteella tehdystä selvityksestä.

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.””

Aloitteen perusteella kaupunginhallitus perusti työryhmän, jossa oli luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä edustus Lokovasta ja alueiden johtokunnasta. Työryhmällä oli kiivas aikataulu, kokousajat lyhyet ja erittäin paljon asiaa käsiteltävänä.

Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja mielestäni jätetään liikaa tulkinnalle varaa. Toisaalta minulle myös todettiin, että jos selvityksessä on selkeät määreet asioille, lautakunta on tarpeeton, sillä sidomme kätemme selvitystyön määreisiin jonkin koulun toiminnan jatkon tullessa mietittäväksi. Itse en ehkä aivan näe asiaa niin, sillä käsittääkseni tarkoituksena oli, että jos koulun kohdalla kriteeristö täyttyy, tulee koulun toiminnan jatko seurattavaksi ja mietittäväksi päätöksentekoon.

Esitin muutamia teknisiä korjauksia työhön, sillä työryhmä esitti, että ”Karjalohjan ja Sammatin alueiden oppilaiden siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun” tässä pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?

Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen.

vastaako selvitystyö aloitteeseen?

Kokouksen aikana SDP:n Ana Sorainen teki esityksen, että työ palautetaan uudelleenvalmisteluun, esitys ei saanut kannatusta. Joudun harmikseni toteamaan, että olisin kannattanut esitystä, jos se ei olisi mennyt minulta ohi. Tässä koen epäonnistuneeni.

Keskustelimme myös päätösesityksestä. Lautakunta päätti poistaa kohdan:

2.1. opetustoiminnan järjestämisen periaatteet/kriteerit -selvityksessä esitetyt periaatteet ja tavoitteet sekä vertailukelpoiset mittarit otetaan käyttöön 1.8.2020 alkaen

Tässä kohtaa mietin pitkään ja esitin monta kysymystä, sillä mielestäni ko kohdan poisjättäminen tarkoittaa sitä, että työryhmän työ on ollut turha kuten myös sitä myötä koko valtuustoaloite. Jos luodaan periaatteet, tulee ne ottaa käyttöön. Tällä päätöksellä osoitetaan, ettei niitä ole välttämätön ottaa käyttöön. Pitkän keskustelun jälkeen päätin äänestää muun lautakunnan mukana poistosta.

Kouluista voidaan säästää

Käsittelemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020 jälleen talouden tasapainottamista. Siis säästöjä. Siis leikkauksia. Eli siis lakkautuksia.

Otetaan pussillinen vanhoja keinoja, joiden ei ole todettu vieläkään pelastaneen taloutta, mutta koska ei keksitä muutakaan, eikä jostain syystä osata tehostaa toimia muulla tavalla kuin ottamalla lapsilta ja lapsiperheiltä.

Palveluja karsiessa lähtökohtana tulisi olla se, että toimintaan osoitettavat voimavarat takaisivat palveluja käyttäville tasavertaiset peruspalvelut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta.

Talouden tasapainottaminen:

odotan edelleen listausta, joissa sisäisiä kuluja on eritelty ja poistettu varsinaisesta laskelmasta
Ihmettelen myös, miksi lautakunnalle on sanottu, että talouden tasapainottamislista menee valtuustolle elo-syyskussa, jos nyt ollaankin varsinaisessa aikataulussa? Liian kiire. Valmistelu näyttää jälleen kiireellä puserretulta (tai vanhan pikaiselta kopioinnilta) Ja poukkoilu jatkuu. Tänään 19.5.2020 olenkin kuullut, että valtuuston päätös tasapainotuksesta siirtyy elokuulle.

Lisäksi tässä samassa lautakunnan kokouksessa käsitellään ”koulutoiminnan järjestämisen periaatteita”, eli valtuustoaloitteen perusteella perustetun työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä, heidän työtään.

Mielestäni on erikoista ja erittäin tarkoituksenhakuista, että molemmat ovat samassa kokouksessa käsittelyssä.
Koulut:

Ikkalan koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021
Nummenkylän koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä talouden tasapainottamislistassa)
Pullin koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä listassa)
Maksjoen koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022 (päätetty 2015 ja 2019)
Lehmijärven koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022
Ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen Källhageniin esitys 1.8.2024 (päätetty 2015, päätetty 2019 ettei)
Asemanpellon koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2024

Olemme tämänkin kauden aikana päättäneet useaan kertaan, että kouluja ei lakkauteta ja viimeksi muutama kuukausi sitten Ikkalan koulun kohdalla päätimme, että asiaan palataan, kun koulukriteeristötyöryhmä saa valmiiksi kriteerit. Samassa kokouksessa asioiden käsittely sotii oikeustajuani vastaan. Kantani koulujen lakkautukseen on edelleen sama, eli niitä ei voida lakkauttaa. Lohja tarvitsee veto- ja pitovoimatekijänä monimuotoista kouluverkkoa, joka vahvistaa Lohjaa maaseutukaupunkina. Lohjalla on perheiden määrä laskenut erittäin jyrkästi vuoden 2013 jälkeen. Koulujen lakkautuksilla on yritetty pelastaa kaupungin taloutta jo useiden vuosien ajan ja olemme jo nähneet, ettei se ole pelastunut. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön ja katsottava eteenpäin. Mielestäni meidän tulisi saada laskelmat siitä, paljonko tämä lakkautusten jatkuva esiintuominen on maksanut. Paljonko on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden aikaa mennyt ja paljonko on toimielinkokouksiin mennyt kaikkien edellämainittujen aikaa. Kuinka paljon nämä on maksaneet? Sanotaan vaikka vuodesta 2013. Ei muuten parit sadattuhannet riitä. Jos sillä, että lopetetaan ainainen epävarmuus perheiltä, annetaan koulurauha, annetaan työrauha viranhaltijoille tehdä työnsä, siis jotain muuta kuin esittää lakkautuksia, säästetään todennäköisesti suuria summia ja nostetaan kaupungin statusta sujuvan arjen kaupunkina. Toisaalta luottamushenkilöt ovat päättäneet kouluista jo lukuisat kerrat. Asianhan pitäisi mennä niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkilöt päättävät -> viranhaltijat toteuttavat. Nyt se menee niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkiöt päättävät -> viranhaltijat esittävät uudestaan -> luottamushenkilöt päättävät jälleen-> viranhaltijat esittävät uudestaan….

Tuntikehys:

Oppilasmäärän laskun vaikutus tuntikehykseen. Oppilasmäärä laskee syntyvyyden vähentymisen vuoksi ja muuttotappion vuoksi. Lohjalla on vuodesta 2013 perheiden määrä Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt roimasti. Tähänkin yhtenä lääkkeenä näkisin koulutilanteen rauhoittumisen ja markkinoinnin keskittymisen perheystävällisenä kaupunkina työpaikka-aluiden lähellä.

Tuntikehystä en lähtisi nyt laskemaan ainakaan niin paljon, mitä esitetään, sillä koronan tuoma etäkoulu on tuonut haasteita ja tuntikehystä tullaan tarvitsemaan enemmän, sillä syksyllä on paikattava kevään etäkoulun tuomaa vajetta oppimisessa.

Tuntikehystä on tämän kauden aikana leikattu jo todella paljon ja laskutapaakin muutettu niin, että pienemmät koulut häviävät. Eiköhän se jo riitä. Koulukriteeristötyöryhmän selvityksessä on maininta, että ”koulun on tultava toimeen omalla kehyksellään”. Niin. Eipä sillä tule toimeen, jos kaava on sellainen, että se huomioi ryhmän ja vaatii ryhmältä tiettyä kokoa.

Koulunkäynnin ohjaajat

Koulunkäynnin ohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien vähennys, 5 htv/v

Kouluavustajista ei voi vähentää, heitä tarvitaan erityisesti koronan vuoksi tukemaan opettajia ja oppilaita

Varhaiskasvatus:
Olen pöyristynyt tasapainotuslistan selvityksen sanavalinnoista: Emme voi lopettaa Karjalohjan, Sammatin, Oinolan, Pusulan, Virkkalan päiväkoteja. Ihan kuin se olisi ihan kamala asia: ”olisimme halunneet lakkauttaa ne, mutta nyt ei vaan voi, koska lapsia on hoidossa”.
Koisjärven päiväkoti on jälleen listalla, vaikka lautakunta päätti 6.3.2019: ”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.” Ei ole Saukkolan päiväkodin asiaa vielä tuotu lautakunnalle. Ei ole Saukkolassa päiväkotia toiminnassa. Saukkolan päiväkoti on edelleen väistössä Nummen yhtenäiskoulun alueella kahdessa eri kiinteistössä.

Samassa kokouksessa käsittelemme siis myös koulukriteeristötyöryhmän työtä:

Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja jätetään liikaa tulkinnalle varaa.

Lisäisin vielä, että Karjalohja/Sammatti pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?

Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään (työn tarkoituksena oli olla työväline), se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen.
Mutta palaan toisessa kirjoituksessani tähän aiheeseen.

Talouden tasapainottamislista on tehty aikana ennen koronaa. Listalla ei huomioida millään tavalla poikkeustilaa, ei sen tuomia haasteita tai tarpeita. Yle on uutisoinut kuinka kyläkouluissa on tilaa ja joustavuutta sekä tiloja on helppo rajata. https://yle.fi/uutiset/3-11346196

On todella ikävää tuoda lakkautusesityksiä keskellä koronan aiheuttamaa kriisiä ja poikkeusoloja. Lapsiperheillä on ollut todella haastava kevät etäopetuksen, ruoanlaiton ja etätöiden yhteensovittamisessa. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat erittäin pienet ja voi olla, että tulee ajatus, että kaupunkilaisten mielipiteitä ei haluta kuulla. Aikaa vaikuttamiseen ei käytännössä ole lainkaan.

Emme tiedä toisesta aallosta, tai seuraavasta ja tämä tuskin on viimeinen pandemia. Meidän tulee pohtia näitä asioita ennen lakkautusaikeita.

”Kriisiaika nostikin kyläkoulut arvoon” uutisoi Yle https://yle.fi/uutiset/3-11346196 . Tekisi mieleni sanoa: muualla paitsi Lohjalla.

Usein puhuttaessa ”vaikeista ja kipeistäkin päätöksistä” tarkoitetaan päätöksiä lakkautuksista. Niin, voisiko vihdoin ajatella tästä asiasta toisin päin? Tarkoitan siis heitä, jotka ovat valmiita lakkauttamaan kouluja. Olisiko heille se vaikea päätös se, että ei lakkauteta, vaan muutetaan oman asenteen suuntaan moniuloitteisemmaksi ja pyritään käyttämään kaupungin vahvuuksia hyödyksi, otetaan ne realiteetit esiin: Lohja ei ole suurkaupunki, Lohja on maaseutukaupunki ja toiset ihan tosissaan haluavat asua maaseutukaupungissa lähellä kaikkea, silti landella.

Meidän tulisi oikeasti arvioida, mitä edelliset lakkautukset ovat tuoneet kaupungille, mitä seurauksia niillä on ollut. Ja nyt en puhu ainoastaan rahasta. Tilastokeskuksen mukaan perheiden määrä Lohjalla on laskenut todella pahasti ja vuosilukua tuijottaen minun selkeä näkymykseni on, että yksi syy tähän on koulujen ajojahti ja sen tuoma epävarmuus. Koulujen lakkautusinto ei ole tuonut mitään hyvää, ei ole pelastanut kaupungin taloutta ja koska jatkuvasti luottamushenkilöille toistetaan, että ”on uskaltava tehdä niitä vaikeitakin päätöksiä” säästölistojen aikana, niin haluan minäkin jälleen toistaa, että kyllä. Vaikeita ratkaisuja on tehtävä. Toisille se vaikea päätös tai ratkaisu voisi olla se, että säästetään ne koulut. Tehdään niistä vetovoimatekijä. Käytetään hyödyksemme sijaintimme työpaikka-aluiden lähellä, mahdollistetaan ihmisille sujuva arki, annetaan vastinetta verorahoille. Lohja on maaseutukaupunki, annetaan ihmisille tilaa unelmoida ja nauttia luonnosta oman kodin lähellä. Mahdollistetaan alueen kehitys pitämällä koulut ja kehittämällä niitä kaikkia monitoimijataloina. Mitä alueemme koulut jo ovatkin. Pidetään hyvät asiat lähellä.