Ammattini ei ole se maailman vanhin ammatti.

Kaikkina näinä vuosina, kun ollut aktiivinen alueeni kehittämisessä, kun olen tehnyt vapaaehtoistöitä, olen saanut kivasti palautetta. Suurin osa on ollut kannustavaa ja myönteistä, tukea ja kauniita sanoja, joista olen syvästi kiitollinen.

Toisenlaisiakin on.

Kouluverkon vaikuttajaraadin vaikutustyön ollessa hektisimmillään, sain ensi kertaa viestin, joka pysäytti minut ja aloin oikeasti miettimään minkään tekemisen mielekkyyttä. En kuitenkaan halunnut ajatella sitä viestiä uhkaavana, halusin sulkea sen pois mielestäni ja jätin asian sikseen.

Tänä päivänä olemme joutuneet lukemaan paljon maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden ja poliitikkojen saamista herjaus- ja uhkausviesteistä. Olemme joutuneet todistamaan heitä puolustaviin kohdistuvia uhkailuja. Uhkailu ja vihapostit ovat arkipäiväistyneet. Toisaalta toisista ne saattavat tuntua kaukaisilta, suurin osa meistä tuomitsee nämä teot ja sanat. Valtakunnan korkean profiilin poliitikoille uhkailu ja käsittämättömät viestit on todennäköisesti arkipäivää, vaikka se ei saisi olla. Varmasti moni poliitikko saa vihapostia, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää, eikä se saisi tehdä siitä näkymättömämpää. Tuollaiset viestit ovat väärin, kohdistuivat ne kehen tahansa. Me emme saa turtua vihaan.

Mitä mä haluan kertoa tällä on se, etteivät he ole ainoita, jotka saavat uhkaavia ja herjaavia viestejä, tai vihapostia. Olen hämmentynyt siitä, että tällainen ihan tavallinen, keski-ikäinen perheenäiti saa uhkaavia, herjaavia viestejä ja vihapostia. Ihan tavallinen lohjalainen äiti, joka ei kolisuttele suuria tunteita herättäviä muureja, vaan aivan  tavallinen äiti, joka yrittää tehdä ympäristöstään vähän paremman paikan olla. Jos jopa   tällainen ihan tavallinen äiti, siis minä, joka en ole kukaan, nobody,  saa vihapostia, mikä meidän tulevaisuutemme on?

 

Haluan tuoda esiin myös sen, että vaikka tässä en laita esille niitä viestejä, joita olen saanut, on minulla ne  tallella ja tulen olemaan poliisiin yhteydessä, jos nämä viestit  jatkuvat. En tuo niitä tähän julki, koska olen kuitenkin sitä mieltä, että me jokainen teemme virheitä ja meille kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Tiedän itse tehneeni virheitä, mutta toivoisin oppineeni niistä ja oppiminen varmasti vielä jatkuu.

Mä olen kauan miettinyt, mitä tehdä tälle asialle, näille viesteille. Voisin vain poistaa viestit ja kovettaa nahkani, mutta miksi? Siksikö, että vihapuhetta ja uhkailuja saa jatkaa, koska se on vain puhetta? Kuinka pitkä matka siitä on toimintaan? Kuinka kauan meidän pitää kestää vihaa? Ketään kohtaan?

Viha ei ole lääke. Uhkaus ei ole lääke.

 

 

Maaliskuussa koulukyydit jo toimivat, vai?

Maaliskuun lopussa alkoi kuulumaan lasten koulukyydeistä, ainakin Nummella, hyviä uutisia. Kuskit tuovat oikealle pysäkille lapset.

Logistiikkakeskuksestakin kerrottiin heidän keskustelevan liikennöitsijän kanssa ajoista, jolloin lapsia pitää viedä poikkeaville pysäkeille. Hienoa, että logistiikassa oikeasti yritetään, vaikka aikaa siihen menee. Toivottavasti tämä työ kantaa jo ensi lukuvuodelle. Koska kohtahan ne koulut jo loppuukin.

Vaikka Nummella kyydit alkavat toimia pikkuhiljaa,  Saukkolan Kauppakuja on edelleenkin viidakko, jossa lapsia välillä jätetään miten sattuu ja tällöin lapset poukkoilevat autojen seassa miten sattuu. Toivottavasti pian saadaan se Saukkolan Kauppakujan alue toimimaan niin, että se on lapsillekin turvallisempi.

Toivottavasti ei näin enää ikinä!

Yllä olevassa linkissä kerron mm Kirkniemessä sijaitsevasta Pikkukyläntiestä. Hyvä näkyvyys näyttäisi olevan, mutta alueella sijaitsevan Sappi Limited konsernin paperitehtaan vuoksi tien raskasliikenne on hyvin vilkasta. Tällä alueella kulkee myös juna, toki ilman turvapuomia. Silti tämä tie koetaan paperilla turvalliseksi. 
Linja-autoilija jää iltapäivällä tässä kohtaa ilmeisesti tauolle paperitehtaalle, eikä aja takaisin, jotta voisi jättää lapsen turvallisemmalle pysäkille, joka tekisi lasten koulumatkasta turvallisen. Esimerkiksi torstaina, 11.8 klo 13.45-14 meni ko pysäkin ohi 8 rekkaa. Suojatie siinä on, perinnetiedon mukaan (on siinä liikennemerkkikin), mutta suojatien raidat ovat kuluneet. Jos tien turvallisuusluokistusta ei voida millään muuttaa, voisi linja-autolla turvallisesti kulkea, jos se vaan ajaisi takaisinkin. Kääntäisi ja jättäisi lapsen turvalliselle puolelle tietä.
Näissä tapauksissa missään ei ole kyse siitä, että vanhemmat peräisivät luksusta, tai kotiovelle ajamista, vaan ihan vain turvallista kyytiä, sujuvaa arkea, ilman huolta lapsen matkasta kouluun.

 

Eikä näin, eihän?

Ylläolevassa kerron, kuinka eräs isä oli saanut eilen viestin, ettei heidän koululaisensa enää perjantain jälkeen mahdu auton kyytiin.

Ekaluokkalainen, jonka koulu päättyy klo 11.30 tulee odottaa linja-autoa, joka lähtee klo 13. Hän on aamulla lähtenyt kotoaan ennen seitsemää.

Nämä esimerkit ovat ikävä kyllä totta, eivätkä ainoita. Logistiikkakeskuksesta vastataan näiden olevan yksittäistapauksia ja että koskee korkeintaan viittä lasta. Minä pystyn miettimättä nimeämään kymmenen lasta, joilla on vakava kuljetusongelma. Mietinnän jälkeen uskon lapsia olevan ainakin parikymmentä. Ja oikeastaan on ihan sama, onko niitä viisi vai 50. JOKAISELLE lapselle, joka tarvitsee kyytiä, tulee olla se kyyti.

Eikä tätäkään, jooko

 

Mä haluan luottaa siihen, että nämä kurjat vuodet ovat olleet vuosia, jolloin on tehty ne virheet, joista on opittu. Mä haluan uskoa, että ensi syksynä kuljetusongelmia EI OLE.

Iloinen Niilonpirtti

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/499361-niilonpirtti-sai-kotiinpaluun-kunniaksi-sukkia-ja-piispan-siunauksen

Villasukkia Niilonpirttiin
Kuva: Heli Kurimo/L-U

 

Kävin eilen Niilonpirtin siunaustilaisuudessa. Minut oli sinne kutsuttu aluetoimikunnan puheenjohtajana ja olin todella otettu kutsusta.

Niilonpirtillä on hieno 85 vuotinen historia Nummella ja se on aina ollut tärkeä alueemme ihmisille.

Tilaisuudesta teki vielä upeamman sen, että Lohjalla on parhaillaan piispan tarkistus menossa ja hän ulotti tarkastuksensa Niilonpirttiin. Mielestäni erittäin hienoa ja varmasti asukkaille merkitsi todella paljon.

Tilaisuudessa alueseurakunta toi oman tervehdyksensä, niin myös perusturvalautakunta ja eläkeläiset. Minun tervehdykseni oli hyvin lyhyt, jossa totesin aluetoimikunnan puolesta olevamme hyvin iloisia ja kiitollisia heidän kotiin tulostaan. En vienyt edes kukkia, sillä perjantaina vien terveiset kyläyhdistyksen puolesta samalla kun käyn koirani kanssa tervehtimässä heitä. Olemme pitkään puhuneet siitä osastonhoitajan kanssa, jo ennen Niilonpirtin väistöä Lohjalle, mutta nyt sattui aikataulullisesti tosi hyvin yhteen ja käymme Laku kanssa vierailulla. Laku tulee olemaan ikionnellinen ja toivottavasti tuomme iloa myös asukkaille.20151103_115755

 

Olemme Nummella olleet suurten myllerrysten keskellä, eikä aina olla muistettu, ettei ihan kaikki ole ollut huonoa, että alueemme on kehittynytkin samalla. Mutta Niilonpirtistä muistamme kyllä aina kiittää ja olla iloisia.

 

Maisemanpilaaja, josta tykkään

dav

Nummen kirkonkylässä ei voi välttyä Nummenjoen sillan ylittämiseltä. Tämä silta on yksi niistä syistä, joiden vuoksi tie on luokiteltu vaaralliseksi. Pian se osuus tiestä on vähän vaarattomamapi. Ihanaa! Kyllä se kestikin kauan.

Ensimmäiset merkkikepit kevyenliikenteen väylän linjaukseen iskettiin tien varteen 1969.

Siitä on tehty monet valtuustoaloitteet kymmeniä vuosia sitten, siitä on tehty monta kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun minä tein aloitteen, teki neljä muutakin.

Marraskuussa 2010 keskustelin silloisen Nummi-Pusulan kunnanjohtajana kanssa, se oli hyvin pitkä ja valaiseva keskustelu. Kunta kuulemma ehdotti joka vuosi silloisen Nummentien, nykyisen Oilaantien, kevyenliikenteen väylää rakennettavaksi ja joka vuosi se hylätään. Siitä sisuuntuneena lähetin jokaiselle uusmaalaiselle kansanedustajalle (33), pääministerille ja liikenne-ja viestintäministerille sekä kunnan tekniselle johtajalle meilin ja kartan alueesta. Tien puolesta on ollut jos jonkun näköistä tapahtumaa, kävelyä, ymsyms. ja pian se on osittain valmis. Kaupungin osuutta joudummekin odottamaan. Todennäköisesti ennen vuotta 2018 ei tule kaupungin puolelta tapahtumaan. Toivottavasti sitä ei tarvitse odottaa 50 vuotta.

Osa nummilaisista on todella tyytyväisiä tien turvallisuuden paranemiseen, mutta osa ei. Kaikki eivät pidä tien maisemaan kajoamisesta. ”Se pilaa koko maiseman” on aika hyvä kiteytys. Mä uskon siihen, että maisemasta tulee aivan yhtä kaunis, ellei jopa kauniimpikin, mitä se on ollut. Ja siitä tulee hieno, liikkumaan ja kävelemään innostava kyläraitti. Puutarhurillamme on ihania suunnitelmia sen suhteen!

Vaalikoneita, vol 3 (3)

Sanomien vaalikonevastaukseni.

LOKOVA ry:n puheenjohtaja ja Lohjan lähidemokratian kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja, alueiden johtokunnan varapuheenjohtaja, lähidemokratian kehittämistyöryhmän jäsen, Nummen aluetoimikunnan puheenjohtaja. Perheenäitinä olen oppinut kuuntelemaan, mikä on erittäin tärkeä taito alueen kehitystyötä tehdessä. Kaikkien mielipide on yhtä tärkeä. Perheeseeni kuuluu yrittäjä-aviomies, hänen kolme tytärtään (26v, 22v ja 19v) ja meidän viisi yhteistä (12v, 10v, 9v ja 6v) lastamme. Ensimmäinen yhteisemme menehtyi 5 viikon iässä vakavaan sydänvikaan, jota ei seuloista huolimatta huomattu. Hän on joka päivä kuitenkin läsnä ajatuksissamme. Lisäksi perheessämme peuhaa ranskanbuldoggi Laku sekä uutena tulokkaana kompostista pelastettu kissa, joka on nimetty Soloksi. Harrastan myös zumbaa, TRX:ää ja kuntonyrkkeilyä. Kirjahyllyssäni on monta lukematonta kirjaa. Lasten kasvaessa toivon kirjoillenikin löytyvän hieman aikaa.

2017-03-15 (2)2017-03-15 (3)2017-03-15 (5)2017-03-15 (7)2017-03-15 (9)2017-03-15 (11)2017-03-15 (13)2017-03-15 (15)2017-03-15 (17)2017-03-15 (19)2017-03-15 (21)2017-03-15 (23)2017-03-15 (26)2017-03-15 (28)2017-03-15 (30)2017-03-15 (32)2017-03-15 (34)2017-03-15 (36)2017-03-15 (38)2017-03-15 (40)2017-03-15 (42)

Nuorten koulutus on kätevää – varsinkin nyt

Ylen Kuntatutkan mukaan 

Lohjalla puhuttavat juuri nyt keskustakehitys, lähipalvelut ja investoinnit.

Täällä puhuttaa myös se, että koulutuksen ulkopuolella olevien 17-24 vuotiaiden määrä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Tästä on suuri vaara syrjäytymiseen. Mikä on Lohjan ratkaisu tähän? No, lakkautetaan yksi lukio. Onpahan yksi mahdollisuus vähemmän siellä reuna-alueilla, missä syrjäytymistäkin on jo valmiiksi.

Miten on tämä kausi muuten mennyt? Ihan hyvin, hyviäkin päätöksiä on tehty.

Hyvistä, esim:

  • sisäilmaongelmiin on vihdoin herätty, vaikka siihenkin meni vuosia, mutta nyt niihin on herätty. Se on pääasia.
  • Niilonpirtti uudistettiin ja samalla suurennettiin
  • lapsiperheiden kotipalvelu toimii
  • pyritään asukaslähtöisyyteen
  • pyritään Unicefin lapsiystävälliseksi kunnaksi (sitä varten kyllä pitäisi tehdäkin jotain)

Tämä valtuustokauden aikana on yritetty pelastaa kaupungin taloutta. Leikkuria ja juustohöylää on käytetty.

Heti kuntaliitoksen jälkeen 2013 aloitettiin säästöt Koisjärven ja Lohjansaaren kouluista. Hurjat muutamien kymmenien tuhansien säästöt lopettivat ne koulut, pian tuli Hiiden koulun vuoro.

Vuonna 2015 aloitettiin palveluverkkoselvitys, joka oli kyllä tarpeellinen, kolmen kunnan yhdistyttyä. Olisi luullut, että päällekkäisyyksiä karsittaisi ja säästöjä syntyisi siitä.

Niin no onhan se varmaankin päällekäisyyksien karsimista, jos pyritään lakkauttamaan kolmannes kunnan kouluista ja yksi lukio.

Valtuusto on antanut itselleen arvosanaksi 8 arvioidessaan palveluverkkoselvityksen aikasta työskentelyään. Hieno homma.

Tämän valtuuston aikana on lakkautettu siis

  • Koisjärven
  • Lohjansaaren
  • Hiiden
  • Hyrsylän
  • Neistytlinnan koulut ja
  • Maksjoen ja Nummentaustan koulujen lakkautuksista päätettiin sekä
  • Virkbyn siirtämisestä Källhagenin kouluun.

Tämä valtuusto on myös päättänyt lakkauttaa yhden

  • lukion, perustellen sitä noin 200 000 euron säästöillä, tutkimatta lukuisia kehittämisehdotuksia, joita asukkailta tuli.Huolimatta siitä, että Lyseon sisäilmaongelmasta on tiedetty ja huolimatta siitä, että osa lyseon peruskursseista on niin täynnä, että osa opiskelijoista istuu lattialla.

Lohjan kaupungin yleissivistävät kulut (2014) olivat noin 46 miljoonaa. Eli kouluverkon alkuperäisten tiivistämissuunnitelmien vaikutus  kaupungin omienkin laskelmien mukaan olisi ollut 0,5-1% luokkaa kokonaiskustannuksissa. Suurempi vaikutus todennäköisesti perheille kuin kaupungin taloudelle. Mutta ei se mitään.

Tällä kaudella on tehty ”kovia päätöksiä”. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt kasvattaa varsinkin yläkoulujen ryhmien kokoja. Ensin halutaan lakkauttaa alakouluja, sitten kasvatetaan vähän yläkoulujen ryhmäkokoja. Opettajia kuormitetaan aivan liikaa, sairaslomat lisääntyvät, sijaisia palkataan (no se olisikin hyvä, kun palkattaisi, mutta usein myös avustajat ovat sijaistamassa)

Tämä valtuusto on leikannut kouluista ja koulutuksesta ja nyt kampanjoidaan koulutuksen puolesta ja moititaan hallitusta koulutusleikkauksista. Ihan kiva, että nyt herätään.