Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa 2.3.2020: Vuoronumeroa ei ole

Kirjoitin tällä kertaa kolumnini pohdintaa, joka syntyi kuunnellessani poikani ja mieheni välistä keskustelua ruokapöydässä.

”toivottavasti sä kuolet ennen mua”. Toivottavasti, toteaa isä. Hetken mietittyään isä jatkaa, että niinhän sen pitäisi mennä, mutta aina se ei mene niin.

Keskustelu jatkui, mutta minä jäin miettimään arkipäiväistä, rauhallista keskustelua.

Oma kuoleman käsittelytapani on muuttunut omien kokemuksieni myötä. Poikani menehdyttyä tuska ja suru oli viiltävää, kipu oli fyysistä ja sanoinkuvaamatonta.

Isäni menehtyminen toi lisää perspektiiviä ja keskusteluni lähesteni sekä saattohoitajan kanssa loi pohjan vakaalle arvostukselle ja hyväksynnälle. Arvostava ja lempeä hoito, kohtaaminen on tärkeää.

Mieheni asenne kuolemaan on aina ollut jotenkin karu. ”Kaikki kuolee” on realistinen näkemys, jota ei aina välttämättä haluaisi kuulla. Tottahan se on, mutta se ohjenuorana ei voi elää tavallista arkea kokoajan.

En tiedä onko kuoleman arkipäiväistäminen hyvä vai huono asia. Jokaisella perheellä on oma tapansa käsitellä tai olla käsittelemättä asiaa, mutta meidän perheemme näkökulmaksi asiassa on muotoutunut se, että kuolema tulee vain kerran. Ja se tulee. Tärkein on elää ennen sitä.

Voit lukea kolumnini kokonaan myös tästä linkistä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/845797-lotta-paakkukainen-vuoronumeroa-ei-ole

Vuoronumero ei ole

Tapahtuipa eräänä päivänä perheessämme, että kymmenvuotias sanoo isälleen keskustelun yhteydessä ”toivottavasti sä kuolet ennen mua”. Toivottavasti, toteaa isä. Hetken mietittyään isä jatkaa, että niinhän sen pitäisi mennä, mutta aina se ei mene niin.

Lasten suusta on totuttu kuulemaan yhtä ja toista. Hauskoja juttuja, vakavia pohdintoja, ihmeellisiä ihmetyksiä, iloja, suruja ja kiukun puuskiakin. Perheissä on erilaisia persoonia, eikä meidän perheemme ole poikkeus. Meillä puhutaan paljon, äänekkäästikin välillä. Toisinaan ollaan hiljaa, mutta kaikesta yritetään kuitenkin puhua.

Perheessämmeon keskusteltu kuolemasta ennenkin. Olemme keskustelleet lastemme kanssa avoimesti heidän isoveljestään, joka menehtyi jo ennen heidän syntymäänsä.

Olemme olleet avoimia lapsillemme myös isäni, eli lasten vaarin sairastuttua vakavasti. Kävin lasten kanssa viimeisen puolen vuoden aikana tiiviisti vaarin luona ja minä pyrin osallistumaan mahdollisimman paljon osaltani hänen saattohoitoonsa. Me keskustelimme lasten kanssa paljon saattohoidosta, siitä mitä se tarkoittaa, hyvän saattohoidon merkityksestä ja mitä tulee loppujen lopuksi tulee tapahtumaan.

Olen iloinen siitä, että lapsille on jäänyt vain hyviä, rakkaita muistoja vaarista ja he kokevat vaarin olleen tärkeä osa heidän elämäänsä. He osaavat vaarin lempisanontoja, ruokalorut ja huonoimmat vitsit. Mutta he myös muistavat, että on tärkeä surra.

Huomasin myös itselleni tärkeän asian. Samalla, kun puhuin lapsilleni isäni, heidän vaarinsa tulevasta menehtymisestä, tuli siitä minullekin helpompi kestää ja ymmärtää. Ja muistan, että joissain vaiheessa on annettava surulle tila.

En tiedä onko kuoleman arkipäiväistäminen hyvä vai huono asia. Jokaisella perheellä on oma tapansa käsitellä tai olla käsittelemättä asiaa, mutta meidän perheemme näkökulmaksi asiassa on muotoutunut se, että kuolema tulee vain kerran. Ja se tulee. Tärkein on elää ennen sitä.

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on uussuurperheen äiti, lohjalainen kaupunginvaltuutettu.

Luottamustehtävissä

Maanantai alkoi omaishoidon neuvottelukunnan kokouksella, jossa toimin yllättäen puheenjohtajana varsinaisen ollessa estyneenä. Omaishoidon neuvottelukunnan kokouksiin on aina kevyt mennä, sillä ne ovat erittäin hyvin järjestettyjä ja puheenjohtaja on ollut säntillinen, silti keskustelulle on jäänyt hyvin tilaa.

Koen tämän neuvottelukunnan erittäin tärkeäksi ja jäsenyyteni neuvottelukunnassa kunniaksi. Opin joka kokous paljon.

Tällä kertaa keskustelimme mm omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden vaihtoehtoisesta käyttökokeilusta. Se on tuonut palvelun piiriin lukuisia omaishoitajia, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet lainkaan vapaita. Vaikka prosessi on koettu hieman kömpelöksi, systeemi monimutkaiseksi, listaa palveluista ei ole, palveluntuottajalle on ollut hankalaa rekisteröityä tuottajaksi, toivotaan kuitenkin kokeilulle jatkoa.

Aiemmin omaishoidon neuvottelukunnasta kirjoittamaani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/30/omaishoidon-neuvottelukunnassa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/03/11/sote-lautakunta-ei-ole-saanut-terveisia-omaishoidon-neuvottelukunnalta/

Iltapäivällä oli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmän kokous. Kokoonnuimme ensimmäisen kerran ja loimme raamit sekä runkoa sille, mitä odotimme hyvinvointisuunnitelmasta. Keskustelimme pitkään kouluterveyskyselyjen sekä 4-vuotiaiden kyselyn tuloksista, päihdetilanteesta ja koulukiusaamistilanteesta sekä niiden vaikuttavuudesta. Lohjalla on erittäin huolestuttava tilanne nuorten päihteidenkäytössä. Valtakunnallisiin tilastoihin verrattuna Lohjalla varsinkin yläkouluikäisten päihteidenkäyttö on hieman yleisempää niin nuuskaamisen, humalajuomisen kuin kannabiksen käytönkin kohdalla.

Päivä päättyi illan valtuustoinfoon.

Ei joka päivä tällainen ole. Eikä jokaisella luottamushenkilöllä. Luottamushenkilöille annetaan erilaisia tehtäviä, tai pyydetään erilaisiin tehtäviin valtuuston tai lautakuntapaikan lisäksi. Olen kiitollinen minulle osoitetusta luottamuksesta ja pyrin joka päivä olemaan luottamuksen arvoinen.

Harjun koulun oppilaiden siirrosta kysely Lokova ry:ltä

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 päättänyt hyväksyä Luksian koulutuskuntayhtymän ja Lohjan kaupungin välisen kiinteistöjen luovuttamisesta vaihtona. ”Kiinteistöjen vaihtokauppa mahdollistaa sekä Ojamon koulun että Luksian Toivonkadun suunnittelun pikaisen käynnistymisen. Harjun koulun luovutuskoulutuskuntayhtymälle tapahtuisi 2020-luvun alussa Laurentiustalon ja Ojamon koulun valmistuttua.”

Nyt olemme siinä tilanteessa, että Laurentiuskoulun ja Ojamoharjun yhtenäiskoulun rakennushankkeet valmistunevat vuoden 2020 lopulla ja Harjun koulukiinteistö luovutetaan Luksialle oppilaiden siirryttyä. Lohjan kaupungin suunnitelmissa on siirtää Harjun koulun oppilaat tammikuussa 2021 uusiin kouluihin. Tämä on viranhaltijapäätös.

Oppilaiden siirrosta ei ole tehty kuulemista, sosiaalisten vaikutusten arviointia tai muutakaan.

Ja koska kaupunki ei ole tuottanut ko kyselyjä tai tehnyt kuulemisia, Lokova ry päätti kysyä huoltajilta.

Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry pyytää Harjun oppilaiden huoltajia vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jotta kuullaan perheitä asiassa.

Pyydämme huoltajia vastaamaan nopeaan kyselyymme, jossa selvitetään näkemystänne oppilaiden siirron ajankohdasta.

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja tulosten analyysi luovutetaan palvelualuepäällikölle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle.

https://forms.gle/a49yy1kVDtUToUou9

Kysely on avoin 7.2.2020-16.2.2020

Kiitos vastauksestasi!

HUOM! vaikka kysely on otsikoitu koskemaan vain Harjun koulun oppilaiden huoltajille, koskee asia myös osaa Järnefeltin ja Anttilan koulujen oppilaiden huoltajia. Toivomme vastauksia kaikilta, joita asia koskee.

Kyselyssä on myös kohta, jossa voi perustella vastaustaan ja nyt jo on ilmennyt erittäin hyviä näkökulmia, joita ei ole tuotu lainkaan esiin. Esimerkkinä se, että nykyisille kahdeksasluokkalaisille on luvattu, että voivat jatkaa nykyisessä koulussaan yläkoulun, tai se, että Lohjan kaupunki tarjoaa mahdollisuutta hakeutua urheiluluokille suorittamaan yläkoulun. Harjun koulu on yläkoulu, jossa on mahdollisuus koulun ohessa myös keskittyä omaan lajiin. Koulun valinnaisaineissa on mm lajivalmennus. Kuinka käy näille oppilaille, jotka ovat hakeutuneet tästä syystä Harjulle?

Haluaisin myös muistuttaa eräästä erittäin tärkeästä, terveydellisestä huomiosta: Koulurakennusten vastaanotto ei tarkoita niiden valmistumista. Perinteisesti jälkityöt vievät vuosia kunnes kaikki saadaan kuntoon. Nyt voisi oikeasti tehdä valmiiksi asti, tuulettaa kalusteista ja rakennusmateriaaleista kaikki voc-päästöt pois.

Nämä ja moni muu peruste tullaan viemään kaupungin viranhaltijoille, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallitukselle tiedoksi.

Tällä hetkellä (tiistai 11.2.2020) kyselyyn vastanneista

vuoden 2021 tammikuun siirtoa vastustaa 86,7% vastaajista
85% vastaajista on elokuun, lukuvuoden alussa tapahtuvan siirron kannalla

Aiemmin Harjusta kirjoittamani

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/02/02/harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman-leimaamista/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/05/30/viikko-vilahti-kaupungintalolla/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Mikä ihmeen Lokova?
Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry on perustettu 11.3.2003. LOKOVAn jäseniä ovat lohjalaiset vanhempainyhdistykset. Lokova on Vanhempainliiton aluejärjestö.

Lokovan tehtävät ja toimintaperiaatteet:
Tärkein tehtävä on koululaisten hyvinvointi sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen. Voit kysyä lisää lokovalohja@gmail.com

Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista

Länsi-Uusimaa uutisoi 2.2.2020 ”Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista” https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837798-lohjalle-huomautus-lastensuojelutoimien-maaraajoista. Lasten, nuorten ja perheiden sekä sote-lautakunnat olivat saaneet asian tiedoksi aiemmin.

Niin. Lokakuussa tuotuani valtuustosalissa esiin, että Lohja on saanut huomautuksen AVIlta, oli vastaus ”Hyvinvointijohtaja Katri Kalske pitää Lotta Paakkunaisen (kesk.) keskiviikon valtuustossa esittämiä tietoja AVI:n (aluehallintovirasto) moitteista Lohjalle liioiteltuina.” Samassa haastattelussa esitykseni todettiin olevan vähän hassu. Ei naurattanut silloin, eikä naurata nyt. Haastattelun voit lukea täältä: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan Esitin tuolloin valtuustossa, että Lohjalla tulisi tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus, sillä lokakuussa hyvinvointijohtaja oli päättänyt siirtää lastensuojelun ostopalveluista syntymässä oleva 750 000 euron säästö työikäisten palvelualueelle. Ikääntyneiden palvelualua tarvitsee määrärahoja, kyllä, mutta niin tarvitsee myös lastensuojelu. Voit lukea silloisesta tilanteesta tästä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/

”Lohjalla määräaikojen käsittelyssä on ollut viivytyksiä. Avin selvityksen perusteella lokakuun alun 2018 ja maaliskuun lopun 2019 välisenä aikana palvelutarpeen arvioinnin aloituksista 130 (12,6 %) on ylittänyt seitsemän arkipäivän määräajan. Palvelutarpeen arvioinnin valmistuminen on ylittänyt kolmen kuukauden määräajan 25 tapauksessa (16,7 %).”

Vuodelle 2020 on perustettu yksi uusi sosiaalityöntekijän virka, joka ei tosin ratkaise lastensuojelun kysynnän aiheuttamaa painetta. Yksi virka ei paljon lämmitä. Helpottaa hieman, mutta ennustan, ettei huomaustukset tähän jääneet.

Lokakuun valtuustokokouksen jälkeen kirjoittamani mielipidekirjoitus:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla

Lastensuojelun keskusliiton 2018 julkaiseman kyselyn mukaan n. 80% on kokenut työssään riittämättömyyden tunnetta ja liiallisia työpaineita. Kuinka kuormittuneiden työntekijöiden työyhteisö voi? Kuinka heitä tuetaan? Miten se näkyy lapsiperhetyössä? Onko tarpeeksi asiantuntija-apua, tukipalveluja? Lohjan tukipalveluissa on esimies, tukihenkilöitä, perheterapeutti, perhetyöntekijöitä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja puolikkaalla työajalla psykologi. Tällä ajalla psykologin pitäisi tehdä vaativimpien asiakkaiden avoperhekuntoutusta, katsoa läpi osastoille tulevat lapset, nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Asiakassuunnitelman tulee olla pohdittu, perustua asiantuntijuuteen ja perheen tilanteeseen moniammatillisesti. Toteutuuko tämä nyt?

Lohjalainen lastensuojelu tekee parhaansa, mutta se tarvitsee tukea ja resursseja, lasten vuoksi.

Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

En kirjoituksessani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/ vuoden ensimmäisestä lautakunnan kokouksesta kertonut Ojamoharjun, Ojamon, Laurentiuskoulun ja Harjun koulujen tilanteesta kuin päätöksessä ollut ”Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset” sillä ne otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera. Tähän asiaan saimme liittymään ko koulujen yhdeksäsluokkalaisten siirron kesken lukuvuoden. Halusimme tuoda asian esille, sillä jos olisimme päättäneet päätösesityksen mukaan, olisi voinut olla vaarana, että yläkoululaiset siirretään kesken kevätlukukauden uusiin kouluihin, kuten aiemmissa asiakirjoissa on lausuttu. Lautakunnan esityslistalla luki ”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Oppilaiden siirto ei ole luottamushenkilöiden päätännässä, vaan se on operatiivinen asia, eli viranhaltijoiden päätös. Harjun koulu on luvattu luovuttaa Luksialle oppilaiden siirryttyä ja nyt näyttää siltä, että Laurentiuskoulu ja Ojamoharjun koulu valmistuvat vuoden 2020 lopussa. On ollut spekulaatioita ja väitteitäkin siitä, että oppilaiden siirto kesken kevätlukukauden toisi säästöjä. Sanon ”väitteitä säästöistä”, sillä minkäänlaisia laskelmia ei säästöistä ole. Siirrosta johtuvia kustannuksia ei ole mainittu millään tavalla, lukuunottamatta koulujen opettajien kannanottoa, jossa seikkaperäisesti eritellään eri kustannukset, joita pikaisesta muutosta syntyy. Meillä luottamushenkilöillä on viime käden vastuu punnita asioista kokonaisuutta, huomioida kustannukset, säästöt, lasten hyvinvointi ja arjen sujuvuus sekä ennen kaikkea kuntalaisten, tässä tapauksessa nuorten kuuleminen. Meillä on viime käden vastuu lasten koulun sujuvuudesta, meidän vastuu on tuottaa mahdollisuudet arjen sujuvuuteen ja koulun sujuvuus on yksi pääpilareista.

Harjun oppilaat ovat oppilaskunnan järjestämänä asettamassa mielenosoitusta koulunsa portailla 12.2. klo 10-12. Tämän oltua lehdessä on käyty ikävän sävyistä keskustelua nuorten käyttämistä vanhempien omiin tarkoitusperiin, arvovaltainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kutsunut nuorten mielipiteen ilmaisua ”hörhöilyksi”. Olen tavattoman hämmentynyt ja pahoillani moisesta. Tässä linkki ko mielipidekirjoitukseen https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837669-mielipide-lohjalaiskoulujen-muuttopuuhastelusta-aikaa-valmisteluihin-ollut-pari-vuotta Kirjoituksessa todetaan mm ”Nyt tässä Harjun tapauksessa on kyllä vaikea uskoa, että tuo lakkoajatus olisi lähtenyt ihan oma-aloitteisesti oppilaiden taholta. Minusta on valitettavaa, jos aikuiset käyttävät lapsia omien tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseen. Miten muuten muuttoaikataulun kävisi, jos ilmenisikin ”sitkeä sisäilmaongelma”?”

Oma kokemukseni nuorista on se, että heillä on omat mielipiteet ja niihin vaikuttaminen, ainakaan omien vanhempien tai huoltajien toimesta, ei ole helppoa. Ulkoa vaikuttaminen on helpompaa. Ja sisäilmaongelmien vähättelyn lisääntyminen näkyy ikävästi myös ylläolevasta kirjoituksessa.

Uutinen nuorten mielenilmauksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837404-mielenosoitus-tulossa-harjun-koululaiset-eivat-hyvaksy-muuttoa-kesken-lukukauden

Otin kantaa tilanteeseen, kannanottoni voit lukea myös tämän linkin takaa: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837922-mielipide-harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman

Mielipide: Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Tähän perustuu nuorten huoli.

Muutto kesken lukuvuoden ei ole lasten edun mukaista, varsinkin yhdeksäsluokkaisille kevätlukukausi on yhteishaun vuoksi erityisen tärkeä. Harjun yhdeksäsluokkalaisten siirto ja hajauttaminen tuskin pelastaa taloutemme, mutta yhdeksännen kouluvuoden keskeyttäminen ja uudelleen järjestely voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa pidemmällekin ajalle ja näin ollen pidemmälle katsoen myös kaupungin talouteen tulevaisuudessa. Tämän päivän talouteen kesken lukuvuoden siirrosta tulee lisäkuluja mm opettajien opetusvelvollisuustuntien turvaamisesta molemmissa kouluissa, muuttotyöt joko joululomalla tai viikolla 8 merkitsee opettajille erilliskorvausta muuttotöistä. Nämä ovat vain pieni osuus lisäkustannuksista. Tärkein olisi miettiä minkälaisen pohjan me tulevaisuudellemme asetamme, minkälaisen signaalin me nuorillemme näytämme.

Keskustelua herättänyt Harjun oppilaiden lakko on nuorten oma tahdonnäyte, ei vanhempien omien tarkoitusperien käyttöön otettu teko. 15 vuotiaan äitinä tiedän, etten minä vanhempana saa lapseni päähän istutettua omia ajatuksiani, vaan hän aivan itse, minun luvallani tosin, on esimerkiksi osallistunut ilmastolakkoihin. Nuorten tulee saada vaikuttaa ja heitä tulee kuulla. He ovat meidän tulevaisuutemme ja meidän toivomme lepää heissä.

Lohjan Unicefin lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen ajanjakso on päättymäisillään ja pian on arvioinnin aika. Lohjalla on toteutettu hallinnollisesti hyvin osa-alueittain tätä työtä, mutta mitkä ovat olleet lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

– kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa,

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa,

– lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Voimme jokainen pohtia, millä tavalla Harjun yhdeksäsluokkalaisten mahdollinen siirto kesken lukuvuoden täyttää nämä kriteerit.

Minä tervehdin ilolla nuorten vaikuttamishalua.

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lapsiasiahenkilö

Vuoden ensimmäinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 29.1.2020

Vuoden ensimmäinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista oli pitkä.

Kokouksen alkuun saimme esityksen SIB-hankkeesta. Olimme saaneet esityksen asiasta jo syksyllä päättäessämme, että haemme mukaan, mutta nyt saimme tietoa, miten hanke on Lohjalla lähtenyt käyntiin. Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä. Voit lukea hankkeesta lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/lapset-ja-nuoret-sib-kysymyksia-ja-vastauksia/

”Kun peruspalvelut viilenevät, lastensuojelu kuumenee”

Talousarvion toteutuminen käsitellään joka kokouksessa, seuraamme tarkkaan, toisinaan se on hyvin vaikeaa, sillä rahoja siirrellään, on eriaikaisuuksia, laskuvirheitä (toisinaan palkkojen sivukuluja huomioimatta/maksamatta), siirtoja seuraavaan kuuhun, toinen toimiala laskuttaa liikaa/liian vähän, jne. Positiivista tällä kertaa oli se, että toimialamme on säästänyt.

Hyvinvointitoimialan vuoden 2020 talousarvion käyttösuunnitelma/Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tuotiin meille vain merkittäväksi tiedoksi, sillä nykyisen hallintosäännön mukaan käyttösuunnitelma tulee vahvistaa 15.1. mennessä ja meidän kokouksemme oli vasta 29.1.2020. ”tästä opimme”.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2021-2024 ja luottamushenkilöiden valinta ohjausryhmään herätti paljon keskustelua, sillä alkuperäinen päätösesitys oli:

asettaa työlle poliittiseksi ohjausryhmäksi lapsiasiahenkilöt: Jani Meling, Lotta Paakkunainen, Lena Tallqvist, Pirjo Savolainen, Pepina Hyppönen, Laura Skaffari, Susanna Synnerberg ja Birgit Aittakumpu.

Tarkoitus ei ollut, että ohjausryhmä olisi poliittinen, vaan kyseessä on ryhmä toimielinten lapsiasiahenkilöjä. Joillakin herätti mietteitä se, että siinä ei ollut kaikki poliittiset ryhmät edustettuina ja että yksi ryhmä oli yliedustettuna. Itse näen, etti kyseessä ole poliittinen ohjelma, vaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lautakunta hyväksyi sen, että esittelijä teki muutetun päätösesityksen, jossa nimet otettiin pois ja mainittiin se, että ohjausryhmä koostuu toimielinten lapsiasiahenkilöistä. Kaupunginhallitus eikä Liikuntakeskus ole nimenneet eronneiden jäsenten tilalle uusia. Puuttuvan poliittisen ryhmän tulee nyt vian pitää huoli siitä, että heidän edustajansa tulee nimetyksi lapsiasiahenkilöksi. Toivottavasti valittu haluaa ja toimiikin lasten etu edellä. Kokoajan.

Listalla oli myös Perhehoidon ja tukiperhetoiminnan palkkiot ja korvaukset 1.1.2020 alkaen. Päätöksessä olevat korotukset ovat STM:n määrittelemät indeksikorotukset, jotka ei kaikissa kunnissa edes mene mihinkään lautakuntaan, vaan palkkiot lasketaan automaattisesti indeksikorotuksineen. Meillä käytiin keskustelua korotuksista. Olin aluksi hieman hämmentynyt siitä keskustelusta. Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2020 lukien 816,21 euroa kalenterikuukaudessa tämän korotuksen kanssa.

Vuodelle 2020 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin 2,05 prosentin korotusta vuoteen 2019 verrattuna. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään 1.1.2020 lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen.

Perusopetuksen toimintaresurssit lukuvuodelle 2020-2021 eli tuntikehys. Tämä herättää minussa edelleen kiukkua lautakuntaa kohtaan. Huomautin, että toivon, että nyt todella katsotaan tarkempaan jaettaessa tuntikehystä rehtorien kesken, sillä esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulussa (johon kahden lakkautetun koulun lapset tulivat oppilaiksi ja tuolloin perusteltiin mm sillä, että saadaan tasattua ryhmäkokoja) kuudesluokalla on 37 oppilasta. Palvelualuepäällikkö totesi, että nyt kun tuntikehys lasketaan ryhmäkohtaisesti, näitä tällaisia ryhmiä voi tulla. NIIN, niinhän minä taisin sanoa. Mutta ei. Nyt lapset kantavat tyhmän päätöksen taakkaa. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/13/pienten-koulujen-surman-kaava/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Nyt, kun Lohjalla rakennetaan isoja kouluja oppilasmäärien ollessa laskussa pitää yhden yhtenäiskoulun vuoksi hieman rustata oppilaaksiottoalueita. Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet oli siis päätettävänä. Olin saanut runsaasti yhteydenottoja aiheesta, huolestuneita muuttuvan koulutien vuoksi, huolestuneita joidenkin koulujen oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Laurentiuskoulun oppilasmäärä on suuri ja Harjun tulevan lakkautuksen myötä kasvaa entisestään, sillä osa Harjun oppilaista siirtyy Laurentiuskouluun. Osa siirtyy Ojamoharjulle. Ojamoharjulla taas oppilaita ei tule olemaan niin paljon. Oppilaaksiottoaluerajoja pitää hieman siirtää, että oppilaita riittää. Oppilaaksiottoaluekartat olivat hieman keskeneräisiä, eikä muuta tarkastelua oltu tehty kuin vain keskustan osalta. Nummen ja Mäntynummen rajaa muutettiin hieman, logistisesti järkevämmäksi. Keskustelimme myös oppilasmäärien tasaamisesta muuallakin, oppilasmäärän vaikuttamisesta valinnaisiin, joukkoliikenteeseen ja moneen, moneen muuhun asiaan. Pitkän, erittäin hyvän keskustelun jälkeen lähetimme asian uudelleenvalmisteluun.

Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera.

Halusin keskustella otto-oikeuden käyttämisestä viranhaltijapäätökseen. Kyseessä on Mäntynummen rehtorivalinnasta. Käsittääkseni valinnan aikana ei ole tiedusteltu Karjaan luottamushenkilöiltä suosituksia/lausuntoja, eikä meillä ollut tietoja rekrytoinnin etenemisestä. Toisaalta tämä asia on operatiivista toimintaa, johon luottamushenkilöiden ei pitäisi puuttua, mutta yhtenäiskoulun rehtorin virka on sen verran iso positio, että mielestäni lautakunta tulisi pitää ajantasalla. Yhtenäiskoulun, tässä tapauksessa monitoimijatalon johtajuus ei ole ”vain” koulunjohtamista, vaan myös koko alueen kehittämistä ja yhteisön huomioimista.

Mielestäni olisi hyvä, että vastaavanlaisissa valinnoissa olisi mukana luottamushenkilöitä, esimerkiksi lautakunnan puheenjohtajisto. Otto-oikeuden käyttämisestä äänestettiin, esitykseni hävisi äänin 7- 4 (2 äänesti tyhjää).

Loppuun tiedustelin meille luvattua koulukiusaamistilanteen katsausta, Kaarina Liljan opintorahaston apurahojen hakuun laittamisesta sekä kysyin, onko jo valmisteltu nuorisotyöpalkinnon myöntämisen tavan muuttamista, kuten viimeksi siitä päättäessämme puhuimme.