Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Omaishoitajien viikolla munat samassa korissa?

Omaishoidon neuvottelukunnan kokous osui tällä kertaa omaishoitajaviikolle ja kokoustajia odotti omenamehumaljat ja raaka kananmuna hoidettavaksi kokouksen ajaksi. Munaa ei saanut jättää pöydälle, mutta sille sai yrittää saada sijaishoitajaa. Minä tein munalleni näin:

Koska minulla on aina villasukat mukana, sain siitä omalle munalleni pesän. (kaikki hoitivat ensiluokkaisesti omiaan, yksikään ei mennyt rikki)

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. (lähde: https://stm.fi/omaishoito)

Keskustelimme ajankohtaisista aiheista omaishoidossa, saimme kuulla mm omaishoitajien mietteitä toimeksiantosuhteisen perhehoidon toimintaohjeeseen sekä omaishoidon soveltamisohjeisiin ja myöntämiskriteereihin, joihin on jälleen tulossa muutoksia. Näiden lisäksi kuulimme omaishoitajien ajatuksia omaishoidonvapaan käyttökokeilusta. Kokeilu kestää huhtikuun loppuun ja toivottavasti se jatkuu senkin jälkeen, kokeiluun on nyt jo osallistunut ilahduttavan paljon omaishoitajia. On tärkeää kuulla omaishoitajien ääni ja heidän etujärjestönsä, Hiiden omaishoitajat ry, tuo erittäin hyvin ja aktiivisesti heidän ääntään esille. Minä pyrin viemään sitä vielä omalta osaltani eteenpäin oikeille tahoille.

Hiiden Omaishoitajat ry on juuri saanut painosta upeat ja todella tärkeät kehittämänsä omaishoitajakortit. Monella omaishoitajalla on huoli siitä, jos itselle sattuu jotain ja hoidettava omainen on kotona, kuinka hoidettava saa sanan tai apua? Tästä kortista on apua sen huolen kanssa. Lisää tietoa https://www.facebook.com/www.hiidenseudunomaishoitajat.fi/ ja https://www.hiidenseudunomaishoitajat.fi/yhteystiedot

Omaishoidosta päätös ja sopimus

Kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Sopimuksen liitteeksi kunta, hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoito- ja palvelusuunnitelman hoidettavalle.

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle:

omaishoito
hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut

Omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle:

hoitopalkkio
vapaa, jos hoito on sitovaa
eläke- ja tapaturmavakuutus
sosiaalipalvelut

Omaishoitajat kaipaavat sopimusta ja ohjeistusta selkokielellä. Usein omaishoitajalle jää moni asia epäselväksi, tai ei ole välttämättä saanut tietoa ollenkaan jostain hänelle kuuluvasta palvelusta tai avusta. Tämä oli keskusteluissa myös erityislapsiperheiden keskusteluillassa isossa osassa.

Kirjoitukseni siitä, kun vein erityislapsiperheiden keskusteluillan terveisiä

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/20/erityislapsiperheiden-keskusteluillassa-nousi-monia-huolia-esiin/

Valtakunnallinen omaishoitajien viikko on vuosittain järjestettävä teemaviikko, jolla halutaan nostaa esiin omaishoitoasioita. Teemaviikkoa on vietetty vuodesta 2003. Tänä vuonna valtakunnallista viikkoa vietetään 24.11.–1.12. teemalla Näe, huomaa, kuule – omaishoidon monimuotoisuus.

Lohjalla päätapahtuma on keskiviikkona. Tervetuloa – tule yksin tai yhdessä läheisesi kanssa Omaishoidon asialla teemailtapäivään ke 27.11.2019 klo 13.00 Lohjan pääkirjastolle, Karstuntie 3, 08100 Lohja. Asiaa mm. omaishoidon tilasta ja sen kehittämisestä Lohjalla ikääntyneiden palveluissa ja sosiaaliasiamiehen tehtävät sekä sen rooli omaishoidossa.

Valoa, ei väkivaltaa tapahtuma tiedon jakamiseksi lähisuhdeväkivallasta irti pääsemiseksi

Vuosi sitten olin yhteydessä kaupunkiin ja tiedustelin ”Valoa, ei väkivaltaa”-tapahtumasta Lohjalla. Tuolloin Lohja ei kaupunkina ollut järjestämässä tapahtumaa ja yhteydenottoni tapahtui sen verran myöhään, että sille vuodelle ei ehtinyt järjestämäänkään. Tänä vuonna loppukesästä minuun oltiin yhteydessä ja kysyttiin lähtisinkö tänä vuonna mukaan? Ja tänä vuonna Lohjalla on upea, näkyvä tapahtuma lähisuhdeväkivaltaa vastaan! Tässä jälleen upea esimerkki siitä, että kyllä kannattaa olla yhteydessä ja kysyä. Länsi-Uusimaan juttu aiheesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/819497-lahisuhdevakivalta-jaa-lohjalla-liian-usein-pimentoon-valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma

Vuoden 2019 Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teema on Jokaisella on oikeus tukeen, jolla haluamme viestiä, että jokaisella väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla on oikeus tukeen ja apuun, oli sitten asunnoton, päihteidenkäyttäjä tai esimerkiksi nuori. (lähde: https://vakivaltaobservatorio.fi/)

Minä siis olen mukana tapahtumassa Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläänä ja sain liitolta materiaalia mukaani jaettavaksi.

Ensi- ja turvakotien liiton työn lähisuhdeväkivaltaa vastaan on jatkunut jo 40 vuotta. Liitolla on monipuolinen ja laaja kokemus ja näkemys lähisuhdeväkivallasta ja työtä tehdään eri ikä- ja kohderyhmien hyväksi.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta nousi esiin naisasialiikkeen myötä, ja ensimmäinen turvakoti perustettiin feministisistä lähtökohdista Lontooseen 1971. Suomessa väkivalta perheissä oli näkymätön ongelma. Se herätti huomion, kun ensikoteihin pyrki äitejä lasten kanssa turvaan. Kokemukset eri puolilta Suomea osoittautuivat samankaltaisiksi, kun ensikotien johtajat keskustelivat ilmiöstä 1976. Vanhukset perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteena nousivat 1980-luvulla keskusteluun. Liitto käynnisti Vanhukset perheväkivallan kohteena -projektin (1985-1987). Vuonna 1990 perustettiin oma yhdistys, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, keskittymään erityisesti tähän. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan keskellä elävien lasten jääminen liian vähälle tuelle nousi esiin jo 1982 (Leskinen 1982). Lasten kanssa tehtävä työ oli liitossa vahvan kehittämisen kohteena 1990-luvulla. Jo turvakotitoiminnan alussa ymmärrettiin, että myös väkivallan tekijöitä on autettava. Se on välttämätöntä väkivallan kierteen katkaisun kannalta. Tähän alettiin kehittää 1994 väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää ns. Jussi-työtä yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisena. (Ihalainen & al. 2000.) Lyömätön linja Espoossa aloitti työn väkivallan tekijöiden kanssa jo 1993. Väkivalta maahanmuuttajien keskuudessa nousi tutkimuksen kohteeksi liitossa 1999. Se ei ole maahanmuuttajanaisten erityisongelma. Siitä selviytymisen edellytykset ovat heillä suomalaisia kanssasisariaan heikommat, koska muita sosiaalisia suhteita voi olla vähän tai niistä eletään eristettynä. Väkivalta jatkuu puolessa parisuhteista eron jälkeen. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:ssä kiinnostuttiin näistä tilanteista 2000-luvun alussa. (lähde: https://ensijaturvakotienliitto.fi/enska/40-vuotta-tyota-perhevakivallan-lopettamiseksi/)

Lohjan Zonta-kerho on näyttävästi ja vahvasti mukana tapahtumassa https://zonta.fi/lohja/events/event/valoa-ei-vakivaltaa/ Heidän Zonta Says No -kampanja alkaa tällä yhteisellä tapahtumalla Lohjan kaupungin perhe- ja lähisuhdeväkivaltatiimin kanssa.

Tule mukaan!

Valoa, ei väkivaltaa on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään myös Lohjalla. Lohjan kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho järjestävät Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman Lohjan pääkirjastolla 25.11 klo 16 – 20.

25.11. on YK:n kansainvälinen päivä, naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Lohjan kaupunki ja yhteistyötahot tarjoavat palveluita väkivaltaa kokeville ja käyttäville naisille, miehille ja lapsille, jotta väkivalta perheissä ja lähisuhteissa saadaan loppumaan.

Tapahtuman ohjelma:

Lohjan telttakatos pääkirjaston edessä
– Tarjolla on glögiä ja pipareita
– Jaossa on ilmapalloja ja heijastimia
– ”Jokaisella on oikeus tukeen” -voit tulla juttelemaan paikalla olevien työntekijöiden kanssa

Pääkirjaston Järnefelt-salissa
– Tasatunnein klo 17, 18 ja 19 lyhyt palveluinfo Lohjan palveluista
– Lohjan kaupungin, Lohjan Zonta-kerhon, Folkhälsanin VillaFamilia-turvakodin sekä Rikosuhripäivystyksen infoa ja palveluesitteitä
– kirjaston teemapöytä lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä kirjallisuudesta

Lämpimästi tervetuloa!

Erityislapsiperheiden keskusteluillassa nousi monia huolia esiin

Hiiden omaishoitajat ry järjesti 24.10.2019 erityislapsiperheiden vanhemmille keskusteluillan. Olin illassa keskusteluun kutsuttuna osallistujana. Keskusteluissa useimmin nousi palvelunohjauksen tarve, tasavertaisesti jaettu tieto ja selkokieliset ohjeet. Perheiden kanssa keskustellessa kävi ilmi myös, että usein koetaan palvelun olevan epätasa-arvoista, toiset saavat neuvoja/ohjeita paremmin, helpommin lausuntoja, kohderyhmienkin välillä on suuria eroja, esim perheiden palvelut vs iäkkäiden palvelut.

Perheille jää usein epäselväksi mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, mitä palveluja haetaan sosiaalihuoltolain, mitä vammaispalvelulain puitteissa. Perheet kokevat, että palvelut ovat liian hajallaan, yhden oven taktiikkaa ei ole olemassa erityisperheille.

Perheet miettivät illan aikana myös sitä, mitä voisivat itse tehdä paremmin ja voiko itse edes vaikuttaa? Vanhemmat toivat esiin myös omia ajatuksia ja pelkoja siitä, mitä itse tuntevat. Haasteet perheissä? Lapsen hyväksyminen kodin ulkopuolella? Miten lääkärit? Tunnetaitojen käsittelyjen haasteet lapsella/aikuisella. Jos omaishoitajana ei jaksa lapsenhoitoa, se ei ole yhtä ymmärrettyä kuin iäkkään kanssa. Usein tuntuu siltä, että jos et jaksa lasta helposti tehdään lastensuojeluilmoitus. Erityisperheen vanhemmat kokevat myös usein, että hankalan vanhemman maine tulee helposti.

Erityisperheet toivoisivat yhteistyötä kaupungin kanssa ja olisivat valmiita kehittämään ja osallistumaan kehittämiseen.

Alla yhteenvetoa keskusteluista ja erityisesti nostoja huolista sekä kehitysehdotuksista, joita perheiden edustajissa heräsi. Muistion illasta ovat laatineet Hiiden Omaishoitajat ry hallituksen jäsen, sihteeri Laura Streng ja OmaisOiva- koordinaattori Minna Mäenpää.

Lohjan vammaispalvelu on erinomaisesti lisännyt Hiiden Omaishoitajat ry:n OmaisOivatoiminnasta tiedottamista omaishoidon asiakkaille sähköpostitse ja kohtaamisissa. Lisäksi omaisjärjestöltä on kysytty kommentteja ja lausuntoja liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Vammaispalvelu on ollut jo vuosia edustettuna Lohjan omaishoidon neuvottelukunnassa ja vienyt osaltaan viestiä eteenpäin. Vuosittaiseen Erityisen Mainiot perheet -tapahtumaan vammaispalvelu on antanut myös ison panostuksen. Työikäisten omaishoitajien valmennukset järjestetään yhteistyössä Lohjan kaupungin ja OmaisOiva – toiminnan kanssa ja tarjotaan lisäksi mahdollisuutta osallistua verkkopohjaiseen valmennukseen valtakunnallisen Omaishoitajaliiton kanssa.

Keskusteluissa nousseet yleiset kehitystarpeet perheiden näkökulmasta:

palvelunohjaus – tasavertaisesti jaettu tieto – selkokieliset ohjeet
Lohjan kaupungin palveluohjaus erityislapsiperheille
Palveluohjausta antavat keskeisimmät tahot: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, perhekeskus, vammaispalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Esille tulleita kehittämisen kohteita:
• Neuvonnan ja ohjauksen tulisi olla asiantuntevampaa ja vahvempaa, oikeaaikaista, avointa ja rehellistä. Tällä hetkellä perheet joutuvat selvittämään paljon asioita itse.
Vaikka yllä mainitut tahot eivät itse tietäisi asiasta, heidän tulisi ohjata perheet oikean tahon luo. Perheet kokevat, etteivät ole saaneet ohjausta riittävästi tai se on jäänyt epäselväksi.
Myös kirjallisen, tiedottavana materiaalin jakaminen asiakasperheille olisi toivottavaa.
Perheet toivovat tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämän avulla perhe saa tarvittavaa tukea ja jaksamista arkeensa oikea- aikaisesti. Näin ollen myös ehkäistään tarvetta raskaille toimenpiteille ja palveluille.
”Ensitietoa perheille” l. perheille tulee mahdollistaa riittävän ajoissa ensitiedon saaminen ja mahdollisuus keskusteluun mm. kokemusasiantuntijan kanssa.

Lisäksi ohjata vertaistuen äärelle. Tärkeää on keskustella perheen kanssa mm. mahdollisuudesta osallistua vertaistukeen (mm. lastenhoito).
Palveluohjausta suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös työssä käyvät vanhemmat (molempien vanhempien mahdollisuus osallistua, tukiverkoston osallistumismahdollisuudet, teknologia osaksi palveluohjausta, selkeät http://www.sivut ja päivitetyt linkit, yhteystiedot saatavilla, Facebook tiedottaminen).
Perheet kokevat, että Lohjan kaupungin verkkosivut eivät palvele erityslapsiperheitä. Olisi hyvä saada esim. linkki ”erityislapsiperheet”, jonka alle voisi koota eri tahojen tarjoamia palveluja erityislapsiperheille. Perheiden on haastavaa etsiä tietoa juuri heille sopivista palveluista.
Palveluohjauksen osalta toivotaan erityislapsiperheiden informoinnista liittyen mm. henkilökohtaiseen apuun, erityishuolto- ohjelmaan, omaishoidon vapaiden selkokieliseen esitteeseen, jne.
Omaishoitotilanteen tunnistaminen on haaste, kenen vastuulla on omaishoidon puheeksi ottaminen?
Jos omaishoitaja sairastuu tai muuta akuuttia – mistä apua, lastensuojelu?
Palveluohjauksen osalta perheet kokevat sen olevan epätasa-arvoista. Lain mukaisia palveluja ei aina tarjota. On suuriakin eroja palvelun tarjoamisessa lapsiperheille ja erityisesti räätälöinnissä. Palveluita vaadittaessa ja niistä oikeuksista kiinni pitäessä tai valvoessa, jotta sovitut asiat todella tapahtuvat esim. koulussa tai varhaiskasvatuksessa, tulee vanhemmalle todella helposti hankala maine!
Kuka lasten puolta pitää, jos ei vanhemmat?
Lasten edun mukainen toiminta

Huolenaiheena perheillä on myös varhaiskasvatus ja kouluasiat

tukitoimet
avustajat
kesäajan hoito
resurssit

Varhaiskasvatus:
Onko varhaiskasvatuksessa riittävät resurssit tukitoimien takaamiseksi?

Ryhmässä, jossa on tehostetun- tai erityisentuen lapsia, tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Ei riitä, että resurssit ovat kohdillaan yleisellä tasolla koko päiväkodissa.

Perheitä askarruttaa henkilökunnan ajantasainen osaaminen ja mahdollisuus lisäkoulutukseen hoitaessaan erityislapsia – eritysesti lapsen tarpeiden mukaan.

Perheiden mielestä ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan määrä tulee suhteuttaa lapsen tuentarpeeseen. Erityislapsen avustajan pysyvyys on turvattava – perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

Tukitoimien räätälöintien mahdollisuus?
• Toteutettavat tukitoimet pitäisi voida räätälöidä jokaisen erityislapsen tarpeiden mukaan.

• Tukitoimien saumaton toteutus ja seuranta yhdessä perheen kanssa on ehdottoman tärkeää. Samat toimintatavat kotona ja päiväkodissa. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen ja perheen tilanteen kunnioittaminen on ehdottoman tärkeää.

Koulu:
• Erityislapsilla on oikeus ja heille on annettava mahdollisuus opiskella lähikoulussa. Tämä edes auttaa lapsen sosiaalisten suhteiden kehittymistä, lähiympäristön tuntemista sekä toimintakyvyn lisäämistä.

• Valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskus Valterin mukaan yhteisopettajuus lähikoulussa on toimiva ratkaisu, voisiko tätä toimintamallia hyödyntää Lohjalla? Tämä edistäisi myös ”normilasten” oppimista, kun luokassa olisi myös erityisopettajan osaaminen / hyödyntäminen jo tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.

• Perheiden mielestä erityislapsella tulee olla oikeus pätevän opettajan opetukseen. Ei voida siirtää yksinomaan avustaja ohjaukseen ja oppimiseen.

• Nivelvaiheiden huomioiminen on ehdottoman tärkeää. Tiedonkulku on oltava saumatonta esim. alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Tukitoimet eivät voi käytännöntasolla katketa.

• Avustajan pysyvyys on turvattava. Perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

• Erityiskoulussa (esim. Jalava) henkilökunnan pätevyys tulee varmistaa. Yhteistyö koulun henkilökunnan ja kuntouttavan tahon kanssa on oltava saumatonta.

• Perheiden kysymykseen ”Mitä peruskoulun jälkeen?” Tulisi pystyä vastaamaan vaihtoehdoin ja keskustelemaan siitä avoimesti. Pitkäntähtäimen suunnitelmat ja niiden tavoittelu tulisi saada osaksi arkea.

• Mikä on Jalavan tilanne, tullut viestiä, että koulu on ”täynnä”. Miten tämä on suunniteltu ratkaistavan? Tuen tarve ei ole ainakaan vähentynyt lapsiperheissä.

Loma-ajan hoito erityislapsiperheissä:
• Loma-aikana perheiden on haastavaa järjestää erityislapselle hoitoa työpäivän ajaksi. Kaikki erityislasten vanhemmat eivät työskentele Lohjalla.

• Jalavan koulun kesäajan hoito on järjestetty määrätylle kellon ajoille. Heinäkuun lomailevat kokonaan. Vanhemmat eivät välttämättä pysty vaikuttamaan omiin lomiinsa toistuvasti. Myös tuntematon henkilökunta luo lapselle haasteita, tutut avustajat olisi hyvä ratkaisu. Osalle sopimusomaishoitajista on ohjeistettu hyödyntämään jopa omaishoidon vapaita pystyäkseen käymään töissä kesän aikana.

Omaishoidon vapaat
• Omaishoidon vapaat / sijaishoitojärjestelmiä on kehitettävä. Vapaa tulee mahdollistaa perheen tarpeista lähtien.

o Jos vapaiden sijaista huolehtii jokin ”ulkopuolinen” taho on vapaita vaikea saada juuri sille päivälle, kun itsellä olisi esimerkiksi tarvetta, vaan sen saattaa saada sille päivälle, kun palvelun tarjoajalla on tilaa.

o Palvelun tarjoajia on liian vähän, mm. Touhula ei ole kaikille vaihtoehto ja kotiin tuotava tarjonta ei ole riittävän erityisosaavaa (tukiviittomat, kuvakommunikaatio, autismiosaaminen jne.).

o Perheet, joissa lapsi on ”ulkopuolisen” tahon hoidettavana omaishoidon vapaiden ajan kokevat, ettei se ole perhe- eikä lapsilähtöistä, vaan palvelutuottaja ja työntekijä lähtöistä.

Yleistä
Palveluiden ja yhteistyön kehittämisen mahdollistamiseksi vanhemmat toivovat pääsevänsä mukaan kehittämistyöpajoihin. Tilaisuudet olisi hyvä järjestää iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvillä on myös mahdollisuus osallistua. Osaan työpajoista olisi hyvä suunnitella lastenhoidon järjestämistä esim. kolmannen sektorin kanssa. Se voisi helpottaa monen osallistumista. Kaupungin olisi hyvä kuulla laajasti palvelujen käyttäjiä ja saadaan palvelut toimiviksi ja erityisesti perheitä palveleviksi.
Yleisesti koetaan, että vastuu palveluiden saamisesta jää liikaa perheille. Asiakkaan, perheen tulee tietää omat oikeudet, lakipykälät ja osata soveltaa niitä sekä tuntea myös palvelut sekä termistö.
Lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä (LATUKU) – perheitä on pohdittanut Lohjan kaupungin lastenneurologin osallisuus päätöksien teossa. Sama henkilö, joka tekee kuntoutussuositukset, istuu kuntoutustyöryhmässä, jossa hyväksytään/hylätään nämä mahdolliset kuntoutussuositukset liittyen esim. apuvälineisiin?
Osa perheistä kokee, että kiinnostaako vammaispalveluita todella perheiden jaksaminen?

– apuja jaksamiseen ei kovin helposti tarjota. Myös yhteydenotot vammaispalvelun suunnalta arvioidaan siten, että ottavat yhteyttä, kun palveluja ollaan vähentämässä. Perheet toivoisivat tukevaa kannustavaa työotetta ja kohtaamisia. Onko resursseja riittävästi?

Avoimin kysymyksiä
• Henkilökohtainen avustaja alle 16v – erityislapselle, onko Lohjalla yhtäkään, ei perheiden tiedossa?

• Miten erityislasten perheneuvolapalvelut toimivat?

• Kuinka lohjalaiset omaishoitoperheet voivat – hyvinkö, mitä vastaisit?

• Onko Lohjan kaupunki itse työllistänyt kehitysvammaisia nuoria henkilöitä?

• Mitä Lohjalla on erityislapselle/-nuorelle peruskoulun jälkeen?

• Kenen kuuluu ottaa omaishoidon tuki puheeksi?

• Rinnekodin sopimuksen päätyttyä 1.7.2019, mistä vastaava palvelu? – osa perheistä epätietoisia. Onko http://www.sivuilla infoa asiasta?

• Moniammatillinen työryhmä – mitä se tarkoittaa? Keitä ao. työryhmiin kuuluu eri tahoilla, mistä tietoa?

• Jos lapsiperheessä akuutti tilanne miten hoidetaan? Entä virka-ajan ulkopuolella? Lastensuojelun kautta / Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys? Perheissä epätietoisuutta.

• Miten palvelusuunnitelmien osalta suhteutetaan seuraavan vuoden talousarviota mahdollisten tarvittavien palveluiden kannalta?

Toimitin muistion kaupungille, viranhaltijoille sekä sote-lautakunnan jäsenille. Erittäin ilahduttavaa on se, että toimitettuani muistion, sain nopeasti vastauksen viranhaltijoilta.

Muistion esille tuomat asiat käsitellään asianomaisilla palveluosastoilla. Toivottavasti esiin nostetut kohdat huomioidaan ja tulee muutoksia ja kehitystä palveluihin.

Älä huoli äiti. Kyllä sä muistat surra

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Unicef- Lapsen oikeuksien päivä

Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta.

Marraskuun loppupuolella minut aina valtaa pieni paino, suru tulee sisään. Se vaan tulee aina pyytämättä, muistamatta. Tää on ihan joka vuotinen tunne. Pyry on ajatuksissa joka päivä, tää murskaava tunne valtaa pahiten aina näihin aikoihin ja vuodenvaihteessa, Pyryn kuolinpäivänä.

Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen lähes viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni huomiseksi ihan hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra.

Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.

Itkeminen alkoi jo aiemmin ja tänäänkin sitä on riittänyt.

Huomenna olisi Pyryn syntymäpäivä.
Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan.

Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista.

Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien.

Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta.

Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin.

Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen.

Kotiin veimme lääkärin mukaan ”täydellisen terveen pojan”.

Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. ”ihan normaalia” totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)

Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin ”täydellisen terveen tytön”, kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan ”guru” totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini. Sain lapselleni seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi.

Pyryn sydänvika löydettiin vasta ruumiinavauksessa.

Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä.

Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Eräskin lääkäri totesi minulle kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että ”voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen” ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että ” hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa”.

Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään.

Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat.

Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla. Jokainen päivä. Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.

Valtuustokokouksessa 13.11.2019 – ryhmäpuheenvuoro Lyseon hankesuunnitelmasta

Valtuustokokouksessa 13.11.2019 käsiteltiin mm Musiikkiopiston määrärahamuutosta, Vuoden 2020 veroprosentteja sekä Lohjan Yhteislyseon lukion peruskorjauksen hankesuunnitelmaa.

Musiikkiopiston määrärahamuutos oli valtuuston pakko hyväksyä. Koen taiteiden opetuksen tärkeänä ja musiikkiopisto tekee hyvää työtä. Se on sääli, että kaupungilla luetaan ja ymmärretään sopimukset huonosti, se ei luonnollisestikaan ole musiikkiopiston syy. Kyseessä on siis jälleen joko väärinlaskettu tai väärinymmärretty: Musiikkiopiston myyntituottojen määräraha 160 000 euroa on ylimitoitettu 100 000 eurolla vuodelle 2019. Erotusta on mahdoton kattaa tulosalueen sisältä.

Hupsista, sattuuhan sitä. Näitä nyt sattuu vaan kokoajan näköjään joka toimialalla.

Veroprosenteista keskustellessa kukaan ei myöntänyt, että veroprosenttia tulisi nostaa. Puheita siitä kyllä oli, että jossain vaiheessa se on edessä, mutta kukaan ei halunnut nostaa prosentteja. Puheissa myös verrattiin Lohjaa Espooseen. Olen ennenkin todennut, että Espoo ja Lohja ei mitenkään ole verrannollisia, ei edes siksi, että sijaitaan lähekkäin. Valtuusto päätti siis,

1. vahvistaa varainhoitovuoden 2020 Lohjan kaupungin tuloveroprosentiksi 20.50; sekä

2. vahvistaa vuoden 2020 kiinteistöveroprosentit seuraavasti:
– yleinen kiinteistöveroprosentti 1,03 prosenttia;
– vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti
0,45 prosenttia;
– muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,05 prosenttia; ja
– rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,50 prosenttia.

Lohjan lyseon lukion hankesuunnitelmasta käytettiin monta puheenvuoroa, joissa käytiin läpi tätä puolentoista vuoden aikajanaa, edellisestä päätöksestä tähän päivään. Itse käytin sovitusti ryhmäpuheenvuoron ja pidin sen lyhyenä. Etukäteen arvelin, että aiemmissa puheenvuoroissa saatetaan muistuttaa siitä, että kaikki eivät halunneet korjausta, vaan uutta rakennusta (itse äänestin uudisrakentamisen puolesta), ja että sisäilmasta puhuttaisi. Päätin itse pidättäytyä tällaisista, pyrin usein puheenvuoroa suunnitellessa ennakoimaan, mitä muut sanovat, ettei tule liikaa toistoa ja jotta löytäisin ehkä uuden näkökulman. Alla puheenvuoroni kokouksessa (sen näkee muuten myös jälkilähetyksenä Lohjan kaupungin tube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/Lohjatube/videos

Ryhmäpuheenvuoro Lyseo:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, hyvät läsnäolijat ja väki ruudun takana

Arkkitehtitoimiston seloste oli vähintäänkin kiinnostavaa luettavaa. Mitä ilmeisimmin arkkitehdit olivat haltioissaan alkuperäisistä naulakoista ja muusta sellaisesta, arvostettiin lyseon alkuperää ja sen säästämistä.

Keskustan valtuustoryhmä taas keskitti huomionsa erinomaisiin suunnitteisiin ilmanvaihtoluokasta s2 (tosin olisi se voinut olla luokka s1:kin) sekä Satakunta-hankkeesta. S2 tarkoittaa siis sitä, että sisäilmaston laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritsevää hajua. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpötilat ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaisuolosuhteet.

On erittäin tervetullutta se, että kaupunki on palkannut rakennusteknisten töiden valvojan sekä lvis-valvojat, jotta paljon kaivattu ja puhuttu valvonta saadaan sujumaan, eikä työn laatu jää siitä kiinni.

Lyseo on niin kauan ollut ongelmissa ja niin usein sitä on korjattu, että nyt on onnistuttava. Nyt on oikeasti pakko.

Tutustumiskäynti purku-urakan edistymiseen oli erittäin valaiseva ja tarpeellinen. Tuolloin urakoitsijan edustaja kiitteli vuolaasti päätöstämme siitä, että työmaa seisoo vuoden. Tänä aikana tullaan tekemään tutkimuksia, voidaan perehtyä syvemmin tilanteeseen ja saadaan lisäanalyysejä. Tällaista signaalia me tarvitsemme enemmän ulospäin.

Prosessinomistajan lausunnossa lyseon hankesuunnitelmassa on vinha perä siinä, että meidän tulisi asettaa tavoitteeksemme Lyseon kohdalla sen, että Lyseo tulee olemaan Länsi-Uudenmaan halutuin lukio. Jo urakan aikainen markkinointi on yksi niistä keinoista. Meidän tulee hehkuttaa sitä, millä harkinnalla, tutkimuksilla, painotuksilla lyseota on nyt rakennettu. Meidän tulee hehkuttaa edelleen sitä, että meillä otetaan sisäilmaongelmat vakavasti ja että meillä on siihen ratkaisuja.

Näin tulevaisuuden yksityiskohtaan haluan myös tuoda esiin sen, että toivon, että ilmansuodattimet tulee olemaan filtech-laatua

Virkkalan päivähoidon tarveselvitys jäi pöydälle lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 6.11.2019 käydyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvistystä, varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla ja Mäntynummen yhtenäiskoulualueen johtamisjärjestelyjä.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla kerroin edellisessä kirjoituksessani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/07/palvelusetelin-enimmaisarvon-laskeminen-5-prosentilla-1-8-2020-alkaen-paatoksessa-lautakunnassa/

Virkkalan alueen päivähoidon esityksestä käytiin pitkää keskustelua ja suuri huoli lautakunnalla oli laskelmien tarkkuus sekä se, kuinka Rauhalan koulusta voidaan saada turvallinen pienille päiväkotilapsille? Rauhalan koulun toinen kerros on parvimainen, turvalliseksi päiväkotilapsille sen saa varmasti, sitä en epäile, mutta onko se edullista? Onko se muutostyö järkevä? Seuraava päiväkoti on noin kilometrin päässä. Ja miten ihmeessä koulun peruskorjauksen korjausarvio voi olla edullisempi päiväkodiksi kuin peruskorjaus kouluna? Kehitysjohtaja Soinion suositus oli hyvä ja vastaesitykseni pohjaakin siihen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

Keskustelun jälkeen lautakunta päätti kuitenkin jättää asian vain pöydälle.

”Jos asia halutaan siirtää päätettäväksi seuraavassa kokouksessa, voi ehdottaa asian pöydälle jättämistä eli pöytäämistä. Tällaisen esityksen jälkeen puheenjohtajan tulee pyytää seuraavat puheenvuorojen pitäjät keskustelemaan vain tästä pöytäämisehdotuksesta ja asia tulee ratkaista ennen kuin voidaan palata takaisin asiasta keskustelemiseen. Mikäli pöytäämistä kannatetaan ja asiasta ei olla yksimielisiä, tulee äänestää, että jatketaanko keskustelua vai ei. Tällöin äänestetään siis asian jättämisestä pöydälle tai keskustelun jatkamisen välillä. Mikäli asian jättäminen pöydälle voittaa, asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Tässä kannattaa huomioida, että asia tulee päätettäväksi sellaisenaan takaisin, eli lisävalmistelua ei tapahdu, jos asia jätetään pöydälle. Jos sen sijaan nähdään, että asiaa tulisi valmistella lisää, on tämä eri asia ja silloin kannattaakin ehdottaa asian palauttamista valmisteluun pöytäämisen sijaan. ” (lähde: https://hallintoakatemia.fi/minkalaisia-puheenvuoroja-voi-olla-kunnan-kokouksessa/)

Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys 25.10.2017 mukaan Rauhalan koulun tilakulut (pääoma- ja ylläpitovuokra, puhtaanapito) ovat noin 260 000 euroa vuodessa.
Koulun opetustilat koostuvat 10 luokkahuoneesta ja neljästä erikokoisesta tilasta, joita käytetään erityisopetuksen ja käsityöopetuksen (tekstiilityö) opetustiloina. Koulu ei tilojen puolesta vastaa uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen muunneltavuus on heikko ja mahdollisuudet toiminnalliseen ja oppilaan aktiivista roolia korostavaan toimintaan ovat rajalliset. Varastotilat ovat myös puutteelliset.
Rauhalan koulussa on tehty energiakatselmus vuonna 2007 ja kaikki ikkunat on uusittu kesällä 2016. Rakennuksessa ei ole todettu sisäilmaongelmia.
Vuoden 2017 korjaustöihin on osoitettu 548 000 €:n siirtomääräraha, mutta töitä ei ole suunniteltu eikä tehty, joten määrärahat ovat käyttämättä.

Rauhalan koulu on peruskorjaustarpeessa palveluverkkomuutoksista riippumatta. Suurimpia ja välttämättömiä korjauskohteita ovat LVIA-teknisten järjestelmien uusiminen sekä tilojen pintaremontointi. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä tiloihin perusparannuksia, jolloin opetustilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen laajennustarvetta ei ole.

Tilahankkeitten alustavat kustannusarviot:
• Rauhalan koulu noin 2,0 – 2,5 milj. euroa • Järnefeltin koulu 2,5 – 3,0 milj. euroa
Kustannusarviot pitävät sisällään kiinteistöjen välttämättömät korjaustarpeet (Rauhalan koulun osalta LVIA-järjestelmän uusimisen sekä pintaremontoinnin, yhteensä noin 1 M€ sekä Järnefeltin koulun osalta ilmanvaihtojärjestelmän päivitykset ja teknisten töiden tilojen peruskorjaukset, yhteensä noin 2 M€) sekä palveluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt.
TAE 2018 Investointiosa ja taloussuunnitelma v. 2019-2020 sisältää rahoitusta Järnefeltin/Rauhalan kouluille 1,0 milj. € v. 2018 ja 1,5 milj. € v. 2019. Lisäksi käytössä on Rauhalan koulun siirtomäärärahat 0,55 milj. euroa vuodelta 2016.
Tarveselvityksen mukaisilla toimenpiteillä tiivistetään opetuksen palveluverkkoa tehokkaammaksi, uudistetaan Rauhalan ja Järnefeltin koulujen opetustiloja nykyajan ja tulevaisuuden oppimisympäristöjä vastaavaksi sekä ehkäistään sisäilmaongelmia.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys 31.10.2019 mukaan

5.2. Vaihtoehto I: Rauhalan koulun peruskorjaus varhaiskasvatuskäyttöön Rauhalan koulu on rakennettu vuonna 1960. Kerrosala on 1485m2 ja hum2:tä 1337. Kuntoluokka on määritetty huhtikuussa 2019 56 %:ksi ja korjausvelkaa on 550 000€. Peruskorjauksen kustannukset kuntoluokkaan 90 % on 1,1M€ ja täydellisemmän peruskorjauksen (ml. toiminnalliset muutokset) kustannus 1,9M€ kuntoluokkaan 120 % (koulukäyttöön).
Peruskorjaus käsittäisi mm. viemäreiden ja lämpövesiverkoston kunnostuksen, käyttövesiputkiston uusimisen, ilmanvaihdon kunnostuksen, poistumisteiden lisäyksen sekä sisäpuolisen pintaremontin.
Muutos päiväkodiksi vaatisi edellä mainittujen peruskorjauksen ja saneerauksen lisäksi muutokset luokkatiloista päiväkotitiloihin sekä kuraeteisen tekemisen. Muutostöiden (koulusta päiväkodiksi) seurauksena jouduttaneen myös tekemään hieman lisätilaa. Myös piha-alue vaatii kunnostustöitä. Rauhalan koulun kiinteistön rakennusoikeus riittää hyvin suunniteltuun toimintaan. Tilamuutosten vaikutus voidaan laskea seuraavasti; perusparannuksen nosto kuntoluokkaan 120 % 1,9M€ sekä lisätilojen ja muutoksen osuus 520 000€. Yhteensä siis muutos päiväkodiksi olisi arvion mukaisesti 2,42M€.
Tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattava noin 300 000 euroa.

Arvio koulun peruskorjauskustannuksista vuonna 2017 siis 2,0-2,5 miljoonaa euroa, mutta päiväkodiksi arvioitu kustannuksiksi vuonna 2019 2,42 miljoonaa euroa.

Rauhalasta aiemmin kirjoittamaani:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/