Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

Mäntynummen alueen johtaminen

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyistä päätettäessä saimme ensin esittelyn koulujen johtamisjärjestelyistä. Koulujen johtamisjärjestelyt ovat yhtenäistämisen tarpeessa ja pyysimme tulevaan käsittelyä koulujen johtamisjärjestelyistä ja niiden yhtenäistämisestä. Mäntynummen johtamisjärjesteyjen kohdalla päätimme muutetun päätösesityksen mukaan. Päätettiin, että rehtori ja apulaisrehtori tarvitaan, muilta osin uudelleenvalmisteluun (eli vararehtorien tarve jatkossa tutkitaan). Rekry rehtorin osalta pääsee siis etenemään. Päätimme siis edellisessä kokouksessamme:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää että Mäntynummen yhtenäiskoulussa on jatkossakin rehtori ja apulaisrehtori, muilta osin asia palautetaan takaisin valmisteluun.

Kokoukseemme 4.12.2019 asia tuotiin käsiteltäväksi uudelleenvalmistelun jälkeen.

Olin ehtinyt miettiä enemmänkin asiaa tällä välillä ja keskustellut opetusalan ihmisten kanssa. Mietin, että koska nykyiset vararehtorit on nimetty heinäkuun loppuun 2020 asti edellisen palvelupäällikön määräyksellä ja sinne asti jatkavat joka tapauksessa. Minusta asialla ei ole mikään kiire. Kuinka me tuemme koulujen johtamista? Mietin myös sitä, että nykyinen vararehtoriresurssi on kaikistä tärkein Mäntynummen alaisille Pullin ja Lehmijärven kouluille, joita johdetaan erittäin kapealla resurssilla. Lehmijärvellä on vararehtori kahden tunnin huojennuksella ja hoitaa pestiään todella hyvin (Lautakunnalle tosin puhutaan aina yhteysopettajasta, jolla on yhden tunnin huojennus tehtävien hoitamiseen). Pääkoulussa se ei ole niin välttämätön, mutta toki antaa rehtorille mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa esim. Pullin ja Lehmijärven johtamiseen.

Olin ajatellut esittää että: Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyihin palataan keväällä, jolloin avataan muidenkin alueiden johtamisjärjestelyt.

Päätösehdotuksena meillä oli:

1. Mäntynummen yhtenäiskouluun ei rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kohdenneta vararehtoriresurssia.

2. jatkossa, kun yhtenäiskoulun koko ylittää 500 oppilasta , koulussa on rehtori ja apulaisrehtori. Alle 500 oppilaan yksiköissä jatketaan rehtori-vararehtori -mallilla.

Minun esitystäni ennen kokousta käytävässä keskustelussa torjuttiin mm sillä, että esityksessähän puututaan muidenkin koulujen johtamiseen (päätösesitys kohta 2) ja moneen kertaan minulle todettiin, että pienissä kouluissa on yhteysopettaja, ei vararehtoria ja että Mäntynummen vararehtorit eivät hoida pieniä kouluja.

Näistä syistä en tehnyt vastaesitystäni. Koska olemme nyt päättäneet säästää koulujen johtamisresursseista, niin mielestäni meidän tulee siirtää resurssia täten oppilashuoltoon.

me-koulu hanke päättyy Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin 4.12.2019 kokouksessa me-koulun loppuraporttia. Hanke on ollut hyvä ja Lokovan puheenjohtajana olen päässyt tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja nähnyt heidän työtään läheltä. Toivoisin, että moni heidän lanseeraama työntekemisen muoto oikeasti leviäisi Lohjan kouluihin. On sääli, että tämänkaltaiset hankkeet ovat usein aivan liian lyhyitä, jotta saisi varmuudella luotua vaikuttavuutta ja pysyvyyttä. On myös hankalaa esittää hankkeiden jatkamista kunnan työnä, jos ei ole osoittaa talousarvioihin hankkeiden hyviä kustannus- ja asukasvaikutuksia ja usein liian lyhyissä hankkeissa on vaikea tehdä vakuuttavaa analyysia, sillä tulosten näkymiseeen yleensä tarvitaan pidempi aika.

Me-koulu Lohja on Lohjan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyössä toteutettu kolmivuotinen hanke. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää Me-koulu -ohjelmassa yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa pysyvä syrjäytymistä vähentävä malli. Tarkoituksena oli resurssien paremmalla kohdentamisella saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä, sekä näkyviä kustannussäästöjä. Keskeisenä nähtiin tilanteisiin puuttuminen oikea-aikaisesti sekä tuen ja avun tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille vaikuttavilla tavoilla.

Lohjalla me-koulu pilotoi Järnefeltin alueella.

ME-KOULU LOHJAN KESKEISET TULOKSET JÄRNEFELTIN KOULUALUEELLA

lapsi, nuori ja perhe nostetaan entistä tietoisemmin toiminnan keskiöön kaikki elämän osa-alueet huomioiden
hyvinvointia pyritään lisäämään ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tuodaan osaksi koulun arkea
kouluissa vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä tuetaan entistä tietoisemmin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöiden kehittymistä, kuten esim. ulkopuolisuutta ja kiusaamista
yhteistoiminta ja yhteistoimintataidot sekä osallisuus ovat lisääntyneet alueen oppilaiden, huoltajien, koulujen esimiesten ja eri toimijoiden välillä sekä kouluyhteisöjen sisällä
kiusaamiseen ja konflikteihin puututaan entistä tietoisemmin ja systemaattisemmin sekä osataan myös hyödyntää tarvittaesssa selvitystyössä muita tahoja

Me-koulu K-0

Suomessa n 70 % oppilaista ei koe tulevansa kiusatuksi, n. 20 % oppilaista kokee tulevansa kiusatuksi harvemmin kuin kerran viikossa ja nämä tilanteet yleensä hoituvat koulun omissa rakenteissa ja konfliktien ja kiusaamiseen puuttuvissa toimintamalleissa; ryhmäytyksillä, kasvatuskeskusteluilla, soviteluilla, oppilashuoltoryhmä-työskentelyllä.

Suomessa kiusataan yli 36 000 lasta viikoittain, tämä on noin 7 % kaikista oppilaista. Nämä tapaukset ovat syystä tai toisesta valuneet oikeanlaisten tukirakenteiden ulkopuolelle, palvelurakenteet eivät ole kohdanneet tai ne ovat pettäneet. Aikuisille herättävä uutinen tulee tässä: Kiusaamisesta aikuiselle kertoneista 4. ja 5.-luokkalaisista 17 prosenttia ajatteli, että kiusaaminen jatkui tai jopa pahentui kertomisen jälkeen. Yläkoululaisista noin joka kolmas ajatteli samoin.

K-0 tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun koulun muut keinot on käytetty.

Laajana päämääränä K-0 -työskentelyssä on me-kouluissa kiusaamiseen puuttuvien interventioiden kehittäminen yhteistoiminnalla. K-0 työskentely aloitetaan, kun koulun omat rakenteet eivät ole toimineet konfliktien ja kiusaamisen ratkaisemisessa.

Me-säätiön mahdollistamana käynnistettiin Lohjalla kolmivuotinen Me-koulu –hanke 2017-2019. Mukana on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu Järnefeltin koulualueella. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Resurssien paremmalla kohdentamisella on mahdollista saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Toimenpiteitä toteuttavat ja luovat Me-koulujen rehtoreiden johdolla koko kouluyhteisö sekä kunnan muut toimijat.

Yhdeksi pilotoitavaksi malliksi valittiin Aseman Lasten ideoima K-0 (ratkaisemattomin konflikteja 0).

K-0 työskentely keskittyy vakaviin pitkittyneisiin koulukiusaamisiin ja rajuihin konflikteihin. Koulukiusaaminen on yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tätä olivat käynnistämässä Aseman Lasten kouluttajat ja me-koulu kehittäjä yhdessä koulun henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. (Lähde: Me-koulu hanke 2017-2019, Ira-Maria Gordin )

K-0:n tavat työskennellä kuulostivat hyvältä ja tulokset erittäin hyviltä. Vaikka me-koulu hanke päättyy, toivottavasti hyvät työtavat jatkuu ja levittäytyy koko Lohjalle, joka kouluun. Ja toivottavassti K-0 otetaan joka koulussa käyttöön. Meillä on liian monta kiusaamista, jotka on jatkuneet vuosia, liian monta lasta kärsii, liian monta tapausta on unohdettu. Jokainen lapsi on tärkeä. Jokainen ansaitsee avun.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 4.12.2019 kokouksessaan myös Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitystä.

Olimme jo edellisessä kokouksessa käsittelemässä asiaa ja tein tuolloin vastaesityksen, joka sai kannatustakin.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Tuolloin keskustelun jälkeen asia jätettiin pöydälle. Tässä kohtaa pöydälle laitto ei mielestäni ollut järkevää, mutta muu lautakunta oli yksimielinen, joten päätin mennä lautakunnan mukana, vaikkakin se oli mielestäni ajanhukkaa.

Lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa huomautin edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkkuudesta. On tärkeää, että pöytäkirja on kokouksenkulun mukainen ja koska huomasin, ettei vastaesitystäni oltu merkitty (taaskaan) pöytäkirjaan, ei viime kokouksen pöytäkirja siis kuvannut kokouksen kulkua oikein. Asia luvattiin korjata.

Edellisen ja tämän kokouksen välissä olin saanut yhteydenottoja Virkkalan päivähoidon tarveselvityksestä ja käytinkin tässä kokouksessa tilaisuuden ja esitin heidän huolensa ja hyvän kysymyksen: miksi päivähoito ei voi toimia Maksjoen koululla? Maksjoen koulu on päätetty lakkauttaa ja sen aikataulu on Rauhalan kanssa sama. Maksjoen koulu ei kuulemma palvele lainkaan alueen päivähoitotarpeita, ei ole tarpeeksi kokoa.

Tein saman vastaesityksen kuin viimeksi, tosin alkuun oli muutos, että tutkitaan mahdollisuus hyödyntää yksityisen palveluntuottajan palveluja, mutta koska se ei saanut lainkaan kannatusta, poistin sen ja muutin vastaesitykseni alkuperäiseen muotoon. Esitykseni toistamiseen oli siis:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

esitykseni ei saanut kannatusta ja toisen lautakunnan jäsenen tekemä vastaesitys meni päätösesityksen kanssa vastakkain.

Ääänestin lautakunnan kokouksessa ensimmäistä kertaa tyhjää. Mielestäni kumpikaan esitys ei ollut sellainen, jonka takana voisin olla. En edelleenkään voi olla sen takana, että koulusta voi tulla turvallinen päiväkoti niillä taloudellisilla panostuksilla, mitä esitetään (edellisessä kirjoituksessani tarkemmin: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/11/virkkalan-paivahoidon-tarveselvitys-jai-poydalle-lautakunnassa/)

Esittelijän esitys oli:

Voittanut vastaesitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tutkitaan kahta vaihtoehtoa – Rauhalan koulun kiinteistön peruskorjaamisesta ja muuttamisesta varhaiskasvatuksen käyttöön – Tilaelementtien hyödyntämistä varhaiskasvatuksen käyttöön ja niiden sijoittamista Virkkalan keskustan alueelle.

Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Valoa, ei väkivaltaa-tapahtuma Lohjalla 25.11.2019

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta^[1] on maailman ensimmäinen laaja-alainen sopimus, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä ja poistaa perheessä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Istanbulin sopimus hyväksyttiin vuonna 2011, ja se astui kansainvälisesti voimaan 1. elokuuta 2014. (Lähde: wikipedia)

Toimin Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläänä ja he olivat viime vuonna näkyvästi ”Valoa, ei väkivaltaa”-kampanjassa mukana. Olin tuolloin yhteydessä kaupunkiin aiheesta kiinnostuneena ja kysyin, onko kaupungilla kamppista, jossa voisin auttaa tai osallistua. Olin tuolloin myöhässä, mutta tänä syksynä kaupungilta oltiin minuun yhteydessä asian tiimoilta. Lohjalla ollaan vuosi rakennettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää palvelumuotoa ja tämä tärkeä kampanja on myös hyvä tapa tuoda esiin lohjalaisia palveluja. Oli upeaa, miten lämpimästi otettiin idea osallistumisesta vastaan ja miten kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho lähtivät toteuttamaan tapahtumaa, lämmin kiitos siitä! Oli upeaa päästä osaksi tätä hienoa tapahtumaa ja erittäin tärkeän asian esille nostamista. Puhutaan! Otetaan puheeksi!

Maailman onnellisin maa, Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa naiselle. Täällä joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa.

Suomessa joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa

Nämä upeat torsot nähtävillä sekä lisätietoa Lohjan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä seuraavaan valtuustokokoukseen saakka saatavilla Lohjan kaupungintalo Monkolassa.

Tämän linkin takaa viime kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/21/valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma-tiedon-jakamiseksi-lahisuhdevakivallasta-irti-paasemiseksi/

Lisää tietoa:

https://vakivaltaobservatorio.fi/