Vaihtoehto b – Järnefeltin koulun väistössä

Käsittelimme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa mm Järnefeltin koulu suunnitelma b:tä, jos nykyiset toimet sisäilman parantamiseksi väliaikaisesti eivät tuo toivottua tulosta.

Tilanteen tekee erittäin haastavaksi valtakunnallinen tilanne, tilaelementtejä joutuu jonottamaan ja ne ovat todella hinnoissaan. Tämän lisäksi kaupungin omat tilat alkavat olemaan olemattomissa, niitä ei siis vain ole. On todella hyvä, että varaudutaan etukäteen tilanteeseen, että nykyinen suunnitelma ei toimi.


Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua. (ote lautakunnan esittelytekstistä)

Toki ylläoleva ei vielä tarkoita, että koko rakennus on ongelmissa. Mutta nyt on jo toukokuu ja elokuun ensimmäisenä pitäisi olla terveyshaitta poissa. Lehmät taitaa lähteä lentoon sinä päivänä.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä.

Tässä vaihtoehto b-väistössä väistäisi käytännön syistä 9.luokkalaiset, yläkoulun aineopetusjärjestelmän vuoksi väistö on haasteellinen toteuttaa näillä välimatkoilla, oppilaat kulkevat bussilla kaupunkikeskustaan ja osa oppilaistahan tulee vieruskunnista. Tämä hankaloittaa hieman arkea, mutta sisäilmasta sairastuminen hankaloittaa enemmän ja mahdollisesti pidempään. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset jäävät Järtsille. Tämä vaihtoehtoinen suunnitelma perustuu myös siis siihen, että koska osa oppilaista on pois, voidaan sulkea osia rakennuksesta ja ilmaa on enemmän, tilaa väljemmin koulukiinteistöön jäävillä. Mä toivon, että tämä onnistuu. Olen vähän skeptinen, mutta toivon kuitenkin, että olisin turhaan skeptinen. Kovasti kaupungilla yritetään saada lapsia terveempiin tiloihin. Aikaa vaan kuluu ja on kulunut.

Edellisiä kirjoituksiani aiheesta:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Kaupunginhallituksen maanantainen kokous jatkui keskiviikkona (8.5.2019) talouden tasapainottamisen puitteissa.

Linkistä lisää:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/768671-lohja-vahentaisi-saastopaineissaan-jopa-60-henkilotyovuotta-kaupunginhallitus?fbclid=IwAR099kSJETgH0gmKJw3-oWRWwo7IOrEwRSbTY47DV4eVBCsJvHypSwtHhVo

Säästölistalla oli jälleen koulujen lakkautuksia

  • Ikkala
  • Pulli
  • Nummenkylä
  • Maksjoki

Listalta poistuivat äänestysten jälkeen Ikkalan ja Pullin koulut, kun taas Nummenkylän ja Maksjoen koulut jäivät lakkautuslistalle. Nummenkylän koulun kohdalla voi jo puhua väsytystaktiikasta.

Nummenkylän koulun päätöshistoriaa on ihan lähellä: Lautakunnassa kesäkuussa 2018 äänestimme monesta vaihtoehdosta ja tekemäni vastaesitys tuli päätökseksi äänin 4-8, yksi äänesti tyhjää.

Vastaesitys 3

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

Tarkoittaen siis sitä, että päätimme vain kymmenen kuukautta sitten, että mm Nummenkylän ja Pullin kouluja ei lakkauteta, samoin päätti palvelutuotantolautakunta elokuussa Kirsi Ferinin esityksestä (äänestys 9-1, kaksi äänesti tyhjää), kaupunginhallitus äänesti myös asiasta, sama esitys voitti äänestyksen 7-6 ja hallitus esitti valtuustolle samaa.

Valtuusto päätti 10.10.2018:

että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan tai siirretään vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tai siirretään tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen)

ja nyt taas 15.5.2019 talouden tasapainottamisesta päätettäessä tuli Nummenkylän lakkautuspäätös ajankohtaiseksi. Maksjoen koulusta edellisen valtuuston päätös 2015 oli lakkautus. Koulua ei voi edelleenkään lakkauttaa, sillä päätös tarkoittaa sitä, että Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun, johon tämän jälkeen ei kaikki lapset mahdu, vaan Rauhalan koulusta tulee siirtymään 5-6 luokkalaiset Järnefeltin sisäilmaongelmaiseen kouluun, ja sehän ei ole mahdollista. Koulu ei ole vastaanottavassa kunnossa.

Toisaalta, vaikka hallitus tiputti listalta rivejä ja säästökohteita, ne voivat tulla valtuustossa jälleen takaisin listalle. Onhan tätä koulujen ja oppilaiden pompottelua muutama vuosi jo käytykin.

Kaikenkaikkiaan koulujen kohdalla soisi nyt lasten ja perheiden saavan koulurauhan.

Järnefeltin koulun mahdollinen tuleva väistö

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee keskiviikon (8.5.2019) kokouksessa mm Järnefeltin koulun opetusjärjestelyjä. Taas. Syynä nyt on se, että

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua.

Tilahallinnossa on ympäristöpalveluiden kirjelmän mukaisesti toimenpiteitä jo aloitettu ja kevään aikana suoritetaan toimenpiteitä kotitalousluokissa, jotka ovat yksi eniten oireilua aihetuttavista tiloista. Lisäksi ikkunoihin asennetaan suodatinpintoja, jotka mahdollistavat ikkunan kautta tapahtuvan tuuletuksen välituntien aikana oppilaiden ulkoillessa. Koulu on jo nyt sukkakoulu.
Käyttäjille on seuraava sisäilmakysely toukokuussa.


Ennen uuden koulun valmistumista on tarkoitus saada vanhan Järnefeltin olosuhteet sellaisiksi. että niissä pystyttäisiin opiskelemaan uuden koulun valmistumiseen saakka. Siltä varalta, että tässä ei onnistuttaisi, on koulua varten alettu laatia b-suunnitelmaa mahdollista väistöä varten.

Siirtoelementtien hankkimisen esteenä on elementtien pitkä toimitusaika ja kallis hinta. Suuren kysynnän vuoksi toimitusajat ovat venyneet jo lähes uuden koulun rakentamisajan mittoihin.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä.
(ote lautakunnan kokouksen esityslistasta 8.5.2019, http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920612-10.PDF)

Järnefeltin koulu

Nyt on siis päätettävä suunnitelmasta b, jos Järtsin nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Päätöksen esittelytekstin perusteella 6-8 oppilasryhmää siirrettäisi Luksian Nummentien kiinteistöön, joka tosin on Luksian käytössä vuoteen 2021 ja jossa joidenkin asiakirjojen mukaan on epäselvä tilanne sisäilman kanssa. Tosin esittämieni lisäkysymysten perusteella tila ei ole Luksian tila, johon väistöä mahdollisesti suunnitellaan.

Aika vähällä ja ristiriitaisella tiedolla pitäisi tehdä päätöksiä. Lapset tarvitsevat väistöä, mutta näyttäisi siltä, että kunnollisia tiloja sitä varten ei ole. Yritystä kuitenkin on ja on hyvä, että oikeasti mietitään seuraavaa vaihtoehtoa. Aika vain loppuu kesken.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

  • Oppilaan nimi
  • Koulu ja luokka
  • Oire alkanut pvm
  • Missä tiloissa oireilee?
  • Altistunut aiemmin kotona/koulussa
  • Oireileeko myös vapaa-ajalla?
  • Viikonpäivävaihtelua?
  • Kuinka usein oireilee?
  • Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
  • Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
  • Mieliala Kouluviihtyvyys
  • Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
  • Onko vanhemmilla sisäilmaoireita


Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

  • onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
  • vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
  • prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

  • Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
  • Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
  • Ympäristön meluisuus ja valaistus
  • Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
  • Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
  • Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

  • Mineraalikuituihin
  • Muihin epäpuhtauksiin
  • Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
  • Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

  • Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
  • Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
  • Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
  • Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.

Talouden tasapainottaminen etenee

Viikonloppu on mennyt valtuuston talouden tasapainottamisseminaarissa. Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien käsittelyt, valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja 15.5 vielä valtuuston käsittely.

Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä. Ainakin ne samat vanhat keinot. Jospa nyt tämän tasapainottamisen jälkeen voisi oikeasti alkaa kehittämään, tehostamaan, resurssien suuntaaminen oikeaan paikkaan ja tuotteistamaan, siitä säästö oikeasti syntyy, ei jatkuvilla leikkauksilla ja näennäisillä säästöillä.

Tasapainottamislistoilla on huonoja vaihtoehtoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja. Toisaalta listalla on myös paljon sellaisia vaihtoehtoja, joita ei voi kuin ihmetellä miksi ne on edes tuotu lautakunta- ja valtuustokäsittelyihin, asioita, jotka liittyvät työn tehostamiseen ja organisoinnin parantamiseen, joiden ei luulisi valtuustotason päätöksiä tarvitsevan.

Kävimme ryhmässämme listoja läpi löytääksemme yhteisiä linjoja, joistakin olimme samaa mieltä, useasta emme.

Lohjalla talouden sopeutustarve on noin 10 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä.

Listalla on ollut esimerkiksi

  • Karjalohjan ja Sammatin terveysasemien lakkautukset, mutta tällä hetkellä ko terveysasemat toimivat Mehiläisen ostopalveluna, sopimuksen optiovuosi otettanee käyttöön, sopimus päättyy vuonna 2021, jolloin päätös on edessä.
  • Oinolan hammashoitolan lakkautus, mutta hoitola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla, välittömästi yli 400 lasta perheineen, alueen iäkkäitä ja uskon, että puolustajia on enemmänkin kuin vain minä ja meidän valtuustoryhmämme.
  • työn tehostamista
  • vuokratilojen karsimista (toisaalta samalla väistötiloja joudutaan vuokraamaan)
  • toimitilojen yhdistämisiä
  • Nummenkylän, Pullin, Ikkalan koulujen lakkautukset (itse en ole valmis lakkauttamaan kouluja, toisaalta en myös ole valmis leikkaamaan tuntikehystä yhtään enempää, edes tätä nykyistä leikkausta en olisi halunnut.)
  • Koisjärven päiväkoti (tätä edelleen ihmettelen, sillä lautakunta muutama kuukausi sitten päätti, ettei päiväkodin lakkautuksesta voi päättää ennen kuin Saukkolan ja Nummen alueen päiväkotitilanne selviää muutaman vuoden päästä)

Listoilla oli useita asioita, joita lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli jo käsitellyt tämän kauden aikana ja tehnyt päätöksiä lakkautuksia vastaan, silti niitä oli jälleen nostettu käsittelyyn. En siis ole hirveän innostunut listastamme, mutta toivon, että lista paranee hallituksen käsittelyssä ja valtuustoon se tulisi parempana.

Kaupunginhallitus siis käsittelee maanantaina listoja, heillä on muutenkin kamalan pitkä lista, tulevat istumaan todella, todella kauan, jotta saavat tehtyä esityksensä valtuustolle 15.5. kokoukseen. Valtuusto voi varmasti varautua siihen, että äänestyksiä tulee säästöistä ja kokouksessa tullaankin sitten istumaan ja kauan.

Luottamushenkilönä koen nämä säästölistat ja talouden tasapainottamisen ikävimpänä asiana, senkin vuoksi olen käyttänyt, kuten moni muukin, valmistautumiseen, asiakirjojen tutkimiseen, keskusteluihin, kuntalaisten kanssa puhumisiin, viestien vaihtoon, kokouksiin, tunteja laskematta, päiviä, viikonloppuja, viikkoja, öitä. Luottamustehtävä tämä on, jo otan tämän hyvin vakavasti ja haluan tehdä tämän mahdollisimman hyvin ja kunnolla valmistautuneena, yritän ajatella mahdollisimman monelta eri näkökulmalta asioita.

Säästölistoilla on myös luottamushenkilöiden palkkiot, ja yleensäkin luottamushenkilöorganisaatio ja järjestelmä. Toisin kuin moni luulee, luottamushenkilöt eivät ole kuukausipalkalla, saamme kokouspalkkion, joka käsittää siis ainoastaan sen kokouksessa istumisen, ei valmistautumisia, ei päätöksessä olevaan paikkaan tutustumista, yhteydenottoja tai mitään muutakaan. Tästä palkkiosta menee myös verot ja muut kulut, eikä usein kokouksista jää edes sitä hyvää mieltä. Moni luottamushenkilö on valmis tinkimään palkkiostaan, se on hienoa heille. Itse en ole.

En laske tunteja, joita käytän tähän minulle tärkeään kunniatehtävään, mutta se, jos luopuisin palkkiostani tai puolittaisin sen, olisi osoitus itselleni siitä, että tekemäni työ ei nauti arvostusta. Olen ennen valtuustotyötä ja luottamustyötä tehnyt lukuisia vuosia alueen ja kaupungin vuoksi vapaaehtoistyötä. Koen, että luottamushenkilöt ovat ansainneet edes sen pienen korvauksen, jonka saavat. Tämä ei ole helppoa, ei kokoukseen mennä vain kävellen sisään, itse en ainakaan mene (eikä moni muukaan). Kuten jo aiemmin sanoin, ennen kokousta on valmisteltu tunteja, päiviä ja yhteydenottoja on lukuisia. Ja vaikka rakastan tätä hommaa, ei se aina ole ruusuilla tanssimista, tulee haukkuja, jopa uhkailuja.

Luottamushenkilöistä suurin osa on hyviä, ahkeria ihmisiä, jotka haluavat tehdä parhaansa ja pyrkivät katsomaan koko Lohjan etua ja haluavat kehittää Lohjaa, omaa kaupunkiaan. Toivoisin, että tänä talouden tiukkoina ja tänä vihan aikana muistettaisi se, että parasta yritetään.

Meillä on vastuu – erityisesti lapsille

Lautakunnan kokouksessa ensi viikolla käsitellään mm Kivi-Lintulan päiväkodin mahdollista väistöä ja siksi pyysin päästä vierailemaan Kivi-Lintulassa, samalla pääsin tutustumaan myös Puu-Lintulaan.

Kiinteistö on vuonna 1926 rakennettu ja se on toiminut aiemmin asuinkerrostalona. Sijainti päiväkodille on ihanteellinen, keskellä kaupunkikeskustaa, kirjaston vieressä ja päiväkoti itsessään on kodinomainen ja henkilökunta erinomaista. Oireilua on erittäin paljon, myös erittäin vakavia oireita.

Maanantaina oli sekä henkilökunnan että huoltajien kuulemiset, joissa olin mukana lautakunnan jäsenenä toisen jäsenen, Riitta Luhtalan kanssa. Aiemmassa kirjoituksessani kerron siitä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/30/kivi-lintulan-sisailmainfossa/


Sain erittäin hyvän ja kattavan kierroksen molemmissa yksiköissä, Kivi-Lintula on lautakunnan listalla päätettävänä, mutta eipä kummoinen ennustaja tarvitse olla arvellakseen, että pian on Puu-Lintulakin.

  • Kivi-Lintulan yläkertaa on suositeltu olevan käyttämättä, kuten on myös Puu-Lintulassa
  • Puu-Lintulassa on kuuma kokoajan (lämmönsäätely ei toimi, kuten ei Kivi-Lintulassakaan kkunnolla)
  • Puu-Lintulan lapsimäärää on rajattu
  • tutkimuksia on tehty


Kivi-Lintulassa lapsiryhmät nukkuvat samassa tilassa päiväuniaan. Tämä tila on tila, jossa ilmeisesti ilmanvaihto on yhdistettynä keittiön kanssa, eikä kiinteistön lämmönsäätely ole oikein toimiva. Nukkarissa on kuuma, keittiössä trooppista ja tämä kaikki ilma kiertää yhdessä. Nukkarissa tilastoitu oireina mm ihottumaa.

Kivi-Lintulan nukkari

Päiväkoti on pieni, tilat ovat haastavat, henkilökunnalla ei ole toimistotiloja, koska ne ovat jo otettu pois käytöstä.

Tämä päiväkoti on se kiinteistö, josta jo avoin päiväkerhotoiminta siirrettiin terveempiin tiloihin vuoden vaihteessa.

Parin vuoden takaisten Voc-tutkimusten jälkeen päiväkodin ilmanvaihtoa on tehostettu ja se hurisikin kuuluvasti, mutta silti ilma tuntui seisovalta.

Keskustellessani henkilökunnan kanssa ja lukiessani edellisiä asiakirjoja ei voinut olla nousematta mieleeni kysymys siitä, miten henkilökunnan oireiluja ja sairastumisia tutkitaan, onko niille yhtenäistä linjaa, ohjeistusta ja miten pääsee tutkittavaksi työperäisestä ammattitaudista. Tätä asiaa vielä pitää tutkia enemmän ja tiedustella mm työterveydestä. Onko jälleen tietoa tarpeeksi tarjolla oikeille ihmisille ja kuinka sitä mahdollista tietoa käytetään? Mikä on hoitopolku?


Sisäilmahaasteiden, oireilujen ja sairastelujen lisäksi, tai vuoksi henkilökuntaa haastaa myös henkilökuntavaje, sillä sairasteluja on paljon. Päiväkodin yksi ryhmistä toimii myös perhepäivähoidon varahoitona ja toisinaan ryhmässä onkin neliöiden salliman 12 lapsen sijaan 15 lasta. Laki sallii ylitykset väliaikaisesti.´Henkilökunta on sitoutunutta ja ammattitaitoista, lämmin vuorovaikutus lasten kanssa oli ihana nähdä, samoin lasten ilo aikuisen läsnäolosta.

Päiväkodin johtaja tekee voitavansa ja hän onkin tehnyt paljon töitä henkilökuntansa eteen. Hän kokee, että hänen on vastuu ja hänen henkilökuntansa terveys on vastuuna painava.

Ennen vierailuni päättymistä käytin hetken jutellakseni vielä lasten kanssa. Ihania, aurinkoisia päiväkotilapsia!

Meillä päättäjillä on vastuu hänelle, mutta erityisesti lapsille.