Sain viime viikolla kunnian olla Lapsiystävällinen Lohja-illan paneelin vetäjänä. Paneelissa oli keskustelemassa kaupungin asiantuntijoita ja nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Joel Kronqvist. Paneeliin tekemäni kysymykset perustuivat Lohjan ideaseinään, johon kuntalaiset olivat saaneet jättää ideoita ja ajatuksia siitä, miten Lohjasta tulisi vielä lapsiystävällisempi. Nostimme Maaritin kanssa viisi teemaa, jotka selkeästi nousivat esiin ideoissa.
Jos sä käytät somessa tai tässä päivässäsi reilun minuutin videon katsomiseen, käytä se tähän, aikasi ei mene hukkaan. Nuorisovaltuuston Joel piti tärkeimmän puheenvuoron, joka sinun kannattaa kuulla.
Joel muistuttaa nuorten mielenterveyden tilanteesta
Koko tilaisuuden näet Lohjan kaupungin YouTube-kanavalta. Tilaisuudessa esiteltiin monia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille suunnattu kouluPT-hanke. Upeita tuloksia siitä!
Kaupunginhallitus nimesi 25.10.2021 kokouksessaan itsenäisyyspäivän seppeleenlaskijoita ja sain kunnian laskea seppeleen Nummella.
Kaupunginhallitus nimesi samassa kokouksessa myös valtuustoryhmien edustajat alueiden johtokuntaan ja sain jatkaa myös tässä mielekkäässä ja mielenkiintoisessa tehtävässä.
Lähidemokratia on pitkään ollut uinuvassa tilassa tai uhan alla ja tämä kausi tuo tähän varmasti muutoksen, tavalla tai toisella.
Olen syyslomaviikon käyttänyt lukien ja nuorimman kanssa leikkien. Viime viikolla ollaan oltu kovassa flunssassa ja siksi missään ei oikein ole käyty, mutta mummilla tullaan vielä käymään, koska olemme kaikki jo parantuneet ja lapset kovasti odottavat, että pääsevät näkemään mummia.
Olen tällä viikolla lukemisen ja leikkimisen lisäksi tutustunut luottamushenkilönä ja kaupunginvaltuutettuna kaupungin eri toimijoihin, sillä mielestäni on tärkeää tuntea vähän edes kenttää ja tietää asioista, joista on päättämässä. Olen siis tällä viikolla käynyt valuutettukollega Hilkka Hyrkön kanssa tutustumassa pääluottamusmiehen työhön ja velvollisuuksiin, saimme myös hyvän katsauksen henkilöstön kuulumisiin.
Lohjan imagoa työnantajana on kehitettävä ja nostettava, se tosin ei pelkillä puheilla parane. Henkilöstön hyvinvointia tulee kehittää ja parantaa ja tärkeimpinä nostoina oli
työhyvinvointi
tasapuolinen kohtelu
palkka
Seuraavana päivänä kävimme tutustumassa Ojamon perhetukikeskukseen, valtuustoryhmää edustamassa kanssani Hilkan lisäksi oli Päivi Alanne ja Reeta Kinnunen.
Ojamon perhetukikeskus on 7+7 paikkainen lasten ja nuorten vastaanottokoti. Osastojen henkilöstön lisäksi henkilöstöön kuuluu tukihenkilöitä, tukiperhetyön koordinaattori, perheterapeutteja sekä psykiatrian sairaanhoitaja.
Talossa toimii myös lastenvalvonnan tuetut ja valvotut perhetapaamiset.
Ojamon perhetukikeskus tekee työtä perheiden kanssa ja he kokevat, että pitäisi enemmän pystyä tekemään nimenomaan sitä perhetyötä, mutta lastensuojelun kokonaistilanne heijastuu myös heihin ja kaikkea ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Meidän luottamushenkilöiden tulee pystyä tukemaan ja auttamaan heitä.
Taidetta perhetukikeskuksessaPiirroskuvia lyhytelokuvasta Kohti rantaa
Muutama vuosi sitten talo sai hankerahaa lasten taidetyöskentelyyn ja talo onkin nyt täynnä upeaa taidetta ja tekivät he upean taiteen moniottelijan, Pekka Kainulaisen kanssa upean lyhytelokuvankin, jonka suosittelen katsomaan.
Moni on muuten sanonut, että ei ole ollut lainkaan tietoinen, että tällainen vastaanottokoti sijaitsee tässä kohtaa, vaikka asuu alueella tai on ajanut usein ohi.
Kuvassa ylhäältä vasemmalta Hilkka Hyrkkö, Reeta Kinnunen ja alhaalla vasemmalta Lotta Paakkunainen ja Päivi Alanne
Kävin myös palaveeraamassa ensi viikon Lapsiystävällisen Lohjan iltatapahtuman tiimoilta, sillä sain kunnian tulla pyydetyksi paneelikeskustelun vetäjäksi. Paneelikeskustelu pohjautuu kuntalaisten ideaseinän ideoihin ja viesteihin.
Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron sporttikeskus Tennarin hankesuunnitelmasta. Suunnitelmasta on lausuttu, se on käynyt lukuisasti eri toimielimissä ja nyt vihdoin päätöksessä. Päätöksessä on monta valuvikaa, enkä pidä siitä, että liikunnanopettajien ja Laurentius-koulun kannanotto on sivuutettu.
Pitämäni ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat sekä ruudun takana seuraajat.
Tennarin vuonna 2017 tehdyssä alkuperäisessä hankesuunnitelmasta ollaan vähentämässä monitoimisalin kokoa 250 m2:llä, onneksi toimistotiloja tuleekin sen edestä, 220 m2 nykyistä enemmän.
Laurentius-koulun henkilöstö on huolissaan tästä suunnitelmista ja on tuonut sen myös tietoomme aiemmin. Laurentius-koulun tilojen tarve Tennarin suhteen kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. Koulussa opiskelee lukuvuonna 2021-2022 lähes 900 oppilasta. Koulun vuosiluokat 5-9 käyttävät Tennarin liikuntatiloja 115 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 50 (tässä on mukana myös Solbrinkenin ryhmät). Uusi Laurentius-koulun liikuntasali on käytössä vuosiluokille 1-4 (sekä Laurentius-koulun että Solbrinkenin ryhmille) ja kaupungin yhteisille luokille. Myös Laurentius-päiväkoti ja Solbrinkenin päiväkoti käyttävät liikuntasalia, jotta toiminta on monipuolista ja varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu. Uuden liikuntasalin käyttö on 30 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 14. Uuden koulun liikuntasalin välineistö on selkeästi suunnattu pienten lasten liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäinen hankesuunnitelma olisi kattanut koulun tilatarpeet liikunnan opetuksen järjestämiseksi. Liikuntatilat vastasivat opetussuunnitelman edellyttämiä tiloja, joissa voidaan tarjota monipuolista liikunnanopetusta. Esim. telinesali tarjoaa uuden ulottuvuuden koko kaupunkia ajatellen. Telinesalia voisi käyttää kaikki edellä mainitut Laurentius-talon toimijaryhmät (tuolloin pyörittäisivät tennarin ja Laurentius-koulun liikuntasalia yhteisesti). Lohjan kaupungin koulut ovat mukana Liikkuva koulu –hankkeessa. Hanke korostaa liikunnan sisällyttämistä muihinkin oppiaineisiin kuin liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäisen suunnitelman tarjoamat tilat olisivat mahdollistaneet myös projektimaisen opetuksen, jossa yhdistetään eri oppiaineiden oppisisältöjä liikunnan keinoin. Olisi ollut toivottavaa, että koulun tilatarpeet olisi huomioitu Tennarin tulevia tiloja suunniteltaessa.
Keskusteluissa on puhuttu paljon esimerkiksi ulkojäiden hyödyntämisestä ja jos talvet olisivatkin samanlaisia kuin viime talvi oli, se olisikin ihanteellista. Tämän päivän ilmastonmuutosennusteiden mukaan se taitaa kuitenkin jäädä ihan haaveeksi. Ilmaston lämpenemisestä johtuen luonnonjäiden käyttöaika lyhenee jatkuvasti leutojen talvien myötä. Puhe siirtyy tekojääratoihin. Tekojäiden mitoituksessa on aikaisemmin käytetty kokemusperäisiä arvoja, minkä vuoksi kenttien jäähdytystehoa on ylimitoitettu. Tälläkin hetkellä tekojäitä suunnittelevia ja rakentavia tahoja on Suomessa vain kourallinen, mikä nostaa kustannuksia. Monien liikuntapaikkojen ylläpito kuluttaa runsaasti paitsi energiaa myös muita resursseja, kuten rahaa ja hyödykkeitä. Esimerkiksi jäähallien, ulkotekojääkenttien, lämmitettävien tekonurmikenttien ja uimahallien ylläpito on hyvin kallista. Kriittiseen tarkasteluun tulisi ohjata myös ympäristökriittinen näkökulma ja joidenkin liikuntapaikkojen ylläpitoaikaa muissa kunnissa on lyhennetty edellä mainituista syistä. Esimerkiksi ulkotekojääkenttien jäädytyskautta on lyhennetty leutoina talvina ja vastaavasti lämmitettävien tekonurmikenttien lämmityskautta on lyhennetty kylminä ja lumisina talvina. Mikä Lohjalle olisi se ratkaisu? Tehdäänkö tässä monitoimisalin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa pienentämisessä sama virhe, mikä tehtiin Nummen koulun liikuntasalin kohdalla? Liian pieneksi käyttöön nähden? Entä monitoimisalin yhteyteen suunniteltu parvi. Jätetään se optioksi? Pienennetään jälleen mahdollisuuksia?
Viime viikonlopun seminaarin yhtenä antina oli se, että Lohjalla muuttoliike on positiivinen ja lasten määrässä se näkyy.
Meidän tulee olla mahdollistajia ja liikuttajia.
Keskustan ryhmä kannattaa pohjaesitystä, mutta vain siksi, että saamme asian vihdoin eteenpäin.
Kirjoitin Kirjoittajavieras-kolumnissani tälläkin kertaa lasten hyvinvoinnista ja meistä aikuisista, mitä me teemme sen suhteen. Olen paljon kirjoittanut ja puhunut lastensuojelusta ja sen kriisistä sekä siitä, miten me aikuiset suhtaudumme lasten pahoinvointiin. Lohjalla käydään jälleen keskustelua lastensuojeluyksikön sijoittamisesta Lohjalle ja taaskaan Lohjalle ei tule ko yksikköä, tällä kertaa verukkeena kaavoitus. (https://lottapaakkunainen.com/2021/10/01/toisen-luokan-kansalaiset-lastensuojelun-nuoret/)
Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni 8.10.2021: Asuisipa meissä kaikissa 14-vuotias
Viime viikonloppuna Länsi-Uudenmaan poliisi sai tehtävän, jonka mukaan pieni poika oli löytynyt ulkoa alusvaatteissaan Espoon keskuksen alueella. 14-vuotias poika oli huolestunut huomattuaan kyseisen vähäpukeisen pienen pojan ulkosalla. 14-vuotias oli tarjonnut heti oman takkinsa pikkupojalle lämmikkeeksi. Hän myös pysäytti neuvokkaana koiranulkoiluttajan soittamaan hätäkeskukseen asiasta.
Poliisipartio ja sosiaalitoimi hoitivat yhdessä tehtävän loppuun, mutta tuon 14-vuotiaan pojan yleinen havainnointi ja huolenpito muista ulkosalla, avun hälyttämiseen liittyvä neuvokkuus sekä omien vaatteiden luovuttaminen pienen pojan lämpimänä pitämiseksi olivat ensiluokkaisia toimenpiteitä. (L-U poliisi 5.10.)
Halusin tuoda tämän 14-vuotiaan nuoren hienon, toisesta huolehtivan teon pohdittavaksemme. Olemmeko turtuneet lukemistamme ja ehkä kokemistamme ikävistä aikuisten teoista ja välinpitämättömyyksistä? Luemme kuinka kapulakielen ja pykäläviidakon taakse paetaan vastuuta hätääkärsivistä, lapsista, jotka tarvitsevat suojelua. Teemme päätöksiä, joilla suljemme lapset ja hädänalaiset ulos. Keskustelemme somessa, milloin asiallisesti, milloin epäasiallisesti hädänalaisista lapsista ja suljemme silmämme. Suojelemme omaa mukavuuttamme. Sytytämme kynttilöitä milloin minkäkin hyväksi ja muistoksi, postaamme sen someen, mutta suljemme verhot.
Nuorten ja lasten pahoinvointi on lisääntynyt, nuorten kuolemista joka viides on itsemurha. Lapset eivät osaa vielä itse kanavoida oireilua, eivät osaa osoittaa, ei kertoa. Toisinaan ainoa keino voi olla se, jota aikuiset eivät halua nähdä eikä kuulla, mutta jolla saa huomiota. Aina oireilu ei edes ole oireilua, vaan näkyvä osa diagnoosinkuvaa. Näkyvä osa, jota ns. neurotyypilliset aikuiset eivät ymmärrä, eikä ympäristö halua tai osaa sopeutua. Kun emme ymmärrä, emme yritä, emmekä osaa opettaa lapsiamme ymmärtämään erilaisuutta tai miten toimia hädänalaisten kohdalla, ei tulevaisuudenkaan aikuiset ole sen parempia kuin mekään.
Jätämmekö toisista huolehtimisen nuorten käsiin ja lasten vastuulle, vai katsommeko peiliin ja otamme vastuun, kuten aikuisten pitää?
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.).
Olen seurannut todella huolestuneena ja surullisena keskustelua ja päätöksentekoa Lohjalla koskien hädänalaisia lapsia ja nuoria. Juhlapuheita on ja lapsia ja nuoria ollaan herkästi puolustamassa puhein. Teot onkin surullisempia.
Hyvinvointikertomuksessa 2017-2021 ja sen vuosiraportissa 2019 käy ilmi lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen. Suosittelen kaikkia, varsinkin päättäjiä, lukemaan hyvinvointikertomuksen. Saamme jatkuvasti lukea lehdistä lasten pahoinvoinnista ja sen seurauksista ja siltikään ei ymmärretä. Siltikään ei ole halua (tai uskallusta) tehdä välttämätöntä. Suojellaan omaa mukavuudenhalua. Suojellaan omaa tonttia. Pelko ja ennakkoluulo piilotetaan kapulakieleen ja tekosyiden alle.
Lastensuojelu. LastenSUOJELU. Siis lasten. Niiden heikompien, joita meidän aikuisten, joita kaupungin tulee suojella ja tukea.
Lohjalla on vastustettu teoin lasten suojelemista. Lohjalla ei haluta auttaa hädänalaisia lapsia, ongelmaisia lapsia, varsinkaan jos oman kadun lähelle ollaan suunnittelemassa lastensuojeluyksikköä. Me emme voi tietää, miksi lapsi tarvitsee sijoitusta, eikä meidän tarvitsekaan tietää. Me emme voi tietää, miksi omat vanhemmat eivät voi turvata lasten sitä hetkeä. Me emme tiedä, miksi turvallisin paikka lapselle saattaa olla lastensuojeluyksikkö. Meidän tarvitsee tietää se, että sijoitetulla lapsella on hätä ja hän tarvitsee tukea ja yksikköä, johon sijoitetaan.
Kunhan ei tule Lohjalle! Hoitakoon muut! Lohjaa ei kiinnosta! Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan kaupunkia ei saa suunnitella niin, että sinne suunnitellaan lastensuojeluyksikköä (herranen aika!).
Kaupungeilla on tosiaan eroja. Helsingissä lapsia opetetaan kuinka toimia päihtyneiden aikuisten varalta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008271696.html ja Lohjalla pelätään apua tarvitsevia alaikäisiä lapsia.
Lohja on Unicefin Lapsiystävällinen kunta, Lohjalla ollaan asukkaiden kunta, Lohjalla halutaan olla mielenkiintoisin ja kehittyvin kaupunki. Lohjaa halutaan suunnitella vain sopiville asukkaille, ei kaikille. Kaikkia ei tarvitse ottaa meidän kuntaan mukaan.
Mulla on uusi slogan Lohjalle: Lohja – vain sopiville asukkaille
Lastensuojelun lapset tulevat viemään meidän niukkoja resursseja, kouluihinkaan ei kohta enää mahdu. Kun NE tulevat. Ei niitä voi asutuksen lähelle laittaa.
Ensisijaiset ja toissijaiset lapset. Meidän ja toisten lapset.
Mä olen todella surullinen tästä, pettynyt ja kauhuissani. Kuinka jonkun äiti ja isä voi ajatella noin?
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.9.2021, että Roution kauan myynnissä ollutta, rinnetonttia, joka ei omakotiasumiseen ole kovin soveltuva, ei vuokrata hyvämaineiselle rakennusyritykselle.
Kokoomuksen edustaja teki vastaesityksen, jota kannatti kokoomuslaiset, Meidän Lohja, yksi demari, (ikävä kyllä) keskustalainen sekä perussuomalainen.
Vastaesityksen tekijä lausui lehtihaastattelussa vastaesityksestään näin: ”Tämäntyyppistä toimintaa vastaan ei tietenkään kenelläkään ole mitään vastaan, mutta olisi lasten, toiminnan ja kaupunkiympäristön kannalta tärkeää, että niiden sijoittuminen pohdittaisiin jo kaavoitusvaihteessa hyvin tarkkaan.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4314124)
Lohjan tapa ohjata Y-kaavoissa palveluasumisyksiköiden sijoittumista on periaatteella ”pois silmistä, pois mielestä” tai ehkä lähempänä voisi olla ”ei-toivotut pois näkösältä”. Uudet palvelutalot ovat keskittyneet Maksjoelle, Vappulaan ja Mäntynummelle. Lähellä on sairaala, hiekkaa ja parkkipaikka. Sama ajatus pätee lastensuojeluyksikköjen kohdalla, ei palveluja lähelle, jotta lasten harrastamista ei mahdollisteta, ei näkösälle, jotta… noh, ei tarvitse nähdä.
On myös vaikea ymmärtää lausunnosta väitettä, että ”Tämäntyyppistä toimintaa vastaan ei tietenkään kenelläkään ole mitään vastaan…” miten niin? Lohjalle on kauan ja usein yritetty saada lastensuojeluyksikköä. Systemaattinen vastustus jos jonkunlaisilla syillä, milloin siksi, että kouluissamme ei ole tilaa, milloin kaavoituksen vuoksi, milloin suojellaan pallokenttää, milloin pohditaan niukkoja resursseja (paitsi omien lasten kohdalla), ja milloin ollaan vaan sitä mieltä, että ei ole reilua, että meidän tontin viereen.
Alla kokoomuksen (sydän on oikealla) tekemä vastaesitys, joka jäi päätökseksi äänin 8-5:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että
1. Tonttia ei vuokrata Siklatalot Oy:lle.
2. Lohjan alueen kavoituksen tai tontinluovutuksen näkökannasta lastensuojelulaitoksia ei tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa asuinpientalojen korttelialueille, eikä tonttja tulisi myydä tai vuokrata tai kaavaa muuttaa lastensuojelulaitoksen perustamista varten.
3. Lastensuojelulaitosten mahdollinen sijoittaminen Lohjalle tulee jatkossa käsitellä Sote-hyvinvointialueen ja Lohjan kaavoituksen kanssa yhteistyössä siten, että edellytykset niin lasta, kuin kaupunki- ja asuinympäristöä tukevalle toiminnalle ovat olemassa.
Niin, mennään soteuudistuksen taakse. Hyvinvointialueet käynnistyvät tammikuussa 2023. Tekstissä myös annetaan ymmärtää, että kaupunki ei itse osaa suunnitella niin, että lasta tukevalle toiminnalle olisi edellytyksiä. Toisaalta, oikeassahan vastaesityksen tekijä on. Niin kauan kuin lautakunnassa tehdään tuollaisia päätöksiä, ei kaupungilla ole edellytyksiä.
Lohjalla puhutaan kauniisti nuorista, lapsista, hädänalaisista, vanhuksista, vammaisista. Kun kaivataan tekoja, ne on ne mitkä puhuvat: älä tule mun takapihalle.
Alla muutama uutisklippi palveluasumisyksiköiden vastustamisesta ja siitä, mitä puolustetaan. Yhdessä uutisessa puhutaan jopa, että ”ei ole reilua, että olemme muuttaneet alueelle, jonka tiedämme olevan omakotialueeksi kaavoitettu ja sitten tulee muutoskaava ja lastensuojeluyksikkö”. Uutisia aikuisille: maailma ei ole reilu, elämä ei ole reilua. Ainakaan jos olet lapsi/nuori/päihdeongelmaisen lapsi/nuori, päihdeongelmainen lapsi/nuori.
https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1469287 (tätä uutista ihmettelen, en muista ryhmämme keskustelleen tästä, ainakaan niin, että olisimme tyrmänneet tämän, ehkä on jälleen keskusteltu vain ”johtavien poliitikkojen kanssa”)
Lohja on mun ja lasteni kotikaupunki. Toivoisin Lohjan Unicefin lapsiystävällisenä kuntana olevan kaikkien lasten kaupunki. Olen surullinen siitä, että kotikaupunkini näyttää tässä asiassa rumat kasvonsa sen vahvuuksien ja kauneuden sijaan.
Suosittelen myös katsomaan lasten kiireellistä sijoittamista käsittelevä noin 10 minuutin mittainen lyhytelokuva Kohti rantaa – kiireellinen sijoitus. (juttua videosta ja tekijöistä: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1485228)
ps. usein lastensuojelyksikön olemassaoloa ei edes huomaa esim. omakotialueella. On vain aivan samanlainen talo kuin muutkin, lapsilla kotiintuloajat, harrastuksia, kavereita. Pystytkö sinä valitsemaan naapurisi? Pystyitkö sinä valitsemaan, onko naapurissasi tai muuttiko naapuriisi esimerkiksi päihdeongelmainen perhe, perhe, jossa on perheväkivaltaa tai ihan vain se mukavia jutusteleva talous- tai muu rikollinen? Niin, et voi valita naapureitasi. Onneksi saat valita, tuleeko naapuriisi hädänalainen lapsi.
Lotta Paakkunainen 