Mielipide: Nummi-Saukkolan päiväkotiesityksestä valtuustossa

Länsi-Uusimaassa oli artikkeli päätöksestä Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätöksestä. (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3353563) koska jutussa nostettiin 13 – kohtaisesta perustelulistastani vain yksi ja sekään ei tärkeimmästä päästä, kirjoitin Länsi-Uusimaan mielipidepalstalle vielä vastaesityksestäni. Koska tila mielipidekirjoituksellakin on rajallinen, en kaikkia perustelujani saanut kirjoitukseeni, mutta toivon, että sain ne tiivistettynä tarpeeksi hyvin.

Mielipide: Nummi-Saukkolan päiväkotiesityksestä valtuustossa

Länsi-Uusimaa (L-U 22.1.2021) uutisoi valtuustossa päätetystä päiväkodin sijainnista hyvin ja tiivistetysti. Lehdessä nostettiin perusteluiksi kuitenkin vain yksi niistä, joista sekään ei ollut tärkein kuntalaisten eikä varsinkaan lasten arjen sujumisen näkökulmasta. Perustelin vastaesitykseni laajasti ja esitykseni tein pitkän pohdinnan jälkeen. Vastaesitykseni perustui tarjottuun tietoon, itse etsimääni tietoon sekä lasten etuun ja kuulemiseen, sillä lähes jokainen vastaaja nosti tärkeimmäksi asiaksi toiminnan laadun.

Yksi perusteluistani oli se, että Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeiluohjelmassa, eli esikouluun tullaan menemään elokuusta lähtien jo viisivuotiaana ja tämä tekee entistä tärkeämmäksi päiväkodin ja esikoulun yhteistyön. Yhteistyö on helpompaa, jos nämä ovat lähempänä toisiaan. Tämän lisäksi viisivuotiaiden siirtyessä esikouluun lasten määrä päiväkodissa pienenee entisestään. Tämän asian päätös ei ollut tiedossa vielä asian valmistelussa, toki hakeminen ohjelmaan oli.

Alueellinen tasa-arvo. Lohjalla on muissakin monitoimijataloissa päiväkoti koulun yhteydessä, kuten Routionmäellä, tulevat Laurentiustalo, Järnefelt ja Mäntynummi. Miksi Nummi on poikkeus? Miksi emme oikeasti tee johdonmukaista politiikkaa, kuten itse luottamustoimielimissä usein peräänkuulutamme?

Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.

Monilapsisille perheille olisi helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito ja alueella on paljon monilapsisia perheitä.

Monelle puheenvuorojen perusteella päätöksentekoon käytetty aika tuntui olevan tärkeä. Itse näen lasten sujuvan arjen tärkeimpänä kriteerinä.

Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä.

Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille, ei Saukkolassa eikä Nummella. Toisin kuin moni väitti, ei Saukkolan asukasmäärä ole kasvussa vaan laskussa, kun taas Nummella asukasmäärä on nousussa, toki Saukkolassa on määrällisesti toistaiseksi enemmän asukkaita.

Omasta puolestani voin sanoa sen, että voin suoraselkäisesti sanoa, että velvollisuudesta sekä edustamieni asukkaiden, perheiden, erityisesti lasten puolesta tehnyt päätökseni ja äänestänyt sen mukaan, minkä olen meille tarjottujen tietojen perusteella nähnyt parhaaksi. Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä. Olen kuullut ja tiedän kuulemisen olosuhteet, olen tutustunut tarjottuihin tietoihin ja itse etsinyt lisää tietoa.

Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö

Tässä vielä aiempi kirjoitukseni ja ne perustelut: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2021/01/21/nummi-saukkola-alueen-paivahoito-valtuustossa-20-1-21/

Nummi-Saukkola alueen päivähoito valtuustossa 20.1.21

Ehdin jo ennen kokousta saamaan palautetta valtuutettukollegoilta. Yleensäottaen keskustelut muiden valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kanssa ovat olleet rakentavia ja hyvässä hengessä, oli tämänkertaiset hieman muuta. Mutta koska koen velvollisuudekseni lasten ja perheiden hyväksi ja koska aidosti koen, että päiväkodin edut Nummella olisi niin paljon suuremmat kuin Saukkolassa. Tämä on varmaankin poliittinen itsetuho, mutta en voi olla päätöksenteossa sillä periaatteella, että mietin menettäväni äänestäjiä. Päätöksiä tehdessäni pyrin aina ajattelemaan lasten etua, kokonaisuutta, yhdenvertaisuutta, johdonmukaisuutta, koko Lohjan parasta.

Kuunnellessani muiden puheenvuoroja, pohdin mikä on tärkeää? Muiden puheenvuoroissa oli huomioitavaa se, että nyt painotettiin todella paljon kuntalaisten kuulemista, myös heidän suunnaltaan, jotka sitä juuri eivät ole tehneet tähän asti. Itseasiassa joka puheenvuorossa taidettiin puhua kuntalaisten kuulemisesta (hienoa kehitystä) ja luotiin mielikuvia. Kuuleminen todella onkin tärkeää, mutta mikä siitä tekee tärkeää, onko se se, että kuntalaisten kuuleminen on itselle sopivassa yhteydessä? Jokainen meistähän varmasti äänestää tiedon perusteella ja asukkaiden kuulemisten perusteella. Eikö?

Omasta puolestani voin sanoa sen, että voin suoraselkäisesti ja velvollisuudesta sekä edustamieni asukkaiden, perheiden, lasten puolesta tehnyt päätökseni ja esittänyt sekä äänestänyt sen mukaan, minkä olen meille tarjottujen tietojen perusteella nähnyt parhaaksi. Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä. Olen kuullut, tiedän tehdyn kuulemisen olosuhteet, olen tutustunut tarjottuihin tietoihin ja itse etsinyt lisää tietoa.

Näihin kyselyihin ja minuun ja motiiveihini suunnattuihin kyseenalaistamisiin haluaisin vastata niin, että jokainen lautakunnan ja valtuuston jäsen, joka on ollut mukana päätöksenteossa, voi miettiä omaa äänestyskäytöstään asukkaiden kuulemisten jälkeen (eli kuullaan jos kuullaan) esimerkiksi Hyrsylän, Pullin, Koisjärven, Lohjansaaren, Neitsytlinnan koulujen ja Nummi-Pusulan lukion lakkautuksista?

Tässä pitämäni ryhmäpuheenvuoro, vastaesitykseni sekä sen perustelut. Jälkikäteen minulle todettiin argumenttieni olevan jäätäviä, kiitos siitä viestistä. Minä toimin tosiasioiden pohjalta, en mielikuvien.

7 § Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin tarveselvitys

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä etäyhteyttä käyttävät.

Keskustan valtuustoryhmä on usein peräänkuuluttanut kuntalaisten kuulemista ja olemme tyytyväisiä, että tässä tapauksessa perheitä on kuultu ja vaikka kysely olikin johdatteleva, vastaajien määrää voi pohtia, sillä toiset vastasivat kyselyyn useammin kuin toiset, oli tulos se, että suurin osa vastaajista halusi päiväkodin Saukkolaan. Vaikka kuulemisen tulos sijainnin suhteen oli selkeä, koen velvollisuudekseni tehdä vastaesityksen, sillä kun luki kyselyn kokonaan kävi kuitenkin ilmi, että sijainnin sijaan toiminnan laatu (223 eli lähes jokainen vastaaja) nostettiin tärkeimmäksi asiaksi uutta päiväkotia suunniteltaessa.  En tee tätä kevyin perustein, vaan nimenomaan lasten etua ja kokonaisuutta sekä vastaajista suurimman osan tärkeimmäksi nostamaa asiaa, eli toiminnan laatua ajatellen.

Lautakunnassahan tein vastaesityksen, jossa esitin, että alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Kaava on tulossa päätökseen vetovoimalautakuntaan ja kokonaisuutta ajatellen olisi hyvä ottaa kaikki tämä huomioon.

Vastaesitykseni:

Valtuusto päättää, että Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin hankesuunnitelmaa jatketaan siten, että uusi päiväkoti rakennetaan Nummen monitoimijatalon alueelle. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perustelut:

  1. on jo olemassa valmiit suunnitelmat vaihtoehdosta, jossa päiväkoti toteutetaan osittain uudisrakennuksena Nummen koulualueelle hyväksikäyttäen nykyistä ns. hyvinvointitaloa, jossa itseasiassa toimii tälläkin hetkellä pienten (0-3v) ryhmä. Tämä vaihtoehto on edullisempi kuin kokonaan uuden rakentaminen Saukkolaan. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöiden saada
  2. on olemassa myös valmiit suunnitelmat, joissa näkyy, kuinka koulualuetta suunnitellaan täysin autottomaksi alueeksi. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöille tuoda
  3. Päiväkoti on tällä hetkellä koulun alueella väistössä, eikä tänä aikana ole tullut yhtään valitusta sijainnista
  4. Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille Saukkolassa tai Nummellakaan, sillä Saukkolassa, vaikka onkin enemmän asukkaita, on asukasmäärä laskussa, eli ei kasvava, kun taas Nummella asukasmäärä on pienempi, mutta kasvussa
  5. Tilastojen perusteella monipaikkaisuuden trendi tukee kasvua Nummen/Oinolan alueelle. Kasvu näkyy jo nyt Nummen asukasluvussa.
  6. Välimatka Saukkolan ja Nummen välillä on muutama kilometri
  7. Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.
  8. Lohjalla linjaus ja yleistyvä käytäntö siitä, että esikoulu on koulun yhteydessä, mutta jos päiväkoti sijoitetaan erikseen esikoulusta, kuinka käy tärkeän eskari/viskari yhteistyön?
  9. Lohjalla muissakin monitoimijataloissa mukana päiväkoti (Mäntynummi, Routionmäki, tuleva Järnefelt, tuleva Laurentius) – olisi yhdenmukaista, että myös tällä alueella olisi sama käytäntö. Olemme usein peräänkuuluttaneet, että tulisi tehdä yhdenmukaisia päätöksiä koko Lohjan alueella.
  10. monilapsisille perheille helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito
  11. hiilineutraalius, koko koulukeskus lämpenee paikallisista metsistä kerätyllä puuhakkeella ja on ilmeistä, että uudisrakennuskin liitettäisiin tähän biolämpöverkkoon. Saukkolassa ei ole vastaavaa voimalaitosta tai verkkoa, vaan uudisrakennuksen lämmitys perustuisi sähköpohjaisiin ratkaisuihin.
  12. Nummi-Saukkola-Oinola alue tulisi nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vetovoimalautakuntaan käsittelyyn
  13. Palvelualuejohtaja Lehmuksen mukaan juuri tänään on tullut päätös, jonka mukaan Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeilussa, se alkaa jo elokuussa tämä lyhentää edelleen päiväkotiaikaa lapsilla.

Esityksessä korostetaan sitä, että rakennetaan uusi koulun alueelle ja kehitetään koulun aluetta tulevassakin.

Esitykseni hävisi äänin 41-9.

Tämäkin on tosiasia, jonka kanssa menen eteenpäin. Demokratia toimii näin ja siitä olen tyytyväinen.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa: Sadan vuoden kehitys

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin (8.1.2021) pikkaisen huutolaisuudesta ja lastensuojelusta.

Sadan vuoden kehitys

Huutolaisuus oli Suomessa vielä 1800-luvun alusta 1920-luvulle voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti ilman elatusta olevan lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Järjestelmä lopetettiin virallisesti vuonna 1923 köyhäinhuoltolain myötä, silti vielä vuonna 1935 kauppa kävi. Huutolaislapsilla ei juuri ihmisarvoa ollut. Orpo tai muista syistä vanhempiensa huolenpidon menettänyt lapsi saattoi päästä hyvien ihmisten hoiviin, mutta useimmiten huutolaislapsen kohtelu oli julmaa, yleensä huutolaiskauppoja käytiin nimenomaan palvelusväen hankkimiseksi.

Monet tutkimukset osoittavat, että huono-osaisuudella on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Varsinkin lapsi, joka on jäänyt vaille vanhempiensa huolenpitoa, on vaarassa syrjäytyä ja joutuu kokemaan samaa osattomuutta kuin vanhempansa.

Tänä päivänä sosiaalitoimen tehtävänä on katkaista syrjäytymisen tai huono-osaisuuden kierre. Nykyisin voimassaolevan Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulaki liittyy hengeltään YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991.

Lastensuojelupalvelut kaipaavat lisää tuki- ja sijaisperheitä. Perheitä kaivataan niin pitkä- kuin lyhytaikaiseen toimintaan. Vaikka perhehoidosta koituu kunnalle vähemmän kuluja kuin laitoshoidosta, tulee silti miettiä ensisijaisesti lapsen etua. Perhehoito olisi sekä edullisin että lapselle paras tapa sijaisasumiseen. Parhaassa tapauksessa lapsen oma perhe voisi saattaa hänet sijaisperheeseen yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Näin käy kuitenkin yhä harvemmin. Vaikka tiedetään, että ennaltaehkäisyyn laitetut rahat säästävät pidemmällä tähtäimellä, säästetään taloutta arvioidessa ja tasapainottaessa juuri ennaltaehkäisevästä työstä, ja perheiden ongelmiin päästään puuttumaan vasta, kun ne ovat todella pahoja ja tarvitaan kiireellistä sijoitusta.

Lohjallakin etsitään jatkuvasti uusia sijaisperheitä sekä tukiperheitä, jotka pystyvät hoitamaan lapsia omassa kodissaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Mukaan tulevat perheet koulutetaan, aiempaa koulutusta tai kokemusta ei tarvitse olla. Riittää, kun on tasainen elämäntilanne ja omat asiat kunnossa.

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on

lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen

lapsiasiahenkilö

Lumikola pihalla

Tänään laitoin kirurgille viestin toipumisestani, sillä hän oli pyytänyt sitä sairaalassaollessani. Oli tyytyväisen oloinen toipumiseeni, kehoitti vielä olemaan kesällä yhteydessä suoraan häneen, jos rintalastakivut jatkuvat. Sanoi niiden yleensä helpottavan vuodessa.

Tästä ja lumipyrystä innostuneena päätin kolailla vähän pihaa, että ei ole niin kamala homma illalla, sitä lunta kun mitä ilmeisimmin tulee vähän enemmän. Aika jännä ja itseasiassa hauskaakin on, että Suomessa tulee lunta yhden päivän ajan aika paljon ja jo on some täynnä ”nyt riittää lumi” päivityksiä. Minusta on ihanaa, että sitä lunta tulee! Lapset viihtyvät pihalla ja toistaiseksi vielä on tosi kaunista! Talvella kuuluu olla lunta, milloin tahansa mielummin neljä vuodenaikaa kuin yhdeksän kuukauden syksy. Tosin helppo minun on tietenkin huudella, koska ei pysty, enkä edes vielä saa kolata pihaa juurikaan, sillä leikkauksesta on vielä liian vähän aikaa kulunut.

Silti piti vähän yrittää.

Pakko se vaan on myöntää, vielä ei pysty eikä kykene kunnolla.

Käymässä Mäntynummen yhtenäiskoulussa

Kävin tutustumassa Mäntynummen yhtenäiskouluun. Kaikki kaupunginvaltuutetut, lasten, nuorten ja perheiden sekä palvelulautakuntien jäsenet oli kutsuttu tutustumaan kouluun. Näin rajoitusten aikaan oli vierailut suunniteltu ja aikataulutettu hyvin. Koulun rehtori ja apulaisrehtori olivat päättäneet järjestää mahdollisuuden tutustua kouluun Pullin koulun lakkautusprosessin nostettua Mäntynummen sisäilmaongelmat jälleen puheeksi.

Olen käynyt Mäntynummen yhtenäiskoululla muutaman kerran aiemminkin, Lokovan kokouksissa, lapsen treeneissä liikuntasalissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa viime kaudella, mutta opastettu kierros on aina opettavainen ja yritän aina käyttää tilaisuuden oppiakseni ja tutustuakseni päätöksen alla oleviin palveluihin ja kiinteistöihin. Kierroksen aikana pääsee myös kysymään aivan eri tavalla ja eri näkökulmasta asioita kuin kokoushuoneessa.

Aamu valkenemassa Mäntynummen yhtenäiskoululla

Apulaisrehtori Lassi Huhtala oli vastaanottamassa minua ja sain asiaan kuuluvan, erittäin hyvän ja kattavan kierroksen koulun tiloissa. Kävimme tutustumassa yläkoulun, alakoulun, esikoulun tiloihin sekä väistötiloihin. Koulun kiinteistöjä kutsutaan alataloksi, ylätaloksi ja koulussa on yläkoulu ja alakoulu ja näiden vuoksi toisinaan saattaa mennä sekaisin, mistä kiinteistöstä puhutaan ja missä ne ongelmakohdat olivatkaan.

Ongelmakohdiksi kierroksella nousi koulun arkeen tällä hetkellä erityisesti vaikuttaviksi

  • kaksi ruokalaa,
  • ruokailuun käytettävä lyhyt aika (tosin nyt, kun on tarkemmin valvotut ja jaotellut ruokailut, on koululaiset syöneet enemmän (useampi syö)
  • iltapäiväkerhon tilojen puute (toimii pienessä ruokalassa),
  • riskirakenteet (1960-ja 2000 luvulla rakennetut kiinteistöt rakennettu yhteen)

Välituntitila (eli piha) voisi olla isompikin ja se on mahdollista toteuttaa edullisesti ja pienellä vaivalla siirtämällä hieman aitaa, jotta saadaan vähän enemmän metsikköäkin lasten pihaksi.

Sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (23.5.2018 FCG) mukaan:

Tämän tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilman laatua heikentävinä tekijöinä voidaan pitää

  • kellarin maanvastaisten seinien tojaeristeiden mikrobivaurioita
  • sokkeleiden ulkopuolelta puuttuvan kosteuseristyksen seurauksena vaurioitu-neita sokkelihalkaisujen lämmöneristeitä
  • viistosateen ja julkisivutiilimuurauksen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvia ulkoseinien alaosien ja leukapalkkien yläpuolisten eristevillojen mikrobivauri-oita
  • ikkunanauharakenteiden vaurioituneita eristevilloja
  • 1.kerroksen alapohjan lämmöneristeen (kevytbetoni) mikrobivaurioita
  • laajennusosan sisään jääneen ulokerakenteen lämmöneristeen mikrobivauri-oita
  • 1.kerroksen sisääntuloaulan ja luokan 103 alumiini-ikkunarakenteen mikrobi-vaurioita.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin

  • vanhojen ikkunoiden, ikkunapeltien ja kellarin märkätilojen olevan käyttöikänsä päässä
  • iv-koneen tuloilmakammion ritilän päästävän lunta kammion sisään
  • vesikaton aluskatteen liitosten olevan virheellisesti toteutettu
  • putkikanaalien luukkujen olevan epätiiviitä

kuva: sisäilmatekninen kuntotutkimus (tämä luokka ei tällä hetkellä käytössä. Orgaanista materiaa jätetty muhimaan betoniin)

Mäntynummen yhtenäiskoululla on tutkittaessa otettu runsaasti näytteitä ja erittäin useassa oli viite vauriosta. PAH-pitoisuudet eivät olleet koholla, VOC-pitoisuudet eivät olleet koholla, kellarin varastohuoneen asbestinäytteessä todettiin asbestia (krysotiili).

Osa koulukiinteistöstä on hyvässä kunnossa, osa ei. Henkilökunta tekee parhaansa ja tiloja miettiessään tiloja, joissa on oireiltu tai tehty ilmoituksia oireista, vältellään tai pyritään tekemään siirtoja. Lasten ja henkilökunnan hyvinvointi etusijalla.

Sisäilmaraportti kokonaisuudessaan tämän linkin takana: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/asioi-ja-vaikuta/sisailma-asiat/

Koin käyntini erittäin tarpeelliseksi, vaikka koulu suhteellisen tuttu olikin. Edellisestä käynnistä oli jo aikaa, enkä ollut aiemmin päässyt tutustumaan väistötiloihin, enkä eskariin.

Vaikka kierroksen sekä koulussa olevien väistötilojen perusteella tilanne ei ole vielä akuutti, toivoisin, että enää ei yhtään viivystystä tule.

Mäntynummesta aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/09/mantynummen-alueen-johtaminen/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/19/mantynummen-alue-kantasi-kuultiin-ainakin-viela/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/12/kappas-jalleen-kouluja-lautakunnan-esityslistalla/

Vielä hyvinvointikertomuksen vuosiraportista ja mitä oikein sanoin siitä?

Paikallislehtemme Länsi-Uusimaa uutisoi kattavasti valtuustokokouksia ja tämänkin kokouksen jälkeen oli hyviä artikkeleja kokouksesta. Sinänsä hyvä nosto oli myös hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 – pykälästä, https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3196286, jossa valtuutettu oli ihmetellyt koululaisten syömättömyyttä. Artikkelissa kerrottiin lyhyesti myös minun puheenvuorostani, jossa artikkelin mukaan painotin tarvetta estää ennalta kiusaamisongelmia. Ote artikkelista: ”– Kouvolassa oli pari vuotta sitten vaikea tilanne, mutta siihen on puututtu. On mahdollista estää kiusaamista, painotti Paakkunainen.”

Kyllä. Puhuin kiusaamisesta ja puhuin Kouvolasta, mutta eri yhteydessä.

Laitoin lehdelle oikaisun:

Oikaisu Länsi-Uusimaahan – hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019

Länsi-Uusimaassa uutisoitiin 17.12.2020 hyvinvointikertomuksen vuoden 2019 vuosiraportista ja valtuutettujen sitä koskevista puheenvuoroista valtuustokokouksessa 16.12.2020. Haluan korjata lehdessä ollutta, sinänsä hyvää artikkelia, mutta puheeni kohdalla kaksi eri asiaa on yhdistetty. Lehdessä mainittiin, että nostin esiin koulukiusaamisen ja Kouvolan samantyyppisen tilanteen. Kyllä, puhuin molemmista, mutta eri yhteydessä.

Nostin puheenvuorossani puheeksi oppilashuollon huolestuttavat työolot ja asiakasmäärän/työntekijä. Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi. Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari. Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Lotta Paakkunainen

kaupunginvaltuutettu (kesk)

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen

lapsiasiahenkilö