Länsi-Uusimaa tiedusteli nykyisiltä valtuutetuilta lähtemisestä ehdolle kuntavaaleissa( L-U13.2.2021). Jokainen valtuutettu vastasi. Yhdeksän nykyistä valtuutettua ei enää aio lähteä ehdolle, muutama vielä miettii. Lehdessä nostettiin (13.2.2021) muutaman valtuutetun vastauskin ja minä olin yksi heistä. Ote lehdestä: ”Paakkunainen harkitsi ehdokkuutta pitkään. – Lähdin ehdolle, koska minulta moni on kysynyt asiaa ja koen, että olen tehnyt juuri niin hyvää työtä kuin olen voinut”. Toimittaja pyysi lyhyttä vastausta tiedustellessaan ehdollelähdöstä. En osannut vastauksessani olla kovin lyhyt, tässä vastaukseni kokonaisuuessaan:
Kyllä mä mietin ehdokkuutta, mietin sitä jonkin aikaa. Yritin miettiä mahdollisimman monesta näkökulmasta, oman perheen, oman ajankäytön, onko minusta ollut hyötyä kuntalaisille, onko minusta ollut tukea lapsille ja nuorille, omaishoitajille, perheille, olenko ollut kehityksen polttoaineena vai jarruna. Mikä minulle on tärkeää?
Lähden ehdolle, koska minulta moni on kysynyt asiaa ja koen, että olen tehnyt juuri niin hyvää työtä kuin olen voinut. Olen pysynyt itselleni uskollisena ja toivon, että olen ollut minulle äänensä luottaneille luottamuksen arvoinen. Samalla tavalla tulisin jatkamaan. Olen oppinut paljon uutta ja sitä oppia ammentaisin. Töitä vielä on.
Näin sydänlasten viikolla tulee ajatuksiin kymmenen vuoden takainen vuosi. Tuolloin vuoroin pelättiin ja petyttiin.
Tyttären leikkausta jonotettiin kauan, viides leikkausaika lopulta toteutui. Kirurgi unohti soittaa leikkauksen jälkeen ja me pelkäsimme, koska mitään ei kuulunyt. Jouduin lopulta itse soittamaan teholle, josta onneksi saimme hyviä uutisia: tyttö voi hyvin ja leikkaus meni hienosti.
Alunperinhän sain kuulla synnytyslaitokselta kotiinlähtötarkastuksessa, että ns. täydellisen terveen lapsen olemme viemässä kotiin. Minulla nousi karvat pystyyn moisesta sanomisesta, ja totesinkin tarkastuksessa, että viimeksi, kun minulle näin sanottiin, hautasin lapseni sinä päivänä, kun piti olla ristiäiset. Jouduin vaatimalla vaatia tyttärelle konttollia. Minua yritettiin taivutella monen läsnäolevan kandin toimesta, että en vaatisi lisätutkimuksia, että en kyseenalaistaisi lastani tutkinutta lääkäriä. Minulle todettiin, että tyttären tutkinut lääkäri on guru alallaan jajos hän sanoo, että tytär on terve, on hän terve. Jouduin todella vääntämään ja vaatimaan. Saimme lopulta kontrolliin ajan ja kuinkas kävikään? Lapsella todettiin leikkaushoitoa vaativa sydänvika. Onneksi hän sai tarvitsemansa hoidon, hän voi hyvin ja tänä keväänä taas kontrolliin.
On surullista, miten joutuu vaatimaan lapselleen tutkimuksia ja hoitoa. On surullista, että se ei pääty kotiinlähtötarkastuksiin, vaan joutuu vaatimaan lapsen kasvaessa tutkimuksia, hoitoja ja jos ei ajoissa osaa tai jaksa vaatia, joutuu sen tekemään myöhemmin ja se on vielä vaativampaa.
Tämän valtuustokauden ollessa näin loppuvaiheessa on ehkä hyvä tehdä yhteenvetoa. Aloitin kauden ensimmäisenä varavaltuutettuna ja olinkin todella monessa kokouksessa jo mukana. Erään toisen ryhmän valtuutettu kerran esitteli minut oman ryhmäni ahkerimpana ja yhtenä kaikista ahkerimpana valtuutettuna, vaikka varana vain olinkin.
Aloitteita olen tehnyt kauden aikana viisi, kaikki liittyen lasten hyvinvointiin.
teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarviointi
sisäilmaoireiden seurantajärjestelmä
korjattujen tilojen seuranta
jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa
Olen tehnyt lukuisia vastaesityksiä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, ollessani varajäsenenä sotelautakunnassa ja muutamia valtuustossa. Osan olen voittanut, osan hävinnyt, osa ei ole saanut kannatusta ollenkaan.
Harmittamaan on jäänyt monikin päätös, joka valtuustossa (ja lautakunnissa) on tehty. Suurimpia pettymyksiä ovat olleet
Karstun koulun lakkautus ja
talouden tasapainottamisessa tehdyt Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkautusesitykset
lyseon remontointipäätös
Järnefeltin koulun remontointipäätös
tuntikehyksen laskutavan muuttaminen
Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös, näen sen lyhytnäköisenä, eikä kokonaisuutta kattavana päätöksenä, joka koituu vielä lapsiperheiden harmiksi.
erittäin suuri pettymys on ollut se, että huolimatta jo vuosia jatkuneesta asian esille otosta, vaikuttamisesta ja lukuisissa kokouksissa asian esille tuomisesta vasta tammikuussa 2021 viranhaltijat myönsivät lastensuojelun kriisin. Hassuksikin minua on sanottu: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765
Onnistumisiksi voisin ensimmäisenä mainita hyvän yhteistyön muiden ryhmien kanssa. Olen aina pyrkinyt vuoropuheluun ja tuonut esille faktat. Monen kanssa meillä on todella hyvä yhteishenki ja pystymme keskustelemaan aiheista sekä jakamaan tietoa. Minulle on moni valtuutettu soittanut tai laittanut viestiä, kun päätettävänä oleva asia koskee asuinaluettani tai muuta aihetta, josta minulla on asiantuntemus ja josta on haluttu tietää lisää. Samoin olen minä tehnyt.
Onnistumisia (valtuustossa ja lautakunnissa) mm. :
Saukkolan päiväkodin väistö
Koisjärven päiväkodin säilyminen
Lohjan kaupungin osallistuminen Valoa, ei väkivaltaa-tapahtumiin
Hammashoidon säilyminen Mäntynummella ja Oinolassa (vastaesityksestäni)
vegaaniruuan palaaminen kouluihin (en tehnyt aloitetta, vaikutin muuten)
rakennusten sisäilmaseurannan kehittyminen (aloitteeni)
herääminen lastensuojelun kriisiin
Olen ehdolla myös seuraavalle kaudelle, aikeissa jatkaa samalla tavalla, tosin ehkä hieman lisää oppineena. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Haluan ja pyrin luottamushenkilönä kehittää sitä entisestään nykyisille ja tuleville sukupolville. Jos lohjalaiset vaaleissa niin haluavat ja suovat minulle luottamuksensa.
Pian on taas ajankohtainen uusien oppilaiden koulukyytihakemukset.
Oppilaalle järjestettävä päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (Perusopetuslaki 628/1998, 32 §.) Tällä tarkoitetaan sitä, että yhtenäkään koulupäivänä koulumatkan laskennallinen kesto odotuksineen ei saa ylittää mainittuja aikarajoja.
Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri, psykologi, riistanhoitoyhdistyksen edustaja tai poliisiviranomainen. Tieosuuksien vaarallisuuden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä päättää opetuksen järjestäjä. Vaaralliseksi luokitellut tieosuudet voidaan vahvistaa esimerkiksi kunnan kuljetusperiaatteissa.
Kiusaamisesta koulumatkan aikana
Perusopetuslain 29 §:n 7 momentin mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lain velvoitteen lisäksi kaikilla aikuisilla on moraalinen velvollisuus puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, millä tavoin koululaisautonkuljettajaa tai liikennöitsijää ohjeistetaan ilmoittamaan mahdollisista kuljetusten aikana tapahtuvista kiusaamis- tai muista häiriötilanteista, esimerkiksi kunkin koulun koulukuljetusvastaavalle. Koulun järjestyssääntöjä ei sovelleta koulumatkoilla, eikä koulumatkoilla tapahtuneista teoista voida määrätä perusopetuslaissa säädettyjä kurinpidollisia seuraamuksia. Rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen koulumatkalla tapahtuneesta teosta. (Koulukuljetusopas | Opetushallitus (oph.fi))
Onneksi ylläolevista kirjoitusten ajasta on Oilaantie jo turvallisempi, mutta muissa ei paranemista ole tapahtunut. Esimerkiksi Tavolantie on edelleen turvaton ja varsinkin näin lumen ja pimeän aikaan, on turvallisuus aika kaukana.
Tavolaseura teki vuonna 2015 aloitteen Tavolantien turvallisuuden parantamisesta. Aloite oli hyvin laadittu ja ehdotukset olivat kohtuullisia.
”Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.” Aloitteeseen oli vastattu vuonna 2017, muta kyselinpä vielä tämän vuoden alussa aloitteen tilaa. Vastauksena oli, että
ELY-keskus näkee kevyen liikenteen väylän tarpeen edistettäväksi mt 1070 (Werlanderintie) osalta. Pientareiden levennystä ELY-keskus ei tee sen suurten kustannusten takia. Valaistusta ELY-keskus ei tee ko. tieluokan/liikennemäärän teille, mutta kunta voi halutessaan toteuttaa valaistuksen näille teille.
Mutta pieni muutos on tullut eli kevyen liikenteen tekemisestä maantielle 1070 välille Punasentolpantie – Karstuntie on tiesuunnitelma valmistumassa. Rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä eikä aikataulusta ole näin ollen vielä mitään tietoa.
Tavolantie tammikuussa klo 17Tavolantien ”lapsille turvallinen” piennar
Vanhassa blogissani olen kirjoittanut Tavolantien turvallisuudesta näin:
Uskaltaako olla enää eri mieltä asioista? Uskaltaako olla omaa mieltä? Uskaltaako sitä sanoa?
Olen usein eri mieltä, monestakin asiasta esimerkiksi lautakunnan kokouksessa. Kysyn ja kyseenalaistan. Todennäköisesti en aiheuta päänvaivaa ainoastaan viranhaltijoille, vaan myös kanssaluottamushenkilöille.
Nykyään vallalla olevasta kulttuuristamme kertoo se, että olen eräänkin kerran kuullut kysymykseni jälkeen, että ”mikä tässä on nyt näin vaikeaa”, tai maiskuttelua, tai nähnyt silmien pyörittelyä. Kokenut tytöttelyä.
On ikävää, että näin tapahtuu ja on ikävää, että näin tapahtuu myös työelämässä. Jouduin juuri voimallisesti henkilökohtaisesti puolustautumaan tuodessani uutta asiaa esittelyyn, tuodessani keskusteluun tarvittavaa muutosta. On harmillista, että asiat eivät pysy asioina, vaan mennään henkilöön, korotetaan ääntä ja halutaan sulkea ulkopuolelle.
Ikävää on myös se, että eri mieltä oleminen nähdään huonona asiana, tai asiana, josta voidaan nostaa henkilö tikunnokkaan.
Viimeisin asia, josta olen luottamushenkilönä eri mieltä ollut, on ollut Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös. Tein paljon taustatutkimustyötä, luin kuulemistulokset kokonaan, tutkin vanhoja päätöksiä ja suunnitelmia, tutustuin muihin vastaaviin päätöksiin ja vielä valtuustokokouksen aamuna tarkistin asukasluvut ja niiden kehitykset. Perustan mielipiteeni tosiasioihin, tutkimustuloksiin, asukkaiden kuulemisiin sekä arvoihini. En perusta mielipidettäni muiden luottamushenkilöiden mielipiteiden tai luotujen mielikuvien pohjalta.
Jos nyt halutaan kaivella menneitä ja pohtia asukkaiden kuulemista, esimerkiksi koulujen kohdalla, niin voi tutustua, miten valtuutetut (nykyisistä 65% ovat samoja kuin tuolloin 2015) ovat äänestäneet koulujen lakkautuksista asukkaiden kuulemisten jälkeen. Vaikkapa sivulla https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/kuinka-valtuusto-aanesti-2015/
Tässä siis päätettiin asukkaiden kuulemisesta (esittelijän päätösesitystä kannattavat siis sitä mieltä, että asukkaita ei tarvitse kuulla)Valtuuston äänestys Karstun koulun lakkautuksesta 2018 (jaa=lakkautus) asukkaiden kuulemisten jälkeen
Karstu vain yhtenä esimerkinä. Että erään valtuutetun kokouksessa sanomaa siteeraten ”kuullaan jos kuullaan”.
Lotta Paakkunainen 