Kategoria-arkisto:Lapsiasia

Vielä hyvinvointikertomuksen vuosiraportista ja mitä oikein sanoin siitä?

Paikallislehtemme Länsi-Uusimaa uutisoi kattavasti valtuustokokouksia ja tämänkin kokouksen jälkeen oli hyviä artikkeleja kokouksesta. Sinänsä hyvä nosto oli myös hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 – pykälästä, https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3196286, jossa valtuutettu oli ihmetellyt koululaisten syömättömyyttä. Artikkelissa kerrottiin lyhyesti myös minun puheenvuorostani, jossa artikkelin mukaan painotin tarvetta estää ennalta kiusaamisongelmia. Ote artikkelista: ”– Kouvolassa oli pari vuotta sitten vaikea tilanne, mutta siihen on puututtu. On mahdollista estää kiusaamista, painotti Paakkunainen.”

Kyllä. Puhuin kiusaamisesta ja puhuin Kouvolasta, mutta eri yhteydessä.

Laitoin lehdelle oikaisun:

Oikaisu Länsi-Uusimaahan – hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019

Länsi-Uusimaassa uutisoitiin 17.12.2020 hyvinvointikertomuksen vuoden 2019 vuosiraportista ja valtuutettujen sitä koskevista puheenvuoroista valtuustokokouksessa 16.12.2020. Haluan korjata lehdessä ollutta, sinänsä hyvää artikkelia, mutta puheeni kohdalla kaksi eri asiaa on yhdistetty. Lehdessä mainittiin, että nostin esiin koulukiusaamisen ja Kouvolan samantyyppisen tilanteen. Kyllä, puhuin molemmista, mutta eri yhteydessä.

Nostin puheenvuorossani puheeksi oppilashuollon huolestuttavat työolot ja asiakasmäärän/työntekijä. Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi. Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari. Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Lotta Paakkunainen

kaupunginvaltuutettu (kesk)

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen

lapsiasiahenkilö

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 valtuustossa

Luit oikein. Valtuustossa 16.12.2020 oli vuosiraportti vuodesta 2019 käsiteltävänä. Aika kauan menee raportin laatimisessa, eikö hyvinvointi tai sen seuranta ole kenenkään asia? Jätetäänkö se pöydän pinkan alimmaiseksi, ei ole niin tärkeä asia? Vaikka huolenaiheita on vaikka muille jakaa.

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoromme:

Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportti

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokousta seuraavat

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu jälleen huolenaiheita herättävillä, valikoivillakin taulukoilla. Toisaalla vertaillaan toisen asteen opiskelijoiden ja yläkouluikäisten eroja seksuaalisen häirinnän kokemisessa, mutta päihteiden käytössä taas vertailut ovat erilaisia. Oli miten oli, huolen on noustava ja sen myötä toimenpiteitä tehtävä.

Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi

Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari.

Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Koulukyselystä käykin ilmi, että koulukuraattoreille eikä koulupsykologeille pääse. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteiden toteutuminen taulukossa: Lohjan kaupungin toimijat ja A-klinikkasäätiö rakentavat yhteistyössä toimintamallia “Päihteet perheessä” osaksi arjen toimintaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdestrategiaa päivitetään. Me teemme strategioita, suunnittelemme hyviä ja hienoja työtapoja, mutta emme resurssoi niihin tarpeeksi, jotta niitä voisi käyttää.

Hyvinvoiva Lohja kärkeen on pitkä matka. Jos jätämme nuoremme hoitamatta, se on vielä kauempana. Tähän liittyy myös kolmas kärki, eli asukkaiden Lohja. Hoidon tulee olla asukas- ja asiakaslähtoistä. Ei työntekijälähtöistä. Toki työntekijän hyvinvointi tulee ottaa huomioon, mutta jos asiakas ei saa hoitoa siksi, että työntekijä ei osaa/kykene tai halua kohdata häntä, on ratkaisuja kehitettävä, nimenomaan asiakaslähtöisesti. Nuorten hoito ja hoitoon pääseminen on yksi oleellinen osa lapsilähtöistä toimintaa ja tällöin myös Unicefin lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen oleellinen osa. Hyvinvoivan Lohjan ensimmäinen tavoite ”Toimivat palvelut asukaslähtöisesti” ei tarkoita sitä, että asukas lähtee tai poistetaan.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on myös meillä Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Toisinaan strategioita ja raportteja sekä hankkeita lukiessa tulee ajatus siitä, onko asukas, lapsi, nuori, työikäinen, ikääntyvä, kuntalainen unohdettu. Vaikka heistä kokoajan on puhe.

Huomio käydessäni puhumassa. Vaikka keskityn lähinnä sanomani esille tuomiseen ja siihen, että joku voisi kuunnella, katson toisinaan ympärilleni. Ikäväkseni näen aikuisten ihmisten huonoa käytöstä. Pyöritellään silmiä, tuhahdellaan ja maiskutellaan. On käsittämätöntä, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt eivät käyttäydy kuin aikuiset. Me olemme kuntalaisten edustajia ja meidän tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja hyvin. Asiat edellä. Silti näkee lähes jokaisessa lautakunnan ja valtuuston kokouksessa näitä silmien pyörittelijöitä, toisten väheksymistä ja kuulee huokailuja, maiskutteluja. Onpa tänä päivänä jopa tytöteltykin vielä. Toivoisin tosiaan, että jokainen käyttäytyisi luottamustoimensa mukaisesti.

Voit katsoa puheenvuoroni myös tallenteena YouTube-kanavaltani: https://youtu.be/WnE40Kj5Djk

Talousarvioesitys valtuustossa 16.12.2020

Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsittelimme talousarvioesitystä vuodelle 2021 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2023. Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron pykälästä:

Ryhmäpuheenvuoro talousarviopykälään

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Talousarvioon kuuluu myös tavoitteiden asettaminen ja hyvinvointitoimialan yhtenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen, yhtenä mittarina on ”poissaolojen määrä vähenee vuoteen 2020 verrattuna”. Kuinka tähän päästään, erityisesti lastensuojelussa? Meillä on jatkuva vaje henkilöstössä, pitkiä sairaslomia, säästetään virkojen uudelleentäyttämisessä, poltetaan työntekijät loppuun. Meidän upeat tekijät tekevät velvollisuudentunnosta lapsia kohtaan töitä aivan liikaa, mutta siltikään se ei riitä. Avohoidon puolella työskentely on työparityöskentelyä, mutta se ei toteudu, sillä ei ole sosiaaliohjaajia. Meillä on irtisanoutumisia, tilalle ei palkata henkilöstöä heti, vaan viiveellä – ensi vuoden alusta. Lastensuojelussa on ollut tarkoituksena ottaa käyttöön ns, systeeminen malli. Sen kehittämiseen on käytetty työtunteja ja rahaa, mutta resurssien puute estää käyttöönoton. Systeeminen malli parantaa työoloja, työhyvinvointia, mutta ennen kaikkea se parantaa lasten palveluja sekä talousarviota ajatellen, se säästää rahaa.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on säästänyt lapsilta ja nuorilta, mutta sekään ei riitä. Lautakunnalta on siirretty määrärahoja sotelautakunnalle. Lastensuojelun kuluihin, jos kehitys jatkuu tämänkaltaisena, on mahdollisesti tulossa ylitys, avilta vähintäänkin huomautus, ellei jopa uhkasakkoa, mutta muuttuuko mikään?

Lautakunnilta vaaditaan talousarvion toteutumisen seurantaa joka kuukausi ja mielellämme sen teemmekin. Tosin se on toisinaan lähes mahdotonta määrärahojen siirtelyn, joidenkin maksusuoritteiden unohtamisen ja muun sellaisten vuoksi. Kysyttäessä vastauksia saa, välillä todetaan niiden korjaantuvat ensi kuussa.

Palvelutuotannossa toimenpidelistoilla mietitään, josko kesäkaudella ja jouluajalla päivystäviä päiväkoteja neljän sijaan voisi olla kaksi, säästöjä pohtien. Vastaus tähän on, että yksinkertaisesti ei ole mahdollista keskittää kahteen, sillä Lohja on maantieteellisesti hyvin laaja kaupunki ja jos pyritään tasa-arvoisuuteen edes jossain määrin ja perheiden arjen mahdollisimman vähän hankaloittamiseen. Se ei siis ole mahdollista.

Henkilöstöpalveluja pohdittaessa

”Henkilöstöjohtamisen keskeinen ja taloudellista säästöä tuova tavoite on edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen” yksi keino, miten tähän päästään, on työolojen parantaminen. Niin lastensuojelussa kuin oppilashuollossa on paljon poissaoloja ja työoloissa on huomauttamista, juurikin siksi, että on henkilöstövajetta tai resurssoitu liian vähän. Tässäkin kohtaa lapsemme kärsivät kalleimman hinnan. Talousarviossa tämä näkyy kasvavina kuluina.

Tulevassa väheneviin lapsimääriinkään ei voi enää nojata niin vahvasti, luimme Länsi-Uusimaasta 11.12.2020, että lapsimäärät ovat nousussa ja vielä syntymättömiä koronavauvojen määrää odotetaan. Voimme siis odottaa paljon toivottuja kuluja lisää kouluruokailuihin ja koulukyyteihin. ja jos et ollut ihan mukana, niin otan ilolla nämä ns. kulut vastaan.

Talousarvioesityksessämme on myös maininta, että henkilöstöä kannustetaan tutustumaan lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen mm. työkierron avulla. Se on hienoa ja toivottavasti tuo rivi kattaa myös sen, että johdosta käydään tutustumassa toimialansa palvelujen toimintoihin ja työoloihin, ihan paikanpäällä. Näin ei aina ole tapahtunut. Tällä tavalla saisimme varmasti ajanmukaisempia ja oikeellisempia esityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, olemme kahden viimeisen vuoden aikana tehneet kaksi toimenpideohjelmaa ja niiden myötä on tullut ongelmia sen suhteen, että toimenpideohjelmia ja talousarviota ei saa täsmäytettyä, sen huomaa erityisesti koulujen laskelmissa.

Talousarvio on jälleen sitä, mitä on odotettukin. Kiitämme työstänne ja toivomme kehitystä siihenkin.

Talousarvioesityksestä äänestettiin kahdeksasta kohdasta. Eniten keskustelua herätti koulujen määräraha. Toisaalta määrärahoihin vaikuttavia ei tehty yhtään. Jälkikäteen itseä jäi todella paljon kummastuttamaan äänestystapamme, eikä sille voi enää mitään, sillä valtuustossa hyväksyimme puheenjohtajan esityksen äänestystavasta. Harmittaa, etten ymmärtänyt kyseenalaistaa sitä heti, toisaalta ei ymmärtänyt 50 muutakaan.

Kyseinen äänestys, jota jäin harmittelemaan ja mielestäni näitä ei olisi saanut laittaa vastakkain, oli Hannele Maittilan esitys (ML) vastaan Leena Saaren (sd) esitys.

Maittilan esitys oli: Vastaehdotus talousarvion kohtaan 7.5.3 Talousarvion perustelut,rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen2021 Pullin koulun ja Nummenkylän koulun osalta määrärahat palautetaan v.2021 talousarvioon yhteensä 181.700 euroa.

Saaren esitys oli: lisäys tekstiin ennen Pullin ja Nummenkylän koulujen oppilaiden siirtoa selvitetään vastaanottavan koulun sisäilmatilanne ja varmistetaan terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Nämä kaksi eivät mielestäni olisi saaneet olla vastakkain. Yleensä puheenjohtaja on kysynyt voiko valtuusto olla yksimielinen tekstilisäyksestä (tässä varmasti olisi voinut olla, vaikkakin tämä teksti on toisaalta turha, sillä kasvatus- ja opetuslautakunta on linjannut vastaavasti jo vuonna 2015 sekä valtuusto vahvistanut), mutta tässä kokouksessa nämä esitykset menivät vastakkain. Ja valtuusto, minä mukaanlukien, hyväksyimme puheenjohtajan äänestysesityksen. Harmittavaa. Tässä ei auta nyt muu kuin valmistautuminen edessä oleviin käsittelyihin ja paremman yhteistyön kehittäminen ryhmien välillä, jotta saamme kuntalaisille, erityisesti lapsille, parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Voit katsoa puheenvuoroni nyt myös videona, youtube-kanavaltani: https://youtu.be/Q0Sujn4QHik

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 10.12.2020

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa käsittelimme talousarvion toteutumista, kuten joka kuukausi, Valtuustoaloitetta lähikoulujen lakkautusten vaikutusten selvittämiseksi sekä saimme katsauksen ajankohtaisiin asioihin ja saimme kysyä kysymyksiä askarruttavista lautakunnan alaisista aiheista.

Talousarvion toteutumisesta,

  • lastensuojelu on 600 000 euroa enemmällä käytöllä kuin viime vuonna ja viime vuonnakin oli ylitystä
  • Saamassamme raportissa oli mielestäni vajetta oppilashuoltokäynneistä, aivan liian vähän tietoa ja tässä vaiheessa vuotta meille tulisi tarjota täydempää tietoa. Mielestäni ei riitä tyhjä taulukko, jossa on merkitty vain yhdelle kuukaudelle käynnit
  • Ojamon perhetukikeskuksen käynnit ovat tälle vuodelle huomattavasti vähemmät kuin viime vuodelle – miksi? Tähän luvattiin vastaus
  • talouden tasapainottamistoimenpiteistä esitin kysymyksen mainitusta palvelualuejohtajan viran lakkauttamisesta, vaikka meillä oli lakkautettuna se ja nyt uudelleen palkattu palvelualuejohtaja. Se kuitattiin sillä, että kaupungin ja toimialatasolla säästö toteutui, koska sote-puolelle ei olla palkattu uutta palvelualuejohtajaa

Valtuustoaloitetta lähikoulujen lakkautusten vaikutusten selvittämiseksi herätti paljon keskustelua, lähinnä siksi, että lautakunta ei ollut tyytyväinen viranhaltijoiden esitykseen. Emme olleet saaneet aloitteen mukaista selvitystä ja selvitys siitä, miksi emme saaneet kunnollista selvitystä ei ollut tyydyttävä. Lähetimme aloitteen uudelleenvalmisteluun.

Katsaus ajankohtaisiin asioihin oli kiinnostava ja siihen käytimme hyvin aikaa. Olin etukäteen lähettänyt muutamia kysymyksiä ja sain jonkinlaisia vastauksia. Osa kysymyksistäni esitin vasta kokouksessa, ja niihin luvattiin palata myöhemmin. Esimerkiksi nuorten päihdekäyttäytymisestä, kuinka nuoret saavat päihdehoitoa, mikä tilanne on Lohjalla. Tämä on sen verran iso asia, että tälle luvattiin oma esittely lautakunnalle johonkin tulevaan kokoukseen. Kysyin myös lastensuojelun tilannetta, erityisesti avopuolella. Olen huolissani lastensuojelun tilasta, meillä on henkilökuntavaje, josta johtuen työntekijät tekevät liikaa töitä, meillä on paljon sairaslomia, sosiaalityöntekijöille ei ole työpareja, eikä avopuolella ole ollenkaan psykologia. Ollut vuoteen. Vastaukset, joita sain, ei tyydyttänyt.

Meillä on aidosti ongelma lastensuojelussa. Ei työntekijöiden vuoksi, he tekevät niin paljon ja niin hyvin kuin voivat. Vaan sen vuoksi, että säästöjä etsiessä viranhaltijat eivät esitä lautakunnalle lisäresursseja. Sen vuoksi, että meillä on liian vähän työntekijöitä. Meillä on hyvin pian kriisi käsissämme. Ne säästöt, joita nyt on syntynyt, ovat pieniä säästöjä siihen nähden, mitä on tulossa. Meidän lapsemme ja nuoremme maksavat kalleimman hinnan siitä. Ja olen siitä niin surullinen. Raha ja säästöt eivät voi tulla lastemme hyvinvoinnin tielle.

Olen usein kirjoittanut huolestani lastensuojelusta ja lähes joka lautakunnan kokouksessa nostan esiin sen huoleni. Tässä edellinen kirjoitukseni aiheesta https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.wordpress.com/5438

Tutustuminen Myllärin lastensuojelun erityisyksikköön

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kutsuttiin tutustumaan uuteen Lohjalle sijoittuvaan lastensuojeluyksikköön. Myllärin lastensuojelulaitos on seitsenpaikkainen Avosylin Asumispalvelut Oy:n ylläpitämä lastensuojelun erityisyksikkö, jonka toiminta on tarkoitettu huostaanotetuille tai avohuollon sijoituksessa oleville 7 – 12 vuotiaille lapsille. Myllärissä hoidetaan psyykkisesti vaativasti oireilevia lapsia, jotka eivät ole sairaalahoidon tarpeessa.

Myllärin sijainti on ihanteellinen, luonnonpuiston sylissä, rauhallisella paikalla, mutta lähellä palveluja. Itse talo on ihana, viihtyisä ja vaikka kotia siitä ei saa, on se silti kodinomainen ja sisään astuessa aistii lämpimän sydämen. Henkilökunnalla on laaja kokemus lastensuojelutyöstä, niin vastaanotosta kuin pitkäaikaisestakin hoidosta ja tiimit heillä on laajakatseiset. Heitä koulutetaan säännöllisesti.

On tärkeää, että lautakunnan ja valtuuston jäsenet kutsutaan tutustumaan palveluihin, joista teemme päätöksiä ja palveluntuottajiin. Tutustumiskäynnillä on helppo esittää kysymyksiä ja mieleen saattaa tulla erilaisia kysymyksiä kuin kokouksessa pöydän äärellä, sillä käynnillä on saattanut tulla uusia näkökulmia tai käynti on saattanut olla vastaus kysymyksiin.

Itse olin tyytyväinen käyntiini ja luotan, että lapset, jotka pääsevät Mylläriin, saavat tarvitsemaansa aikuisen läsnäoloa, tukea ja hoitoa ja heidän perheensä tarvitsemaansa tukea.

Pienenä ihanana huomiona: Ovat jopa varaston täyttäneet pulkilla ja muilla talvileikkivälineillä, sillä luntahan on pian tulossa!

Käy lukemassa lisää Mylläristä ja palveluntuottajasta:

https://avosylin.fi/avosylin-asumispalvelut-oy/

Omaishoitajien vierailevan bloggaajan kirjoitus Lapsen oikeuksien päivänä

Hiiden Omaishoitajat ry:ltä pyydettiin minulta kirjoitusta lapsiasiahenkilönä heidän facebook-sivulleen Lapsen oikeuksien päivänä. Olin todella otettu kunniasta. Kirjoitin pari ajatusta, joita se päivä (20.11.) tuo mieleeni ja mitä se minulle merkitsee.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Päivää on vietetty aina eri teemalla ja tänä vuonna teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Ja se mikä on lapsen oikeus, on aikuisen velvollisuus. Meillä on velvollisuus taata lapsen oikeus tulevaisuuteen. Meillä on myös vastuu kuulla lapsia ja nuoria.

Olen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan valitsema lapsiasiahenkilö ja tälläkin mandaatilla pyrin aina kaikkia päätöksiä tehdessä miettimään lapsen näkökulmaa ja lasten tulevaisuuden näkökulmaa. Usein törmään tässä roolissa käsitteiden erilaisuuden kynnykseen. Päättävissä elimissä jokin asia saatetaan ymmärtää eri tavalla puhuttaessa vaikkapa nuoresta, joka kantaa huolta sairastavasta läheisestään. Suomessa kun ei lain silmissä ole lapsiomaishoitajia. Jotta me saisimme lapsille ja nuorille hoivaajille heidän tarvitsemaansa tukea, meidän tulee saada heille enemmän näkyvyyttä ja huomiota. Tähän pyrkii omaishoitajien liiton erinomainen jangsterit-kampanja.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö Erityislasten omaishoitajien hyvinvoinnista (2015) ja tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvinvoinnissa koettiin olevan puutteita kokonaisvaltaisesti kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa. Suurimmassa osassa vastauksia koettiin omaishoitajuus raskaaksi ja aikaa vieväksi. Ajanpuutteen takia monet muut osa-alueet elämässä kärsivät ja joutuivat vähemmälle huolenpidolle. Lapsen vamman laatukin vaikutti siihen, kuinka raskaaksi omaishoitajuus koettiin. Jos lapsi tarvitsi paljon hoitamista ja läsnäoloa kaiken aikaa, koettiin se raskaaksi. Tulosten mukaan tuella oli erityisen suuri merkitys omaishoitajille. Varsinkin vertaistuki on merkittävä voimavara monelle. Tulosten mukaan omaishoitajat haluaisivat enemmän tukea lapsensa hoidossa. Tämä ei ole juuri muuttunut viidessä vuodessa, ainakin tähän johtopäätökseen olen itse tullut keskustellessani ja lukiessani asiasta lohjalaisten palautteiden perusteella. On myös sydäntäsärkevää kuulla ja kokea kuinka työpaikoilla saatetaan olla jopa kateellisia erityislapsen omaishoitajahuoltajalle, joka tekee sopeutettua työaikaa lastenhoidollisista syistä. Tähänkin lääke olsi näkyvyys ja huomio erityislasten omaishoitajien arvokkaaseen ja toisinaan raskaaseen arkeen. Tätä työtä yhdistys tekee upeasti.


20.11 on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä päivä. Esikoiseni syntyi tuona päivänä, jo kaksikymmentä vuotta sitten. Päivän lähestyessä huomaan aina kerääväni itselleni liikaa töitä ja tekemistä, jotta en muistaisi päivää. Ja joka vuosi huomaan, että älä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Poikani eli vain kuusi viikkoa. Pojallani, Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS, sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.


Lapsen oikeuksien päivä on omasta kokemuksestani johtuen mielestäni oikealla paikalla. Mikä olisikaan paras hetki vuodessa keskittyä kunnolla lasten oikeuksien juhlistamiseen ja kehittämiseen kuin keskellä synkintä syksyä? Juhlitaan lasta ja lasten oikeuksia! Hyvinvoiva omaishoitaja on jokaisen lapsen perusoikeus.