Lohjan vihreät teki valtuustoaloitteen koulutoiminnan järjestämisen perusteista. Käsittelimme aloitetta lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020. Keskustelimme erittäin pitkään aloitteesta ja aloitteen perusteella tehdystä selvityksestä.
”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista
Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.
Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”
Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.
Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.
Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.””
Aloitteen perusteella kaupunginhallitus perusti työryhmän, jossa oli luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä edustus Lokovasta ja alueiden johtokunnasta. Työryhmällä oli kiivas aikataulu, kokousajat lyhyet ja erittäin paljon asiaa käsiteltävänä.
Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja mielestäni jätetään liikaa tulkinnalle varaa. Toisaalta minulle myös todettiin, että jos selvityksessä on selkeät määreet asioille, lautakunta on tarpeeton, sillä sidomme kätemme selvitystyön määreisiin jonkin koulun toiminnan jatkon tullessa mietittäväksi. Itse en ehkä aivan näe asiaa niin, sillä käsittääkseni tarkoituksena oli, että jos koulun kohdalla kriteeristö täyttyy, tulee koulun toiminnan jatko seurattavaksi ja mietittäväksi päätöksentekoon.
Esitin muutamia teknisiä korjauksia työhön, sillä työryhmä esitti, että ”Karjalohjan ja Sammatin alueiden oppilaiden siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun” tässä pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?
Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen.
vastaako selvitystyö aloitteeseen?
Kokouksen aikana SDP:n Ana Sorainen teki esityksen, että työ palautetaan uudelleenvalmisteluun, esitys ei saanut kannatusta. Joudun harmikseni toteamaan, että olisin kannattanut esitystä, jos se ei olisi mennyt minulta ohi. Tässä koen epäonnistuneeni.
Keskustelimme myös päätösesityksestä. Lautakunta päätti poistaa kohdan:
2.1. opetustoiminnan järjestämisen periaatteet/kriteerit -selvityksessä esitetyt periaatteet ja tavoitteet sekä vertailukelpoiset mittarit otetaan käyttöön 1.8.2020 alkaen
Tässä kohtaa mietin pitkään ja esitin monta kysymystä, sillä mielestäni ko kohdan poisjättäminen tarkoittaa sitä, että työryhmän työ on ollut turha kuten myös sitä myötä koko valtuustoaloite. Jos luodaan periaatteet, tulee ne ottaa käyttöön. Tällä päätöksellä osoitetaan, ettei niitä ole välttämätön ottaa käyttöön. Pitkän keskustelun jälkeen päätin äänestää muun lautakunnan mukana poistosta.
Lotta Paakkunainen 