Olen saanut haastatella useita kunnallisvaaliehdokkaita ja se on ollut mukavaa ja opettavaista. Olin ajatellut jättää oman haastattelun kokonaan tekemättä, mutta sitten lämmin kevätpäivä varmaan sai pääni sekaisin ja päätin tehdä podcast-/videoesittelyn, vähän samalla tavalla, mitä haastattelut ovat olleet. Eihän se ole sama kuin haastattelu, mutta on kuitenkin vähän erilainen, mihin on totuttu.
Keskustan nettisivuille kirjoitin näin:
Kuntavaalit 2021 – haastattelusarjassa haastatellaan keskustan Lohjan kunnallisvaaliehdokkaita. Keskustellaan ehdokkaalle tärkeistä teemoista ja miksi mukana politiikassa. Onpa loppuun muutama kepeämpikin kysymys. Tule mukaan tutustumaan tarkemmin ehdokkaaseesi.
Paitsi että tällä kertaa haastattelun sijaan on ehdokasesittely. Esittelyssä valtuustoryhmän ja keskustan ehdokasryhmän viestinnästä vastaavan Lotta Paakkunaisen podcast- ja behind the scenes-video.
Helmikuun puolessavälissä oli yksi aika jännittävä päivä. Olin mukana Ylen Kuntarundi-haastattelussa.
Yle teki todella ison työn, Kuntarundi on vaalikeskustelujen audiosarja, jossa on 294 osaa. Yle Helsinki tekee niistä 26, jokaisesta Uudenmaan kunnasta.
15 minuuttia keskustelua ajankohtaisista paikallisista asioista kolmen ehdokkaan näkemyksin. Meillä oli tosi hieno porukka ja keskustelu oli luontevaa. Koko sarja piti alunperin julkaista kerralla Areenassa 19.3.2021, mutta vaalien siirryttyä Kuntarundi julkaistaan 11.5.
Jotenkin tuntuu, että osa silloin ajankohtaisista aiheista on nyt vähän vanhentuneita, mutta sillehän ei voi mitään.
Kunnallisvaalikevät on ollut työntäyteinen. Vaalityöryhmän viestintävastaavana olen pyrkinyt keksimään uusia ja erilaisia keinoja, joilla ehdokkaat saisivat näkyvyyttä ja kuuluvuutta mahdollisimman kattavasti. Olenkin tähän tarkoitukseen ottanut omat kanavani Lohjan keskustan kanavien lisäksi.
Ehdokkailla on käytössään esittelykortit, esittelytekstit, videot sekä podcastit ja podcasteista tehdyt ”behind the scenes”-videot. Näiden videoiden tarkoitus on tuoda asiantuntevia ja asiallisia ehdokkaita lempeällä tavalla esille ja osoittaa, miten upea ja elämänmakuinen ehdokasjoukko meillä on.
Hilkka Hyrkkö ja Marko Suuripää podcastin ”behind the scenes”- videolla
Tämä on ollut todella antoisaa minullekin. Koen, että jokaisessa haastattelussa, jonka olen tehnyt, olen oppinut uutta ja olen tavannut upeita ihmisiä. Olen jännittänyt toisia tapaamisia enemmän kuin toisia, olen ollut hyvinkin samaa mieltä joidenkin kanssa ja toisten kanssa vähän vähemmän. On todella upeaa, miten monialainen ja laaja ehdokasjoukkomme on.
Ennen kaikkea on ollut upeaa kuulla muilta syitä, miksi on politiikassa mukana, heidän ratkaisuehdotuksiaan, teemojaan, asioita, jotka ovat tärkeitä heille. Olen samalla pystynyt peilaamaan mennyttä kautta heidän ajatustensa pohjalta, omia ajatuksia ja pohtimaan omia näkökulmia. Olen joissain asioissa joutunut miettimään näkökulmaani uudestaan. Voin rehellisesti sanoa, että maailmani on jälleen avartunut.
Julkaisujen ja päivitysten tilastojen seuranta on ollut todella mielenkiintoista. Tällä hetkellä tilastojen (kokonaan kuunnellut, yli 50% kuunnellut) mukaan kolme suosituinta podcastia ovat olleet:
Suosituimmat facebook-julkaisut ovat olleet (9.52021 mennessä)
Oma vaalityö on jäänyt vähän vähemmälle, mutta olen sitoutunut olemaan ehdokkaiden viestinnästä vastaava ja se tarkoittaa sitä, että oma vaalityö jää vähemmälle ja päiväaskareiden (yrityksen perustamisen tutkiminen, opiskelun mahdollisen aloittamisen valmistelu, lasten koulu/läksyt/harrasteet), jälkeen on illat ja yöt täynnä vaaleja. Kaikille pitää taata samat mahdollisuudet ja koko ryhmä hyötyy toisistaan.
Kuntapolitiikkaan tulisi mennä asiat edellä, kuntalaiset edellä. Kuntapolitiikassa ei ole niinkään kyse puolueesta, vaan juuri arjen asioista, yhteistyöstä, sillanrakentamisesta, ihmisistä.
Olen päivittämässä omia vaaliteemojani omalle sivulleni
Vaaliteemani:
Lasten ja nuorten hyvinvointi, lastensuojelun resurssit
Tällä hetkellä lastensuojelu on kriisissä ja meidän tulisikin osoittaa tunnistamiseen, varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn ja lastensuojeluun varoja. Meidän tulee tukea lapsiperheiden hyvinvointia. Nepsylapset ovat usein väliinputoajia, eivätkä välttämättä saa oikea-aikaista apua eikä hoitoa. Meidän tulee pitää huoli, että tunnistaminen ja henkilökunnan nepsyosaaminen paranee.
Omaishoitajien hyvinvointi
Omaishoitajat tekevät korvaamatonta ja tärkeää työtä ja meidän tulee tukea heitä niin, että he jaksavat ja voivat hyvin.
Jotta omaishoitajat voisivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulisi hoidettavalle olla turvallinen sijaishoitopaikka. Ikääntyvä Lohja ei selviä vanhustensa hoidosta kunnialla ilman omaisten osallistumista hoivaan ja huolenpitoon.
Omaishoidosta puhuttaessa tulee myös muistaa, että usein omaishoitajana on myös lapsen huoltaja tai aikuisen lapsen huoltaja.
Lohjalla toimii erinomainen yhdistys, jonka kanssa kaupungin kumppanuutta tulee kehittää. Omaishoidon neuvottelukunta
Lähidemokratia ja osallisuus
Lohjalla lähidemokratia on toiminut kaksi kautta ja kaupunki osallistaa hyvin kuntalaisiaan. Tämä kaikki pitää saada näkyvämmäksi ja kuntalaiset osallistumaan vielä entisestään. Olen toiminut lähidemokratian parissa monessa roolissa ja näen kehitysmahdollisuuksia ja kehittämistarpeita.
Kumppanuus toimijoiden kanssa, kuten kyläyhdistykset, potilasyhdistykset, omaishoitajien yhdistys
Vaalilupaus, arvot:
Lupaan tehdä parhaani ja pysyä itselleni uskollisena. Pyrin olemaan minulle äänensä luottaneille luottamuksen arvoinen. Ammentaisin sitä oppia, joka tällä kaudella on kertynyt. Lasten ja nuorten sekä omaishoitajien hyvinvointi ovat minulle tärkeitä arvoja, joiden palvelujen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen on panostettava
Olen jo aiemmin kertonut toimivani Lohjan Keskustan vaalitiimissä ja pohdin jatkuvasti, miten ehdokkaamme saisivat lisää näkyvyyttä ja mahdollisimman laajasti, erilaisilla alustoilla ja foorumeissa.
Yhtenä ajatuksena on ollut, että haluan näyttää kuinka monipuolinen ehdokasryhmä meillä on ja kuinka paljon erilaista osaamista ihmisillä on.
Olen tällä viikolla haastatellut kolmea upeaa ja erilaista ehdokasta. On ollut todella mahtavaa kuulla heitä ja tutustua heihin. Hienoa on ollut huomata kuinka eri painotuksia meillä kaikilla on huolimatta siitä, että pääasiassa jaamme saman arvomaailman.
Reetalla sairaanhoitajana ja pienten äitinä yhtenä tärkeinä arvoina olivat huolenpito ja arvokas kuntalaisuus.
Markolla tärkeät arvot olivat suoraan kaupunkimme omasta kaupunkistrategiasta: avoimuus, asukaslähtöisyys ja rohkeus.
Samilla yhtenä tärkeänä arvona on kylien elinvoimaisuus ja elinvoimaa tukeva kaavoitus.
Nämä haastattelut ovat avartaneet paljon maailmaani ja tuonut lisää näkemystä ja muistuttanut siitä, miten pieneen joukkoon ihmisiä mahtuu paljon erilaisia mielipiteitä, näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia.
Lapsella 5.10 herätys, äiti vie pysäkille (30km+ajaa takaisin 30 km), bussi lähtee 6.45, perillä 7.40, koulu alkaa 8.10. Matkaa kotoa koululle 70 km. Jotta LAPSI voi kotoa käsin opiskella, 70 km:n matkaan kulkee kaksi ihmistä yhteensä 160 km, toiseen suuntaan sama juttu. Yhden päivän aikana saattaa koulumatkaa mennä yhteensä neljä tuntia.
Muuttaessamme Nummi-Pusulaan ihastuimme paikkakuntaan, matkaa töihin noin 70 kilometriä, mutta se menee aikuisella hyvin kulkuyhteyksien ja moottoritien ansiosta. Tämän lisäksi muuttopäätökseemme vaikutti se, että alle kolmen kilometrin päässä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio. Lapsille hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Lohja lakkautti lukion 2017. Tuolloin luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten koulumatkoihin. Ehkä se lupaus on unohtunut? Ehkä se koski vain ensimmäistä vuotta lukion lakkautuksen jälkeen?
Lohjan liikenneyhteydet ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja nyt kuulemma koronan vuoksi liikennöitsijät ovat vähentäneet entisestään vuoroja. Kyllä Lohjan keskustasta pääsee, mutta ei joka puolelta Lohjaa, eikä muualta Lohjaa pääse kaupungin keskustaan, josta pääsisi kulkemaan. Koronan vuoksi liikennöitsijät ovat lopettaneet vuorot, joita näin tavallinen kulkija pitää vuoroina, joilla kulkee työssäkäyvät ja opiskelevat. Täältä Nummen alueelta ei siis pääse edes Lohjalle julkisella liikenneyhteydellä. On pakko olla auto, jotta voi viedä lapsen bussipysäkille kymmenien kilometrien päähän, jotta lapsi voi istua vielä kymmeniä kilometrejä lisää.
Lohja on Hinku-kunta ja hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mainintaa toistamiseen. Lohja tekee paljon hyviä suuntauksia ja on edistynyt asiassa, mutta tämä on yksi asia, mikä ei kumpaakaan asiaa edistä. Nuori lukiolainen ajetaan alaikäisenä miettimään kotoa poismuuttamista, jotta pystyy opiskelemaan, Hinku-kunnan päästöjen eikä yksityisautoilun vähentäminen ole mahdollista tätä menoa.
Kuljetan lapseni joka päivä bussipysäkille, aikaa menee noin tunti. Tämä aika on istumista myös minulle, tämä aika on pois lapsen sisaruksilta, tämä aika on myös lisää hiilijalanjälkeä.
Lohja on n 46 000 asukkaan kaupunki, n 50-70 kilometrin päässä Helsingistä. Lohjalla n. 30 000 asukasta asuu ns. reuna-alueilla, taajamissa tai kylissä. Lohjalta käy n. 5 300 henkilöä töissä pääkaupunkiseudulla, Lohjalle myös tullaan töihin pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilta, n. 4 000 henkilön verran. (https://lohja.emmi.fi/l/MHbNz2brc7dZ). Opiskelijoiden määrää ei näistä tilastoista löydy.
Julkinen liikenne ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä, mutta myös pitovoimatekijä. Julkisen liikenteen puuttuminen ja heikkous ovat syitä muuttaa pois ja syitä siihen, että ei muuteta tänne.
Usein kuulee sanottavan, että ”itse olet valinnut asuinpaikkasi” tai ”aina voit muuttaa”, mutta minä sanon siinä vaiheessa, että kaikille asuinpaikka ei ole valinta-asia. Esimerkiksi heille, jotka saavat perheen elinkeinon maasta, tai heille, joilla on painava asuntolaina ja iso perhe, josta pitää huolehtia kokonaisuutena. Tuolloin, kun muutimme ja valitsimme asuinpaikkamme, oli meillä tehtynä valinta niiden olosuhteiden mukaan, jotka meille olivat hyviä, joita pohdimme myös tulevaisuutta ajatellen. Muut muuttivat meidän valintojemme olosuhteita jälkikäteen. Me pidämme asuinalueestamme, mutta olosuhteet tehdään mahdottomiksi. Valintamme ei ole muuttaa pois, vaan yrittää muuttaa asioita paremmiksi meille kaikille, erityisesti nuorille, jotka mahdollistavat meidänkin tulevaisuutemme.
Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.
Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.
Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.
Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.
Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.
Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.
Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?
Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.
Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.
Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista
Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.
Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.
Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.
Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.
Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.
Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.
Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.
Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:
Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)
Lotta Paakkunainen 