Ryhmäpuheenvuoro Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden henkilöstöresurssin lisääminen/Lisämäärärahan myöntäminen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle (24.3.2021)

Pidin valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoron Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden henkilöstöresurssin lisääminen/Lisämäärärahan myöntäminen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle- pykälästä.

Olen puhunut asiasta lukemattomia kertoja lautakunnassa, olen kirjoittanut lastensuojelun kriisistä vuosien ajan ja nyt tähän on vihdoin herätty. Mutta vasta AVIn muutaman huomautuksen jälkeen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien koon mukaan ja Keskustan ryhmä on neljäntenä- toisinaan viidentenä vasta ja tuolloin joutuu tai saa kuulla muiden puheenvuoroja. Tällä kertaa kiemurtelin todella kuunnellessani edeltäviä, kahta ensimmäistä puheenvuoroa. Ne ryhmät ovat vastustaneet esityksiäni lastensuojelun tilanteen parantamisista ja nyt puhuivat kuin asia olisi ollut aika uusi. Ryhmämme puheenjohtajan kehoituksesta ja kannustuksesta lisäsin puheeseeni yhden rivin, jossa myös huomautan tästä asiasta.

Alla puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäläsnäolijat.

Koskela, Turku, Jyväskylä, Tampere. Luemme joka päivä uutisia nuorten pahoinvoinnista ja lastensuojelun kriisistä. Silti toiset tässäkin etäsalissa ovat kuvitelleet, että Lohjalla tilanne olisi jotenkin erilainen.

Lohja on saanut AVIn huomautuksia enemmän kuin yhden ja valtuustosaliinkin tämä asia on tuotu jo pari vuotta sitten. Tuolloin minua hassuksikin sanottiin, sanottiin myös negatiiviseksi. Tuolloin sanoin, että Lastensuojelussa on säästetty työtapoja tehostamalla, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tuolloin esitykseni kaatui. Lohjan kaupunki ei ole pystynyt noudattamaan viimeisten vuosien aikana kertaakaan lakisääteisiä lastensuojeluilmoitusten käsittelyn ja palvelutarpeen arvioinnin laadinnan määräaikoja. Siis kertaakaan. Silti meille sanottiin, että kaikki on hyvin. Silti meille todettiin, että viime vuosi oli paras vuosiin henkilökunnan suhteen.

Avin joulukuun 2020 huomautukseen kaupunki vastaa, että ”Lohjan kaupunki toteaa, että Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut aikoo esittää vuoden 2021 talousarvioon usean uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista”. Lisäselvityksen mukaan Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut on esittänyt vuoden 2021 talousarvioon kuuden uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista. Lisäksi on esitetty 3,5 sosiaaliohjaajan vakanssin lisäystä. Ehkäpä. Talousarvioesityksessä näin ei lue. Joitakin virkoja on muutettu sosiaaliohjaajien ja perheterapeuttien viroiksi.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on suuri ja niin on myös lastensuojeluasiakkuuksien määrä, myös asiakkuuksien pituudet kasvavat. Tämän lisäksi lastensuojeluun osoitetaan asiakkaiksi lapsia, jotka eivät sinne kuulu, mutta jotka jäävät ilman palvelunohjausta ja jäisivät muuten ilman apua. Lastensuojelusta on tullut muiden hoitoalojen roskakori, ylijäämälaatikko ”en tiedä, mitä tehdä tälle lapselle, lastensuojelu tietää”-kori.

Meidän tulee voida ottaa systeeminen malli käyttöön, sen lisäksi olisi jalkautettava sosiaalityötä. Meillä on monitoimijataloja, jotka ovat valmiina heille.

Meidän tulee tukea erinomaisia työntekijöitämme. Meidän tulee saattaa työ vetovoimaiseksi ja yksi keino on palkata lisää väkeä, jotta työntekijät tietävät, että taakka ei kasva liian suureksi, että pystyy tekemään lainvaatiman työn. Työn kuormittavuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita pohditaan työpaikkaa valittaessa.

Tämä päätös on hyvä alku.

Esitin muuten jo lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviokokouksessa lastensuojelun sosiaalityön ja työhyvinvoinnin kehittämistä jo vuonna 2021 sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä. Esitykseni hyväksyttiin äänin 7-6, tuolloin sdp, kokoomus ja kd vastustivat tätä ja vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.

Lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista toisilla on todella ollut pitkään kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat. Meidän on turhaa kauhistella Helsingin toimia ja leikkauksia, ei täällä yhtään sen parempi olla oltu. On vain ajan kysymys, milloin Lohjasta uutisoidaan samoin tavoin. Olemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa ns säästäneet rahaa. Ja se raha on siirretty sotelautakunnalle. Kahteen otteeseen. 750 000 euroa ja 2,4 miljoonaa euroa.

Valtuustoinfossa meille kerrottiin, että kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Lohjalla on tällä hetkellä 46. Parhaassa tapauksessa tämä 230 000 euron lisämääräraha johtaa siihen, että jos pystyttäisi edes 2-3 lapsen sijoitusta välttämään, olisi tämä lisämääräraha jo säästetty.

Toivon, että tämän jälkeen lastensuojelun kriisin vähättely on mennyttä aikaa.

Lastensuojelun henkilöstömme on erinomaista, he tekevät liikaa töitä, heillä on aivan liikaa asiakkaita per työntekijä, he tekevät työtään valittamatta, äärirajoillaan, he tekevät sen velvollisuudesta lapsia kohtaan. Meidän tulee tehdä tämä päätös heidän ja lasten sekä nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi.

Olemme keskustan valtuustoryhmässä tyytyväisiä, että tämä esitys on vihdoin käsittelyssämme. Tämä olisi voinut olla paljon aikaisemminkin ja voisi olla suuremmallakin summalla ja resurssin lisäämisellä. Keskustan valtuustoryhmä kiittää tästä päätösesityksestä ja tukee yksimielisesti tätä päätösesitystä.

kiitos

Toimittaja kysyi ja minäkin vastasin

Länsi-Uusimaa tiedusteli nykyisiltä valtuutetuilta lähtemisestä ehdolle kuntavaaleissa( L-U13.2.2021). Jokainen valtuutettu vastasi. Yhdeksän nykyistä valtuutettua ei enää aio lähteä ehdolle, muutama vielä miettii. Lehdessä nostettiin (13.2.2021) muutaman valtuutetun vastauskin ja minä olin yksi heistä. Ote lehdestä: ”Paakkunainen harkitsi ehdokkuutta pitkään. – Lähdin ehdolle, koska minulta moni on kysynyt asiaa ja koen, että olen tehnyt juuri niin hyvää työtä kuin olen voinut”. Toimittaja pyysi lyhyttä vastausta tiedustellessaan ehdollelähdöstä. En osannut vastauksessani olla kovin lyhyt, tässä vastaukseni kokonaisuuessaan:

Kyllä mä mietin ehdokkuutta, mietin sitä jonkin aikaa. Yritin miettiä mahdollisimman monesta näkökulmasta, oman perheen, oman ajankäytön, onko minusta ollut hyötyä kuntalaisille, onko minusta ollut tukea lapsille ja nuorille, omaishoitajille, perheille, olenko ollut kehityksen polttoaineena vai jarruna. Mikä minulle on tärkeää? 

Lähden ehdolle, koska minulta moni on kysynyt asiaa ja koen, että olen tehnyt juuri niin hyvää työtä kuin olen voinut. Olen pysynyt itselleni uskollisena ja toivon, että olen ollut minulle äänensä luottaneille luottamuksen arvoinen. Samalla tavalla tulisin jatkamaan. Olen oppinut paljon uutta  ja sitä oppia ammentaisin. Töitä vielä on.

Lisää ehdolla-tekstejäni:

ehdokasvideoni:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2021/02/11/ehdolla-valtuustoon-lohjalla/

Yhteenveto kuluneesta kaudesta:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2021/01/29/yhteenveto-kuluneesta-kaudesta/

Teen vielä kevään aikana sinulle tiiviin julkaisun minulle tärkeistä vaaliteemoistani.

Ehdolla valtuustoon Lohjalla

Teinpä videonkin ehdokkaaksi lähdöstä. Kerron siinä lyhyesti, miksi olen ehdolla ja alla linkki aikaisempaan kertomaani, mitä olen tehnyt tällä kuluvalla, pian loppuvalla kaudella. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2021/01/29/yhteenveto-kuluneesta-kaudesta/

Yhteenveto kuluneesta kaudesta

Tämän valtuustokauden ollessa näin loppuvaiheessa on ehkä hyvä tehdä yhteenvetoa. Aloitin kauden ensimmäisenä varavaltuutettuna ja olinkin todella monessa kokouksessa jo mukana. Erään toisen ryhmän valtuutettu kerran esitteli minut oman ryhmäni ahkerimpana ja yhtenä kaikista ahkerimpana valtuutettuna, vaikka varana vain olinkin.

Aloitteita olen tehnyt kauden aikana viisi, kaikki liittyen lasten hyvinvointiin.

  • teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarviointi
  • sisäilmaoireiden seurantajärjestelmä
  • korjattujen tilojen seuranta
  • jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa
  • selvitys resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Aloitteeni kokonaisuudessaan löytyvät täältä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/about/

Olen tehnyt lukuisia vastaesityksiä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, ollessani varajäsenenä sotelautakunnassa ja muutamia valtuustossa. Osan olen voittanut, osan hävinnyt, osa ei ole saanut kannatusta ollenkaan.

Osasta vastaesityksistäni olen kirjoittanut näin:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=vastaesitys, https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=eri+mielt%C3%A4

Harmittamaan on jäänyt monikin päätös, joka valtuustossa (ja lautakunnissa) on tehty. Suurimpia pettymyksiä ovat olleet

  • Karstun koulun lakkautus ja
  • talouden tasapainottamisessa tehdyt Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkautusesitykset
  • lyseon remontointipäätös
  • Järnefeltin koulun remontointipäätös
  • tuntikehyksen laskutavan muuttaminen
  • Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös, näen sen lyhytnäköisenä, eikä kokonaisuutta kattavana päätöksenä, joka koituu vielä lapsiperheiden harmiksi.
  • erittäin suuri pettymys on ollut se, että huolimatta jo vuosia jatkuneesta asian esille otosta, vaikuttamisesta ja lukuisissa kokouksissa asian esille tuomisesta vasta tammikuussa 2021 viranhaltijat myönsivät lastensuojelun kriisin. Hassuksikin minua on sanottu: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=karstu

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=lyseo

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=nummi+saukkola

Onnistumisiksi voisin ensimmäisenä mainita hyvän yhteistyön muiden ryhmien kanssa. Olen aina pyrkinyt vuoropuheluun ja tuonut esille faktat. Monen kanssa meillä on todella hyvä yhteishenki ja pystymme keskustelemaan aiheista sekä jakamaan tietoa. Minulle on moni valtuutettu soittanut tai laittanut viestiä, kun päätettävänä oleva asia koskee asuinaluettani tai muuta aihetta, josta minulla on asiantuntemus ja josta on haluttu tietää lisää. Samoin olen minä tehnyt.

Onnistumisia (valtuustossa ja lautakunnissa) mm. :

  • Saukkolan päiväkodin väistö
  • Koisjärven päiväkodin säilyminen
  • Lohjan kaupungin osallistuminen Valoa, ei väkivaltaa-tapahtumiin
  • Hammashoidon säilyminen Mäntynummella ja Oinolassa (vastaesityksestäni)
  • Omaishoitajien palkkioluokkien säilyminen ennallaan (ei leikattu) (vastaesityksestäni)
  • vegaaniruuan palaaminen kouluihin (en tehnyt aloitetta, vaikutin muuten)
  • rakennusten sisäilmaseurannan kehittyminen (aloitteeni)
  • herääminen lastensuojelun kriisiin

Olen ehdolla myös seuraavalle kaudelle, aikeissa jatkaa samalla tavalla, tosin ehkä hieman lisää oppineena. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Haluan ja pyrin luottamushenkilönä kehittää sitä entisestään nykyisille ja tuleville sukupolville. Jos lohjalaiset vaaleissa niin haluavat ja suovat minulle luottamuksensa.

Kouluteiden turvallisuus

Pian on taas ajankohtainen uusien oppilaiden koulukyytihakemukset.

Oppilaalle järjestettävä päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (Perusopetuslaki 628/1998, 32 §.) Tällä tarkoitetaan sitä, että
yhtenäkään koulupäivänä koulumatkan laskennallinen kesto odotuksineen ei saa ylittää mainittuja aikarajoja.

Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri, psykologi, riistanhoitoyhdistyksen edustaja tai poliisiviranomainen. Tieosuuksien vaarallisuuden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä päättää
opetuksen järjestäjä. Vaaralliseksi luokitellut tieosuudet voidaan vahvistaa esimerkiksi kunnan kuljetusperiaatteissa.

Kiusaamisesta koulumatkan aikana

Perusopetuslain 29 §:n 7 momentin mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lain velvoitteen lisäksi kaikilla aikuisilla on moraalinen velvollisuus puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, millä tavoin koululaisautonkuljettajaa tai liikennöitsijää ohjeistetaan ilmoittamaan mahdollisista kuljetusten aikana tapahtuvista kiusaamis- tai muista häiriötilanteista, esimerkiksi kunkin koulun koulukuljetusvastaavalle. Koulun järjestyssääntöjä ei sovelleta koulumatkoilla, eikä koulumatkoilla tapahtuneista teoista voida määrätä perusopetuslaissa säädettyjä kurinpidollisia seuraamuksia. Rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen koulumatkalla tapahtuneesta teosta. (Koulukuljetusopas | Opetushallitus (oph.fi))

Olen kirjoittanut kouluteiden turvallisuudesta usein ja pyrkinyt tuomaan sitä esille aina aika-ajoin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=tavolantie

Onneksi ylläolevista kirjoitusten ajasta on Oilaantie jo turvallisempi, mutta muissa ei paranemista ole tapahtunut. Esimerkiksi Tavolantie on edelleen turvaton ja varsinkin näin lumen ja pimeän aikaan, on turvallisuus aika kaukana.

Tavolaseura teki vuonna 2015 aloitteen Tavolantien turvallisuuden parantamisesta. Aloite oli hyvin laadittu ja ehdotukset olivat kohtuullisia.

”Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.” Aloitteeseen oli vastattu vuonna 2017, muta kyselinpä vielä tämän vuoden alussa aloitteen tilaa. Vastauksena oli, että

ELY-keskus näkee kevyen liikenteen väylän tarpeen edistettäväksi mt 1070 (Werlanderintie) osalta. Pientareiden levennystä ELY-keskus ei tee sen suurten kustannusten takia. Valaistusta ELY-keskus ei tee ko. tieluokan/liikennemäärän teille, mutta kunta voi halutessaan toteuttaa valaistuksen näille teille.

Mutta pieni muutos on tullut eli kevyen liikenteen tekemisestä maantielle 1070  välille Punasentolpantie – Karstuntie on tiesuunnitelma valmistumassa. Rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä eikä aikataulusta ole näin ollen vielä mitään tietoa.

Tavolantie tammikuussa klo 17
Tavolantien ”lapsille turvallinen” piennar

Vanhassa blogissani olen kirjoittanut Tavolantien turvallisuudesta näin:

http://nummentie.blogspot.com/search?q=tavolantie

ja pari muutakin sanaa tässä blogissa:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=koulutie

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=koulumatka

Kuullaan jos kuullaan

Uskaltaako olla enää eri mieltä asioista? Uskaltaako olla omaa mieltä? Uskaltaako sitä sanoa?

Olen usein eri mieltä, monestakin asiasta esimerkiksi lautakunnan kokouksessa. Kysyn ja kyseenalaistan. Todennäköisesti en aiheuta päänvaivaa ainoastaan viranhaltijoille, vaan myös kanssaluottamushenkilöille.

Nykyään vallalla olevasta kulttuuristamme kertoo se, että olen eräänkin kerran kuullut kysymykseni jälkeen, että ”mikä tässä on nyt näin vaikeaa”, tai maiskuttelua, tai nähnyt silmien pyörittelyä. Kokenut tytöttelyä.

On ikävää, että näin tapahtuu ja on ikävää, että näin tapahtuu myös työelämässä. Jouduin juuri voimallisesti henkilökohtaisesti puolustautumaan tuodessani uutta asiaa esittelyyn, tuodessani keskusteluun tarvittavaa muutosta. On harmillista, että asiat eivät pysy asioina, vaan mennään henkilöön, korotetaan ääntä ja halutaan sulkea ulkopuolelle.

Ikävää on myös se, että eri mieltä oleminen nähdään huonona asiana, tai asiana, josta voidaan nostaa henkilö tikunnokkaan.

Viimeisin asia, josta olen luottamushenkilönä eri mieltä ollut, on ollut Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös. Tein paljon taustatutkimustyötä, luin kuulemistulokset kokonaan, tutkin vanhoja päätöksiä ja suunnitelmia, tutustuin muihin vastaaviin päätöksiin ja vielä valtuustokokouksen aamuna tarkistin asukasluvut ja niiden kehitykset. Perustan mielipiteeni tosiasioihin, tutkimustuloksiin, asukkaiden kuulemisiin sekä arvoihini. En perusta mielipidettäni muiden luottamushenkilöiden mielipiteiden tai luotujen mielikuvien pohjalta.

Jos nyt halutaan kaivella menneitä ja pohtia asukkaiden kuulemista, esimerkiksi koulujen kohdalla, niin voi tutustua, miten valtuutetut (nykyisistä 65% ovat samoja kuin tuolloin 2015) ovat äänestäneet koulujen lakkautuksista asukkaiden kuulemisten jälkeen. Vaikkapa sivulla https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/kuinka-valtuusto-aanesti-2015/

Voi käydä myös katsomassa pöytäkirjoja:

Esimerkiksi Karstun koulu – lasten, nuorten ja perheiden lautakunta (jossa tämän hetken valtuutettuja, jotka korostivat päiväkotisasiassa kuulemista) http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=201820379-5

tämä lautakunnan päätös tehty lukuisten kannanottojen ja kuulemisen jälkeen

Karstun koulu – palvelutuotantolautakunta (äänestys kuulemisesta): http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=201720267-6

Tässä siis päätettiin asukkaiden kuulemisesta (esittelijän päätösesitystä kannattavat siis sitä mieltä, että asukkaita ei tarvitse kuulla)
Valtuuston äänestys Karstun koulun lakkautuksesta 2018 (jaa=lakkautus) asukkaiden kuulemisten jälkeen

Karstu vain yhtenä esimerkinä. Että erään valtuutetun kokouksessa sanomaa siteeraten ”kuullaan jos kuullaan”.