järnefeltin koulu – Sivu 2 – Lotta Paakkunainen

Järnefeltin ja Rauhalan koulujen tilanne kaupunginhallituksessa – väistöä pyritään välttämään

Kaupunginhallituksen maanantain (3.12.2018) kokous näyttäisi olevan jälleen aika raskas.

Päätöksessä on pykälässä 8. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tulevaisuus, vaikka otsikointi onkin, että ”Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelun väliraportti”, niin kyllä siinä päätöksiäkin tehdään.

Ihmettelin itsekseni jo lautakuntakokouksen aikana päätöskohdan otsikointia. Se ei ihan vastaa päätettävää asiaa. Lisäksi hallituksella on aika monta asiaa tämän otsikon alla päätettäväksi: väistö, uuden koulun rakentaminen ja sijoittaminen, rahoitus, kaava… aika paljon yhden pykälän alle.

Väistö olisi se akuutein, eikä esittelytekstin mukaan sitä aiota toteuttaa. Pelkään myös että tällä väistön välttämisellä on samat seuraukset kuin Tytyrillä: pieleen menee. Pidempiaikaisesti lasten terveyden kanssa uhkapeli, pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa koko loppuiäksi peruuttamatonta haittaa. Esimerkiksi astmaa toki voi hoitaa lääkkeillä (kuten kaupunkimme silloinen vastuulääkäri totesi lyseon opiskelijoiden vanhemmille), mutta jos koko sairauden voi välttää, mielummin menisin siitä.

Me keskustelimme lanupessa paljon väistöstä ja uudelleenrakentamisesta. Esitin muutamaa muutosta päätöstekstiin ja lautakunta oli aika yksimielinen niistä:

lautakunta päätti kahdessa eri pykälässä Järnefeltin koulusta, väistöstä ja tulevaisuudesta. Hallituksen esityslistalla ne ovat yhdessä pykälässä, mikä voi vaikeuttaa päätöksentekoa. Lautakunta päätti ensin siis väistöstä:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. että mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä luokissa 1-5, 14, 8, 23, 24 luokkien 7, 19, 20, ja 22 lisäksi

2. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun akuuttia tilannetta ryhdytään ratkomaan ja mahdollisia väistötiloja kaupungin omista tiloista etsitään pikaisesti yhteistyössä opetustoimen kanssa

3. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun osalta varaudutaan mahdollisiin väistötilaratkaisuihin

4. ohjeistaa opetustoimea ja tilojen palveluja ryhtymään kaikkiin niihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla Järnefeltin sisäilma-tilannetta ja oireilijoiden oireita voitaisiin helpottaa.

Toisessa pykälässä lautakunta päätti

2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;

3. esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.

päätösesityksen kohta:

2) Väistö:

2) Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on esittänyt, että Järnefeltinkoulussa 13 luokkatilaa on poistettava käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi.Lautakunnan päätös on oheismateriaalina. Kyse on laajasta ja kalliistaväistöstä. Tästä syystä on selvitettävä kaikki mahdollisuudet, millä keinoinJärnefeltin koulun sisäilma saataisiin puhdistettua siksi ajaksi, kunnes uusikoulu valmistuu. Kyse on tilapäisistä, ”tekohengitystoimista”, jotka eivätpoista sisäilmaongelmien varsinaisia syitä. Kaupunki on neuvotellut eritoimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi ratkaisu, jossakaupunki ”ostaa puhdasta ilmaa”, ja ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitäälaitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan.Laitteistojen toimivuutta ja vaikutusta henkilöstön ja oppilaiden oireiluunseurataan jatkuvasti. Tällainen ratkaisu maksaa, mutta kustannukset ovathuomattavan pienet verrattuna väistötilojen kustannuksiin. Jos tämäkään eiauta, on edessä kallis väistöratkaisu. On huomattava, että koulun laajaperuskorjaus edellyttäisi myös väistötiloja. Väliaikaiset, uudet sisäilmanpuhdistustoimet aloitetaan Järnefeltin koulussa jo joulukuussa 2018. Toimenpiteillä toivotaan saatavan Järnefeltin koululle lisäaikaa n. kolmevuotta ja ilman väistötiloja (lähde:http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820506-8.PDF)

Ymmärrän, että raha on tiukassa, mutta lasten terveydestä säästäminen tulisi olla viimeinen, mitä edes ajatellaan. Väistöä tarvitaan. Onko varmasti jokainen tila mietitty, kysytty, tutkittu? Minua huolestuttaa myös se, että teksti on aika ympäripyöreää toimepiteiden suhteen, esimerkiksi: ” ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitää laitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan. ” toivon, ettei tämä tarkoita sitä, että myös ionisaattorit otetaan käyttöön, kuten oli aiemmin lanupen listalla mainittuna. Vaadin tuolloin sen kohdan poistoa, sillä ionisaattori saattaa vahingoittaa hengityselimiä, sillä vapauttaa otsonia hengitysilmaan.

Väistöä ei siis saisi yrittää siirtää tai välttää.

3) Kokonaan uusi koulu suunnitellaan ja sijoitetaan Virkkalanydinkeskustaan kaupungin maalle. Kaupunginhallitus vahvistaa sijaintipaikan tarvittavien selvitysten valmistuttua.

sijoittaminen Virkkalan keskustaan. Miksi koulun sijainti pitää vaihtaa? Mikä nykyisen sijainnin tekee huonoksi? Ehdotuksista mikään ei ole huippuehdotus. Ehdotus Virkby on huono tilanahtauden vuoksi, Källhagenin vieressä alue on myös ahdas, Kässäntalon vieressä (ehdotus pohjoinen) näyttäisi ilmakuvassa olevan hyvä. Ilmakuvat vaan ei kerro kaikkea. Ehdotus urheilukentän vieressä toisaalta voisi olla ihanteellinen, mutta käsittääkseni kiinteistö olisi tuolloin hieman montussa. Toisaalta tähän ei tarvitse nyt paneutua. Olen menossa tutustumaan alueeseen, jotta saisin paremman kuvan siitä, mikä olisi ihanteellinen, jos koulu pitää muualle rakentaa. Edelleen mietin sitä, miksi koulua pitää yleensä ottaen siirtää.

4)Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan jaJärnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevienoppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaatvoidaan sijoittaa tähän uuteen kouluun 5-7 vuoden kuluttua.

Yhtenäiskouluajatus saattaa sopia tänne, jos se toteutetaan moduulirakentamisena, tai kuten Nummella, eri kiinteistöinä.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin japaikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisiatilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, jakuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka.Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja eitule osittainkaan maanalaisiin tiloihin

Kuulostaa toisaalta hyvältä, mutta nopealla aikataululla ei välttämättä saa laatua (välihuomautuksena, ettei elementtirakentaminen sisätiloissa ole uutta)

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaantaseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulunrakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho. Kaupunkivuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohjapidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättääsopimusjärjestelyistä myöhemmin.

Rahoituksesta ja toteutuksesta voisi käyttää esimerkkinä Kirkkonummen Jokirinteen kouluhanketta, joka toteutettiin SR-mallina. Se toteutui ajallaan ja jäi jopa 10% alle kustannusarvion. SR-urakointi tarkoittaa,että pääurakoitsija vastaa kohteen suunnittelusta sekä rakentamisesta tilaajan asettamien edellytysten mukaan. Suuren vastuun siirtyessä urakoitsijalle korostuu hankkeeseen kuuluvien eri osapuolten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö koko rakennushankkeen ajan (tässä voi tulla iso, iso ongelma Lohjalla). SR-malliin liittyvät ongelmat toistuvat helposti seuraavissa hankkeissa, ellei ongelmia tunnisteta.

Ongelmat voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia sattumia tai aikataulupaineita aiheuttavia tekijöitä.

Lohjan ollessa avoin, asukaslähtöinen ja kuunteleva kunta, olisi ollut tietenkin hyvä, että Lokovan kannanotto aiheesta olisi ollut liitteenä mukana se kuitenkin on aiemmin toimitettu palvelutuotantolautakunnalle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle. Lokova kuitenkin edustaa palvelun käyttäjiä. Vaikka opettajat ja muu henkilökunta on todella tärkeä kohderyhmä koulussa, olisi myös perheitä kuultava. Tämän vuoksi laitoin Lokovan kannanoton hallituksen jäsenille ja kirjaamoon tutustuttavaksi.

Ohessa linkki Lokovan kannanottoihin: https://www.lokova.fi/vaikuttamistyo/lokovan-lausunnot/

Sisäilmakannanotto: https://lokova-fi-bin.directo.fi/@Bin/bfdffca447d5bf26bdeeb01d8442e8ef/1543830560/application/pdf/444580/Sis%c3%a4ilmakannanotto_Lokova.pdf

”Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. on esittänyt kannanottonaanjo vuonna 2015, että koulujen sisäilman laadun tulee olla kouluverkonkeskeisin kysymys. Lokova ry vaatii ja esittää edelleen, että Lohjankaupungin tulisi kattavasti ja läpinäkyvästi kartoitettaa lohjalaistenkoulujen ja päiväkotien sisäilman laatu. Samalla tulee tehdäsuunnitelma ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekäarvioida näiden toimien kustannukset…”

Kannanotto koskien Etelä-Lohjan palveluverkkoa ja opetuksen järjestämistä: https://lokova-fi-bin.directo.fi/@Bin/492f22ce93036811c761eb027310340f/1543830710/application/pdf/444556/Kannanotto%20koskien%20Etel%c3%a4-Lohjan%20alueen%20palveluverkosta%20ja%20opetuksen%20j%c3%a4rjest%c3%a4mist%c3%a4.pdf

”Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon. Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.”

Järnefeltin ja Rauhalan koulujen tulevaisuus

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa tiistaina oli Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportti. Tarkoittaa suomeksi siis sitä, että lautakunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle siitä, mitä koulujen tulevaisuus voisi olla.

Järnefeltin koulu on vuosia kärsinyt sisäilmaongelmista ja niitä on tutkittu ja korjailtu vuosia ja viime valtuustokaudella valtuusto päätti kouluverkkopäätöksessään 25.10 2015, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirretään Järnefeltin kouluun ja Maksjoen koulu lakkautetaan ja lapset siirretään Rauhalan kouluun. Näin ei ole vielä tapahtunut, koska vastaanottavat koulut (Rauhala ja Järnefelt) eivät ole kasvatus- ja opetuslautakunnan vaatimassa kunnossa.

Nyt teemme siis päätöksiä näiden pohjalta. Ja vihdoin myös sen pohjalta, että Järnefeltin lapset tarvitsevat terveen tilan.

Tästä linkistä voit lukea, että lautakunnassa käsittelimme myös Järnefeltin sisäilmaa ja väistöä.

Mutta nyt siis koulujen tulevaisuutta.

Esitysehdotuksessa on todella hieno ajatus takana ja siinä esitetään, että

lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;

Esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.

Palvelutuotantolautakunta päätti edellisessä kokouksessaan äänestyksen jälkeen

esittää kaupunginhallitukselle, että Rauhalan ja Järnefeltin koulujen

hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehto 2:n mukaisesti, jossa Järnefeltin koulu peruskorjataan ja laajennetaan 700 oppilaan yhtenäiskouluksi.

(http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820469-4.PDF)

Lautakuntien kokousten välisenä aikana on tullut lisätietoja ja esittelijä oli päättänyt vaihtaa esityksen tulokulmaa sen vuoksi.

Olin muuten tyytyväinen esittelijän päätösesitykseen, mutta toivoin lisäyksiä:

Esitys päätökseen lisättäväksi:

Kohtaan 2:
2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;

Toivomani lisäykset tummennetulla. Lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Lokova otti kantaa alueen palveluverkkoon ja opetukseen:

Kannanotto koskien Etelä-Lohjan alueen palveluverkkoa ja opetuksen järjestämistä

Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta esittävät kannanottonaan, että Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa.

Oppilaille kuuluu terveellinen oppimisympäristö, joka ei altista heitä hengityselinsairauksille. Lasten ja nuorten terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön tulee olla koulu- ja päiväkotiverkkoselvitysten ylimmäinen prioriteetti, sillä altistuminen vaikuttaa henkilön koko tulevaisuuteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Sisäilmaongelmien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jo nähtävissä sekä kansanterveydessä että kansantaloudessa.

Haluamme nostaa esiin myös kysymyksen siitä, kumpi on järkevämpää, vanhan korjaaminen epävarmoin tuloksin vai uuden rakentaminen, varsinkin jos kustannukset ovat samat. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että remontteja joudutaan tekemään useita eivätkä ongelmat välttämättä poistu, joten remontointi voi aikaa myöden tulla kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen

Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon.

Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.

Kouluverkkosuunnittelussa on siten otettava huomioon myös oppilaiden sijoittuminen alueelle. Varsinkin uuden rakentamisessa tulee ottaa huomioon sekä alueen että koko Lohjan tarpeet esimerkiksi liikunta- ja harrastetilojen osalta. Liikuntatilojen tulee esimerkiksi monitoimijataloissa olla tarpeeksi suuret ja materiaalien sellaiset, että ne mahdollistavat mahdollisimman monen lajin ja jopa SM-tason pelaamisen. Tämä nostaa niin alueen kuin Lohjankin vetovoimaa.

Koulua tulee siis tarkastella kokonaisuutena. Koulu sisältää kasvatuksen ja oppimisen lisäksi myös muita lapsille ja nuorille tärkeitä ulottuvuuksia. Esimerkiksi kuinka oppilaille taataan yhdenvertainen pääsy koulun puitteissa tarjottaviin palveluihin, kuinka koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, itseään, koulua ja yhteiskuntaa laajemmin koskevaan vaikuttamiseen sekä osallisuuteen.

Nuorten osalta olisi erityisen tärkeää huomioida nuorisotilojen rakentaminen ja sijoittaminen siten, että ne ovat mahdollisimman monen alueen nuoren tavoitettavissa. Tältä osin esimerkiksi koulun keskeisellä sijainnilla on suuri vaikutus. Tällä voidaan estää syrjäytymistä ja luodaan toimivaa ja toiminnallista alueverkostoa. Toimivat nuorisotilat ja nuorison huomioon ottaminen myös ehkäisevät ilkivaltaa kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja tuovat osaltaan kustannustehokuutta kaupungin toimintaan. Mahdollisten yhtenäiskoulujen ja monitoimijatalojen osalta tulee myös huomioida alueen asukkaiden mahdollisuus käyttää tiloja esimerkiksi iltaisin, jotta tilojen käyttöaste on mahdollisimman suuri. Tilojen käyttäminen kouluaikojen ulkopuolella luo yhteisöllisyyttä ja alueellisuutta.

Resurssien kohdentamisen ja rakenteellisten seikkojen huomioimisen lisäksi on tärkeä edistää koko kouluhenkilökunnan ja oppilaiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa asenneilmapiiriä.

Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta huomauttavat myös, että väestöennusteet eri palveluverkkoalueiden oppilasmääristä ovat vain ennusteita, eikä niitä tule käyttää itseään toteuttavina. Väestöennusteissa on otettava huomioon myös se, kuinka hyvin aluerajat noudattavat esimerkiksi oppilaaksiottoalueiden rajoja. Esimerkiksi pienen koulun lakkauttaminen tuo automaattisesti lakkauttamista kannattavia lukuja, kun osa perheistä muuttaa pois, eikä uusia perheitä välttämättä muuta alueelle, koska siellä ei ole kouluja.

Väistötilanteissa asiaa tulisi ajatella laajemmin ja koko Lohjan kannalta. On tarkoituksenmukaista tutkia, missä kouluissa on resurssit ja tilaa ottaa oppilaita vastaan, ottaen huomioon pedagogiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vastaanottavan koulun osalta tulee olla etukäteen tehdyt laskelmat ja mittaukset siitä, miten paljon oppilaita vastaanottava koulu voi ottaa ilmanvaihdon toimivuuden kannalta, eikä pelkästään neliöiden perusteella. Lisäksi palveluverkkoa ja opetuksen suunnittelua järjestettäessä tulee ottaa huomioon vanhempien osallistaminen ja yhteistyömahdollisuus palveluverkkotarkastelun prosessin kehittämisessä.

Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta toivovat nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin eri tahojen kanssa. Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta katsovat, että avoin yhteistyö palvelu- ja kouluverkkoasioissa on sekä kaupungin, että sen asukkaiden, eli kaikkien osapuolten etu. Samalla toteutuu Unicefin Lapsiystävällinen kunta -hankkeen tunnusmerkit, joita Lohja on ilmoittanut edustavansa. Yhteistyöllä mm. Lokovan, aluetoimikuntien ja kaupungin kesken palvelu- ja kouluverkkoa voidaan toteuttaa siten, että Lohjaa kehitetään vieläkin paremmaksi paikaksi asua, kouluttautua, työskennellä ja kuluttaa.

Lotta Paakkunainen Kalevi Heino

Lokova ry Etelä-Lohjan aluetoimikunta

LÄHTEET

Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 §: Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä (lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422)

Suomen Vanhempainliiton lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan 2017

valmistelua varten

(http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/3285- 07102016_Lapsiasiavaltuutetun_vuosikirja_2017_Vanhempainliitto.pdf)

Lapsiasiavaltuutetun lausuntopyyntö LAPS/35/2015 (päivätty 29.10.2015)

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjasta 2016 sekä arvio koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta

https://kouluverkkovanhemmat.files.wordpress.com/2015/05/perusopetuksen- palveluverkko-lohjalla.pdf

Järnefeltin koulun sisäilma-asia lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa

Hengähdin syvään. Luin uudestaan. Helpotuin.

Enkä yhtään liioittele. Lähinnä ihmettelen.

Lukiessani seuraavan lautakunnan kokouksen esityslistaa, olin todella iloisesti yllättynyt kahden asiakohdan kohdalla. Molemmat koskivat Järnefeltin koulua.

Akuutein sisäilmaa.

Esityksessä ehdotetaan mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä hyvin monessa luokassa ja tilassa sekä välitöntä väistön suunnittelua. Loistavaa! Vihdoin!

Se, mistä olen eri mieltä, on esityksessä mainitusta ionisaattorin käytöstä. Ionisaattori ei ole ratkaisu, eikä välttämättä edes oikea apu, sillä ionisoiva laite voi tuottaa tarkoituksella tai sivutuotteena otsonia. Hengitettynä otsoni vaurioittaa hengitysteitä.

Muuten olen todella tyytyväinen esitykseen.

Saimme vihdoin myös tilastointia oireilijoista. Tämä lista on epätäydellinen, eikä edes suuntaa-antava oppilaiden oireilusta, mutta on hyvä nähdä, miten laaja ongelma on henkilökunnan kohdalla, joten kyllä se antaa vähän suuntaa kokonaisuuteen.

Opettajien sairasteluista ja poissaoloista on seurauksena myös varmasti lasten oppimiseen vaikutuksia. Sairastamisellehan ei voi mitään ja sisäilmasta sairastunut ja talossa oireileva ei voi olla töissä sairastuttavassa talossa, mutta jos talo ei sairastuttaisi, olisi opettajienkin ja oppimisen tilanne vähän erilainen.

Pääasia on nyt se, että sisäilmaongelma otetaan tosissaan, kuullaan henkilökuntaa ja oppilaiden perheitä. Ja ennenkaikkea, toimitaan!

Ei epäselvää Järnefeltin koulusta

Järnefeltin koulussa toukokuun 2017 tehdyn tutkimuksen raportin mukaan:

Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin eri rakennuksenosissa ja eri ilmanvaihtokojeiden palvelualueilla yhteensä viidestä mittauspisteestä 15.3. – 23.3.2017 välisen ajan kestäneiden seurantamittausten avulla.

Painesuhdemittausten perusteella:

o Tiloissa painesuhteet vaihtelevat sisätilojen alipaineisuudesta lievään ylipaineisuuteen

o Ilmanvaihtojärjestelmä ei kaikilta osin ole tasapainossa.

lmanvaihdon tasapainotus ja säätö tarpeenmukaisesti tuleviin ilmanvaihdon perusparantamistoimenpiteisiin liittyen.

Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.

Saatujen lähtötietojen perusteella nykytilanteessa sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä voidaan pitää ilmanvaihtolaitteiston teknistä vanhenemista sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä nykyisiin tarpeisiin. Painesuhdemittausten perusteella ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa esiintyy epätasapainoa. Sisä- ja ulkoilman välillä painesuhteet vaihtelevat alipaineisista tiloista ylipaineisiin tiloihin. Edellämainittujen ilmanvaihdollisten haittatekijöiden poissulkemiseksi on kohteessa käynnistynyt laajamittainen ilmanvaihdon perusparannussuunnittelu.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan arvioida, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää rakenteiden kautta tapahtuva ilmavuotoja sisäilmaan päin. Etenkin D-rakennuksenosassa esiintyy ilmavuotoja ulkovaipparakenteista sisäilmaan päin ikkunaliittymien ja ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen kautta sekä luokkahuoneen 003 ulkoseinärakenteen kautta levyseinästä puuttuvan höyrynsulun takia. Erilaisia epätiiveyskohtia (läpivientejä) todettiin lisäksi yläpohjassa ja ryömintätilaa vasten olevassa alapohjarakenteessa sekä vanhojen sekä uusien rakenteiden rajakohdissa. D-rakennuksen osalla käytävien alakattojen päällä ja kaapelihyllyissä on merkittävää pölykertymää, joka on osin rakentamisaikaista. Epäpuhtaudet edellä mainittujen alakäytävien alakattojen päältä suositellaan puhdistettavaksi.

Rakenteiden kosteuteen liittyen H-osalla pohjakerroksen väestönsuojatiloissa olevien luokkahuonetilojen 0161 ja 0163 lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta etenkin väli- ja ulkosinien vierustoilla. Alueilla on myös aistinvaraisesti viitteitä mattopinnoitteen liima-aineiden pilaantumisesta

Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilmanvaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.

Vuonna 2018 tehdyn raportin mukaan, kaupungin tulkinta:

9.5.2018

FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä kuntotutkimuksessa selvitettiin Järnefeltin koulurakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa ja korjaustarvetta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin mm. avaamalla rakenteita ja ottamalla niistä mikrobinäytteitä sekä mittaamalla pintakosteuksia ja materiaaleista haihtuvia haitallisia yhdisteitä.

Rakenteissa ei havaittu laajamittaisia kosteus- tai mikrobivaurioita, mutta tutkimukset osoittivat sisäilman laatuun vaikuttavia paikallisia mikrobivaurioita sekä ilmavuotoja epätiiviiden rakenteiden kautta ulkoa sisäilmaan päin.

Tutkimustulosten perusteella Järnefeltin koulussa ei ole niin vakavia sisäilmaongelmia, etteikö koulurakennusta voisi edelleen käyttää. Koulussa aloitetaan kuitenkin perusteellinen korjaustyö. Lohjan kaupunki ei halua ottaa riskiä, että tilanne pitkällä aikavälillä pahenisi ja vaarantaisi koululaisten tai henkilökunnan terveyttä. Korjausta kaivataan myös koulurakennuksen normaalin kulumisen takia.

Rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellisen lisäsuunnittelun. Korjaustyöt aloitetaan 2019 kesäloman alkaessa ja ne etenevät vaiheittain siten, että kaikki on valmista 2021 syyslukukauden alkaessa. (lähde: https://www.lohja.fi/ajankohtaiset/jarnefeltin-koulun-kuntotutkimusraportti-on-valmistunut/)

Raportissa itse lukee näin:

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia

mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia

mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka

niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita. (lähde: https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2018/05/P35016_Lohja_Jarnefeltin-koulu_Rakenne-ja-kosteustekninen-kuntotutkimus_2018_05_03.pdf)

Lisäksi samassa raportissa

Alapohjan kevytsoraeristetilaan tehtiin merkkiainekokeita huonetiloissa

0137, 0143 ja 028.

Merkkiainekaasua johdettiin alapohjan kevytsoraeristekerrokseen. Merkkiaineanalysaattorin avulla havainnoitiin merkkiainekaasun mahdollista sekoittumista sisäilmaan päin. Merkkiainekaasua sekoittui eristetilasta sisäilmaan päin kotitalousluokassa 0143 kanaalikaivon kansiston välistä ja lattiasta nousevien erilaisten putkiläpivientien kohdalta.

Ihan kuin olisi lukenut raporttia vajaan vuoden takaa. On se hyvä, että tilaillaan samoja tutkimuksia eri firmoilta (vaikka osa tekijöistä onkin samoja)

Otteita raportista:

Alapohjarakenteessa todettiin pintakosteutta tilan 072 osalla.

Lisäksi raportin mukaan vuonna 2017 on korjattu väestösuojan kosteusvaurioita, liikuntasalissa on kosteusvaurioita, kuvisluokkaa on korjattu jo vuonna 2011, silti siellä oireillaan.

Lisäksi vuonna 2017 tehdyssä raportissa todetaan, että

tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces.

Miksi tilataan kokoajan samoja tutkimuksia? Koska oireilun syytä ei löydy? Miksi etsitään syitä oireiluun? Kaupungin mukaan oireilijoita ei ole kuin kourallinen. Sehän ei kuitenkaan ole totuus, oireilijoita on huomattava määrä, kaupunki vain ei ole saanut tietoa oireilijoista, eikä koulua vaihtaneiden määrää eikä siirtoa pyytäneiden henkilökunnan määrää tilastoida. Nämä ovat tärkeitä tietoja, joita ei käytetä hyödyksi.

Edelleen oppilaiden hyvinvoinnin ja perheiden vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisi, että perheet osaisivat tunnistaa oireet ja ilmoittaa niistä. Osaamista helpottaisi se, että olisi saatu ohjeistus siihen. Tämä tulisi olla kaikissa kouluissa ja sen tulisi olla yhdenmukainen.

Tässäkin olisi ollut hyötyä, jos aloitteeni mukainen terveydenhoitajan työkalu olisi jo käytössä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/15/valtuustoaloite-sisailmaoireiden-seurantajarjestelmasta-terveydenhoitajien-tyokaluksi/

Terveydenhoitajan työkalussa on kyse siitä, että koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Jos siis vanhemmat saisivat ohjeitusksen ilmoittaa terveydenhoitajalle lapsen sairastelusta ja oireilusta, olisi tilastointi helpompaa ja ongelmiin pystyisi puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Kaikkein helpointa se olisi Wilman kautta, mutta Wilmaa ylläpitävä yritys ei lämmennyt idealle esittäessäni sen heille.

Miksi yritys ei sitten ole ollut vastaanottavainen?

Syitä voi olla monia: liikaa lisätyötä, liikaa asian tutkimista, erilaisten ratkaisujen etsimistä, olen saattanut esittää asian huonosti, en ehkä tarpeeksi hyvin, enkä avaavasti.

Kävimme useaan otteeseen hyvääkin keskustelua, mutta lopullisin vastaus oli tässä:

Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä, meillä tulee todella useasti juuri samasta aiheesta kysymyksiä ja ymmärrän todella hyvin teidän tarpeen.

Kysymykseesi siitä, mitä Wilmaan / Multiprimukseen tulisi kirjata terveydenhoitajalle, vastaan sanomalla mitä EI pidä kirjata:
Primukseen/Wilmaan ei pidä kirjata mitään terveyteen liittyvää tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskevat omat erityiset juridiset vaatimuksensa, jotka poikkeavat kouluhallinnon järjestelmien vaatimuksista.

Tämän mukaisesti olemme johdonmukaisesti asiakkaita ohjeistaneet. Perusteena ei siis ole huoli tietoturvasta. Kyllä se on kunnossa, mutta jos oppilaiden terveystietoja halutaan sähköisesti tallentaa, on terveydenhoitajille järjestettävä pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään.

Primukseen ei lainkaan pidä kirjata oppilaiden terveystietoja, joita viestinne liitteessä esiintyvät asiat selvästi ovat.
Tiedän että monet toivoo Wilman taipuvan myös siihen, mutta tällä hetkellä emme täytä terveydenhuollon vaatimuksia sen osin, että Wilmaa voidaan hyödyntää terveystietojen kirjaamiseen.

Koska he eivät voi taipua byrokratian edessä, lasten terveyden vuoksi meidän tulee keksiä muita ratkaisuja ja tällä hetkellä esittämäni olisi ensiarvoisen tärkeä, kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle.

Järnefeltin lapsille olisi tärkeä päästä väistöön, mieluiten heti.

Järnefeltin koulun väistöä saadaan odottaa

Palvelutuotantolautakunta käsitteli kokouksessaan 25.10.2018 Järnefeltin koulun tilannetta. Paitsi ettei käsitellyt. Kokouksessa käsiteltiin Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraporttia. Luulisi, että väliraportti olisi otettu käsittelyyn koulun vakavan tilanteen vuoksi, mutta ei. Väistöä ei käsitelty. Käsiteltiin tulevaisuutta. Lapset ja henkilökunta siis jatkavat työskentelyään sairaassa talossa. Ilmoitettuja oireilijoita on erikoisen vähän, mutta se voi selittyä monellakin tavalla. Ei osata epäillä sisäilmaa oireiden aiheuttajaksi, sillä murrosiässä voi oireet usein pistää esimerkiksi murrosiän, liian valvomisen tai liiallisen ruutuajan tai pelaamisen piikkiin. Lokovalle tulleiden tiedustelujen ja yhteydenottojen perusteella voisin sanoa, että oireilijoita on enemmän kuin se muutama. Olisi ihan ensiarvoisen tärkeää, että kodit saisivat tietoa oireista ja ennen kaikkea tietoa, mitä tehdä ja miten edetä.

Sisäilmaoireet
Yleisimpiä oireita ovat:

Silmä-, nuha- ja astmaoireet

Infektiokierre

Ihottumat

Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily

ylivilkkaus

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan. Mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa, mutta ilman ilmoituksia hälytyskellot eivät voi soida.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Huono sisäilma heikentää myös oppimistuloksia: https://www.thl.fi/fi/-/koulujen-huono-sisailma-heikentaa-oppimistuloksia-ja-lisaa-poissaoloja

(ote sivustani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/)

Sivulla on myös vinkkejä siitä, mitä voisi tehdä, jos epäilee lapsensa oireilevan sisäilman vuoksi ja kehen ottaa yhteyttä.

Tuntuu, että nyt pyritään väistelemään ja ohjataan ajatuksia muualle. Koulun tulevaisuutta tulee käsitellä, mutta nykyhetki on akuutti. Oireilevat lapset ovat akuutti, oireileva henkilökunta on akuutti. Ensin tulee käsitellä väistö ja järjestää se, sen jälkeen voidaan miettiä, miltä koulun tulevaisuus näyttää.

Jälleen tässäkin asiassa kummittelee taustalla kouluverkkoselvitys. Katsotaanpa vuoden 2015 selvitystä:

ote kouluverkkoselvityksestä vuodelta 2015:

Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista – ei sisäilmayllätyksiä.”

samasta selvityksestä:

Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %.
Rakennuksen nimi V     hum2   KLA     Kvelka € Pkatarve € Pptarve €

Ojamon koulu       1977    6 176    71 %    457 823

Pusulan koulu                    2 345     70 %    245 679

Perttilän koulu     1992     3 333      62 %    858 737

Rauhalan koulu 1960      1 337      38 %    1 056 542 1 480 134 2 327 319 Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi 2 618 780       Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi 1 480 134

(vaikka Ojamon koulun kuntoisuus oli alle vaaditun, siirrettiin Neitsytlinnan koulun toiminnot sinne)

Tuo siis vuodelta 2015.

Olen aika-ajoin kirjoittanut Järnefeltin tilanteesta,

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/lohjalla-tehdaan-pitkajanteista.html

Koulujen kuntoisuuspisteytyksestä: http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

http://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/21/koulujen-kunto-on-heikko-yllatytaan-viela-lisaa/

Ylläolevassa kirjoituksessa kerron, kuinka

Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

ja viimeisin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

Kuvittelin noin vuosi sitten, että nyt alkaa tapahtumaan: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.

Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.

Surullinen huokaus. Vuosi ylläolevan jälkeen joudun toteamaan, ettei ole.

Kaikissa luokkatiloissa ei ilmeisesti oireilla, osaväistö voisi olla mahdollista. Nyt olisi pitänyt päättää koulun lasten väistöstä. First things first.

Palvelutuotantolautakunta päätyi äänin 7-6 esittämään, että Järnefeltin koulu korjattaisi. Ei tiedetä, miksi koulussa oireillaan, mutta korjataan silti. Lapset saavat odottaa, altistua ja sairastua. Jokainen päivä on liikaa.

Mulla olisi ehdotus.

Israelin puolustusvoimien panssaroitu Caterpillar D9R

Puskutraktori on maansiirtokone, jossa on pystysuora levymäinen puskuterä.^[1]

Ensimmäinen nykyaikainen puskutraktori rakennettiin Yhdysvalloissa vuonna 1923. Tavallisia ja panssaroituja puskutraktoreita on ollut myös sotilaskäytössä. Arkikielessä puskutraktoria tai telaketjutraktoria kutsutaan myös katerpillareiksi (erään niitä valmistavan yrityksen nimestä Caterpillar). (Lähde:wikipedia)

Ainoa, joka koulun korjaa.

Järnefeltin koulun sisäilmaongelma ajaa alueen kouluverkkoselvitykseen?

Luimme 15.10.2018 Länsi-Uusimaasta (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/712064-etela-lohjan-kouluverkosta-kolme-vaihtoehtoa-jarnefeltista-voi-tulla-alueen-koulut), että Järnefeltin koulun sisäilmatilanne on huolestuttava.

Mä en enää tiedä, mitä sanoa. HALOO! Huokaisen syvään.

Lehdessä kerrotaan myös, että Järnefeltin koulussa on tehty kaksi sisäilmatutkimusta.

Aha.

Järnefeltissä on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä ainakin vuodesta 2010.

Järnefelt lyhyesti — Tapaus Järnefelt 2010

Koulussa on tehty korjauksia, sen jälkeen seurattiin, tehtiin lisää korjauksia, seurattiin, oireilut jatkuivat, seurattiin, tehtiin lisää korjauksia. Sisäilmatyöryhmä päätti 9.12.2011, että laitetaan koulu seurantaan, sillä haitoista ei kantaudu enää viestejä.

Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:

Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.

(sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)

Airkosin raportti 28.5.2015

”Mineraalivillaogelmat ja niiden korjaaminen sekä vahtimestarin tilan hajuongelman korjaaminen”

Tämän raportin mukaan on täsmäkorjattu muutamia osia koulusta tiivistämällä, peitelaudoilla ja kemikaaleilla puhdistamalla.

Kouluverkon vaikuttajaraati lausui alueiden johtokunnan kokouksessa syyskuussa 2015 kouluverkon selvityksestä Järnefeltin alueen suunnitelmista näin:

Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun

Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia

A-insinöörien tekemä sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus toukokuussa 2017 (btw, A-insinöörit tekee jälleen tutkimuksen)

Löydöksissä oli runsaasti kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten cladosporiumia ja aspergillus sydowii’a

joista esim. Hengitysliiton sivuilla kerrotaan

Rakennuksessa esiintyvät mikrobit ovat yleensä ulkoilmalle tavanomaisia Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicolor tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieni).

Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu.

Rakennusten kosteissa tiloissa voi kasvaa erilaisia hiivoja. Hiivakasvustoja esiintyy pääosin homesienten yhteydessä. Yleensä hiivat vaativat kasvaakseen korkeita kosteuspitoisuuksia ja hieman korkeampia lämpötiloja kuin homesienet.

Lahottajasienten kasvu rakennuksen puumateriaaleissa mahdollistuu, jos kosteusvaurio jatkuu pitkään ja materiaalin kosteuspitoisuus on suuri. Rakennusten yleisimmät lahottajasienet ovat ruskolahottajia. (lähde: https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/kosteus-ja-homevauriot/nain-homevaurio-syntyy/mikrobit)

Fcg:n tekemä Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.2018

Tehdyt tutkimukset on suoritettu pääosin aistinvaraisin havainnoin, pintakosteuskartoituksin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien, materiaalien bulkemissionäytteiden ja sisäilman VOC-emissionäytteiden avulla.

…

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita.

Järnefeltin korjauksiin on syksyyn 2017 mennessä käytetty viisi miljoonaa euroa, eikä vieläkään kiinteistö ole terve, lapset oireilevat, mutta jatkavat koulunkäyntiä. Lisää tutkimuksia on tilattu ja nyt kuulemma kattavia. Miksi kattavia ei ole heti tilattu?

Luen sisäilmatyöryhmän raporttia Järnefeltistä vuodelta 2011 ja huomaan, että joissakin asioissa Lohja todellakin on jymähtänyt paikalleen:

Kyseinen sisäilmaongelma oli alusta alkaen erittäin raskas tilahallinnolle hoidettavaksi, koska ongelmasta ei ollut ennakkoon mitään tiedotettavaa. Yksinkertaisesti ei ollut tiedossa, että koulussa ”muhii” sisäilmaongelma.

Korjaukset jatkuivat ja sisäilmaryhmä kokoontui jälleen 08.04.2011. Järnefeltin koulu oli laajimpana asiana esillä. Tilanne huolestutti kaikkien jäsenten mieltä, koska paineet henkilökunnan suunnalta olivat hyvinkin voimakkaita. Työntekijät halusivat tietää tarkalleen, minkälaisia sisäilmaongelmia kiinteistöstä tulee esiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveyteen.

Se siitä historiasta. Huomattavaa on, että historiaa koulun sisäilmaongelmalla on pitkälti, ei edelleenkään olla syystä tietoisia, mutta siltikään ongelmaa ei ratkaista sillä, että seurataan, sitä on jo tehty.

Itse en ole rakennusalan ammattilainen, eikä ole iso osa heistäkään, jotka päätöksiä aiheesta tulee tekemään. Mä toivoisin, että kaupunki löytäisi ammattilaisen, toivoisin, että kaupunki osaisi tilata oikeanlaisen tutkimuksen, että löydämme oikean ratkaisun.

Mun ratkaisu näillä asiakirjojen lukemisella, oppilaiden oireiluilla, perheiden yhteydenotoilla, ajalla, mitä tähän on käytetty, on puskutraktori.

Mutta, koska siihen ei varmaan heti kaupungilla eikä päättäjillä ole halua on mulla teille toinen ratkaisu, jos te ette millään löydä sitä vikaa (tai siis kun ette ole löytäneet), mikä Järnefeltin koulua vaivaa, ottakaa yhteys ammattilaiseen, joka sen vian löytää ja sen perusteella antaa toimenpidesuosituksensa. Voin nimetä heti yhden. Henkilö, joka on jokaisen vakuutusyhtiön hyväksymä tekijä. Eikä ole kytköksissä kaupunkiin.

Sisäilmatyöryhmä on jo suositellut oireilujen vuoksi, että pieni osa koulun väestä siirrettäisiin väistötiloihin.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan väistötilaratkaisuun ei haluta suin päin mennä.

– Seurataan tilannetta. Tarkoitus on tehdä koululla tilakohtaista seurantaa ja odotetaan myös niitä sisäilmatutkimusten tuloksia.

– Väistötilojen hankinta alkaa olla jo vähän kestämättömällä tasolla. Joitakin tiloja joudumme varmasti ottamaan siellä pois käytöstä, mutta yritämme selvitä toistaiseksi ilman kalliita väistötilaratkaisuja.

Etelä-Lohjan koulujen palveluverkon tulevaisuus tulee palvelutuotantolautakuntaan 25. lokakuuta. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Rauhalan ja Järnefeltin tarveselvitys on ollut käsittelyssä Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 1.11.2017, palvelutuotantolautakunnassa 29.11.2017, kaupunginhallituksessa 5.2.2018 ja kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Valtuusto päätti asiasta, että

Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan

tarveselvityksen pohjalta, Järnefeltin koulun kuntotutkimus huomioiden.

Alueen muiden alakoulujen (Ristin koulu, Karjalohjan koulu ja Merituulen

Koulu (Inkoo) oppilasmäärien kehitys huomioidaan kokonaisuuden

tarkastelussa.

Päätös ei ole palveluverkkoselvitys, kuten nyt on näköjään suunnitteilla:

Lohja tekee syksyn aikana linjauksen Etelä-Lohjan tulevasta kouluverkosta.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportissa on oppilasmääräkehitykseen perustuen kolme vaihtoehtoa kouluverkoksi.

– Ensimmäinen on nykyisen verkkopäätöksen mukainen eli Rauhalaan jäisivät eskari sekä 1.–4. luokat, 5.–6. luokat menisivät Järnefeltiin.

– Kakkosvaihtoehdossa koko Rauhala siirtyy Järnefeltiin, jolloin siitä tulee yhtenäiskoulu Mäntynummen tapaan.

Oppilaat mahtuvat Järnefeltiin pienellä lisärakentamisella.

– Siitä tulisi monitoimitajatalon kaltainen.

Kolmas vaihtoehto mahduttaisi Järnefeltiin Rauhalan lisäksi myös Ristin koulun. (Lähde: L-U 15.10.2018)