Ilmanvaihtomuutoksia

Koulujen pian taas alkaessa toivon, että kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat ovat hereillä. Todennäköisesti ilmanvaihto on ollut loman ajan kiinni ja olisikin tärkeää käynnistää ilmanvaihto tarpeeksi ajoissa ennen koulujen alkua ja myös siivota ilmanvaihdon avaamisesta koituvat pölyhaitat pois ennenkuin koululaiset aloittavat koulun. Olen esittänyt asiasta kysymyksen kaupungille ja odottelen vastausta. Näin lomien aikaan voi olettaa, että vastauksen saaminen kestää hetken, mutta sain tiedon, että asiasta tietävä tullee vastaamaan. Vielä sitä ei ole tullut.

Lohjalla haetaan ratkaisuja talouden tasapainottamiseen ja sisäilmaongelmien tuomaan talousahdinkoon, yhtenä ratkaisuna asiaan on aurinkoenergiankin käytön lisääminen. Suunta vaikuttaisi hyvältä.

Olen ollut yhteydessä kaupunkiin myös hybridisuodatinten hyödyistä ja Lohjalla onkin nyt  alkamassa syksyllä hybridisuodattimien kokeilu.

Hybridisuodattimien tuomasta taloudellisesta hyödystä on jo hyvää näyttöä esimerkiksi Laitilasta, jossa vaihdettiin vanhanaikaisten ilmansuodattimien tilalle n. 40% alhaisemmalla vastuksella toimiva hybridisuodatin. He saavuttivat tällä toimenpiteellä kaupungintaloon 16% säästön. Lohjan kohdalla samalla kaavalla summa olisi 96 000 €

Hinku-kunta Laitilan tulosten perusteella CO2-päästöt vähenivät~4,5 kg yhtä ilmansuodatinta kohti. Suomessa käytetään n. 450 000 kpl kertakäyttöistä ilmansuodatinta, päästövähennys olisi~2000 tn.

Suodatuksen tarkoitus on poistaa ilmasta haitalliset hiukkaset. Mitoitus ilmamäärä yhtä suodatinta kohti on n. 1 m3/sekunnissa.

Kiljavan sairaalaan tehdyn  saneerauksen yhteydessä vaihdettiin ilmansuodattimet, ja tällä toimenpiteellä he saavuttivat 9 000 euron vuosittaisen säästön. Tästä lisää tietoa: http://aircleantech.fi/index.php/fi/quinx-ii-edut

Hinku-Foorumi julkaisee sivustoa, jolla pääsee seuraamaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden energiakorjausten tuomista säästöjä ja päästövähennyksiä:

https://www.energialoikka.fi/ilmanvaihtokoneiden-energiakorjaus-laitilan-kaupungintalossa/

Kummassakin esimerkissä oleellisin on taloudellinen hyöty. Lisäbonus on puhdas sisäilma ja CO2-jäljen pudotus. Myös Lohja on Hinku-kunta ja kuten ylläolevista käy ilmi, eivät hinku ja sisäilmahankkeet sulje toisiaan pois.

Loppuun vielä muistutus, mitä tehdä, jos epäilee lapsen oireilun johtuvan sisäilmasta

 

 

 

 

Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja

Ylen 30.6.2018 julkaiseman uutisen mukaan (https://yle.fi/uutiset/3-10252289) vaikka Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä  jo kauan, vuodesta 2006 lähtien, harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.

Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.

Lohjalla sote-lautakunta kaatoi aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille sillä perusteella, että sote on tulossa. Samaan aikaan mm Vantaa ja Helsinki näkevät muutakin kuin sote-muutoksen. Lohjalla kehutaan sillä, että ”olemme jo tehneet paljon muutoksia omaan sosiaali- ja terveyspalvelukenttään ja tehostaneet palvelujamme sote-muutos silmälläpitäen”. Sotea käytetään päätösten tukena tehosteena valikoivasti. Sote-muutoksen taakse mennään välin piiloon ja välin eteen.

Ollaan valikoivasti proaktiivisia.

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.

Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.

Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.

 

https://thl.fi/fi/-/raskaudenkeskeytyksia-tehtiin-viime-vuonna-vahiten-vuosikymmeniin

Ensisijaisesti  ehkäisyssä on kuitenkin kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista. Ei vain kulusta kaupungin kassassa. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ei-toivottua raskautta. Abortti ei ole henkilölle vain fyysinen toimenpide, sen vaikutus sen valinneen ja kokeneen ihmiseen on suurempi.

 

Seksitautien torjunta on tärkeä osa maksutonta ehkäisyä

Vastuun ehkäisystä tulee jakautua kaikille sukupuolille, ja ehkäisyneuvontaa tulisi tarjota tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Kondomijakelua tulisi lisätä terveydenhuollossa, kouluissa ja nuorisotaloilla.

Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen.

Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaahan aiheesta 22.5.2018

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.
Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
 Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
 Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

 

Mitä ajattelet sairaskohtauksen aikana – yksi ajatus

Sairaskohtaus.

Kamala sana.

Kun se sattuu omalle kohdalle, ensimmäinen ajatukseni oli lapset ja hätä heistä. Lapset ovat koulussa, miten saan sanan heille, että tulevat itsenäisesti tänään kotiin. Miten saan sanan heille, että en ole tänään kotona, kun tulevat kotiin?

Sairaskohtaus.

Enhän mä ole vasta kuin vähän yli 40.

Lääkekaappi. Lääkkeet ja soitto terveyskeskukseen, jos pääsisi sydänfilmiin.

Ei. Ei ole valmiuksia. Hyvää palvelua sain kuitenkin, ohjeita, mitä tehdä ja kuinka toimia.

Soitto hätänumeroon. Ambulanssilla kesti puoli tuntia.

Kävelin itse ovelle. Lääkkeet auttavat.

Ambulanssihenkilökunta toimi rauhallisesti, tutkivat ja hoitivat.

Kissa tuli keittiönpöydän alle tuijottamaan minua. Kuin vahtisi.

Koira vinkuu häkissään, jonne laitoin sen odottamaan, ettei ole hoitajien jaloissa.

Kaupassa pitäisi käydä. Imuroidakin pitäisi. Sejase asia pitäisi hoitaa, se meili on lähettämättä….kaikenlaisia ajatuksia pyörii päässä. Kaikki on kesken.

Vointiani seurataan, tietoja kirjataan ylös.

Päätä särkee.

Vointi on aika hyvä.

Muistin viime kesän kuuman päivän. Ajoin autoa, lapset kyydissä. Henkeä ahdisti. Silmissä musteni, kaulaa puristi. Ajoin bussipysäkille. Lapset ihmettelivät miksi pysähdyttiin. Hiki valuu otsalla, puristus kaulalla helpottaa, näkökenttä vaalenee, hengitys tasaantuu. Voidaan jatkaa matkaa.

Oliko sekin sairaskohtaus?

Kamala ajatus. Mä olen vasta vähän yli 40.

Vointi kohenee.

Päiväkotien sisäilma huolettaa – pyyntö päästä terveisiin tiloihin ei ole liikaa vaadittu, eihän?

Sisäilmaongelmat tarvitsevat upeita vanhempia näkyäkseen. Ongelmia ei voi ratkoa, jos ne lakaistaan maton alle ja unohdetaan. Päiväkotien sisäilmaongelmat ovat liian kauan olleet muiden sisäilmaongelmien varjossa.

saukkolan päiväkoti
Saukkolan päiväkoti (kuva Elina Laiho)

Perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…

Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.

Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.

Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?

Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?

Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.

Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.

Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet

  • Pusulan päiväkoti
  • Päiväkoti Eulaalia Karjalohjalla
  • Vieremän päiväkoti
  • Muijalan päiväkoti

Kaikkien näiden raportit löytyvät osoitteesta http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=3208&alasivu=3208&kieli=246

Päiväkodit tarvitsevat rohkeita vanhempia, jotka tuovat ongelmille kasvot. Jotka tuovat todellisuuteen ja tietoisuuteemme ongelmien laajuuden.

Tässä Länsi-Uusimaan artikkeli Saukkolan päiväkodin tilanteesta vanhempien näkökulmasta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/623664-saukkolan-paivakodin-sisailma-huolestuttaa-vanhempia

Hyvä vanhemmat!

Haastattelussa vanhemmat kertovat pienten lastensa pitkittyneistä oireista, lääkitysten huolestuttavasta määrästä ja toiveestaan saada lapset terveeseen tilaan. Tällaista toivetta ei pitäisi edes joutua esittämään.

”– Nuorin lapsistani, hieman alle 2-vuotias, on ollut päiväkodin aloitettuaan lähes koko ajan kipeänä. Yskä alkoi kaksi kuukautta siitä, kun hän meni vuosi sitten päiväkotiin. Jokaisen flunssan jälkeen hänelle on jäänyt pitkä limainen yskä, joka on jatkunut viikkoja. Hän on joutunut syömään huolestuttavan paljon astmalääkkeitä ikäänsä ja kokoonsa nähden. Lääkäri suositteli, että ottaisin lapsen pois hoidosta. Nyt, kun hän on ollut lähes neljä viikkoa päiväkodista pois, astmalääkkeiden määrän on voinut puolittaa ja yskä on hävinnyt. Dramaattinen muutos. Lapsen terveys on tärkeinä, mutta taloudellisesti nykyinen tilanteemme on hankala, Koskela kertoo. ”

 

250 miljoonaa litraa sisäilmaa

Maaliskuussa 2018 Sisäilmaseminaarissa vierailleen tanskalaisen professorin Pawel Wargockin mukaan ihmiset altistuvat elämänsä aikana noin

  • 35 000 kilolle ruokaa
  • 87 600 litralle vettä
  • 250 miljoonalle litralle sisäilmaa.

Lukujen perusteella sisäilman laatuun ei vieläkään kiinnitetä riittävästi huomiota.

Toisaalta hyviäkin merkkejä jo on. Esimerkkinä vaikkapa Oulun ja Tampereen Yliopistot.

Tampereen tavoin Oulussa Yliopiston rakennusosasto ja ammattikorkeakoulu lähtevät yhteistyöhön ja professorihaut käynnistyvät.

Vuonna 2019 on tarkoitus saada myös kolmas koulutusohjelma, elinkaari- ja talotekniikka, jonka professuurin tehtäviä juuri määritellään.

”Opintosuuntaan on suunniteltu liitettäväksi sisäilma-asioihin ja rakennusterveyteen liittyvät opinnot”, koulutusalajohtaja Jukka Hiltunen kertoo. Opetuksesta on tulossa varsin poikkitieteellinen, sillä siinä halutaan hyödyntää myös yliopiston lääketieellistä osaamista.

https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/tampereella-ja-oulussa-rakennusteekkarit-ja-amk-opiskelijat-yhdistavat-opetustaan-2018-ja-2019-syksylla/

Toinen loistoesimerkki on, että kaupungeissa on alettu heräämään todellisuuteen ja esimerkiksi Turku palkkaa sisäilmapäällikön (https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/tku00-07-13-18)

sisäilmapäällikön tehtävänä on vastata kaupungin sisäilmatyöstä ja siihen liittyvien prosessien kehittämisestä sekä vastata osaltaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta. Sisäilmapäällikkö toimii mm. sisäilmaan liittyvien hankkeiden asiantuntijana ja osallistuu hankkeiden korjaussuunnittelutehtäviin sekä toimialojen sisäilmatyöryhmiin.

Lohjalla tätä tointa hoitaa kehitysjohtaja, Nummi-Pusulan entinen kunnanjohtaja.

 

Hyvistä merkeistä huolimatta edelleen painolastinamme on se, että aina välillä huomaa, että vieläkin sisäilmaongelmien kohdalla puhutaan usein homekohteista. Aina kohteista ei hometta löydy, vaikka sisäilmaongelmaa on todettu ja oireista kärsitään.

Miksi kuivasta ilmasta ja villapölystä kärsivien ääni katoaa, ei kuulu?

Yksi mahdollinen vastaus on se, että Suomessa pidetään kosteutta liian kalliina. Monissa maissa ilmanvaihdolle on asetettu kosteusvaatimus, mutta meillä se on kallista. Mineraalivillakuitujen vaikutus selvitettiin jo 1990-luvulla, HYKS todensi silmä-, hengitystieoireet  ja työselostuksiin tuli vaatimus, ettei paljasta, pinnoittamatonta kuitupintaa saa olla kosketuksissa ilmanvaihtoilman kanssa ja TalotekniikkaRYL:ssä esitettiin selkeitä vaatimuksia kuitujen irtoamisen estämiseksi. Näin ollen kuituongelmien piti olla selvitetty ja takana. Onko näistä luistettu?

Hyvän sisäilmaston tekemiseen liittyvät asiat tiedetään. Tiedetään, mitä pitäisi ja miten pitäisi tehdä. Silti usein niin ei tehdä. Vedetään vähän sinnepäin ja tehdään liian nopeasti. Laitetaan vähän halvempaa materiaalia, jätetään vähän tekemättä. Ei se haittaa, jos on vähän vaan märkä, ei se ole kuin kostea. Se nyt niin nuukaa ole. Säästetään.

Esimerkkejä rakentamisajan laiminlyönneistäkin on liian monta. Eristeet ovat puutteellisia, laitetaan sateessa kastuneet villat seinään, jätetään salaojat tekemättä, tai jätetään ne kesken, laitetaan muovimatto märän betonin päälle jnejne.

Eristeen kastuminen on hyvin otollinen tilanne homeelle, ja lisäksi se romahduttaa lämmönvarauskyvyn. Mineraalivillan tyyppihyväksyntäkosteus on 0,5 prosenttia, eli se ei oikeastaan saisi olla märkää (mutta ihan sama hei).

Kuinka monen päiväkodin tai koulun lattiaan muovimatto on laitettu märän betonin päälle? Kuinka monen päiväkodin tai koulun seinään on tungettu märkä eristevilla? Kuinka monen päiväkodin tai koulun ilmanvaihtokoneisto ei ole tarkoitettu päiväkotikäyttöön?

Kukaan ei ota vastuuta.

Vastuunkantoa ei saisi kuulemma huudella, se on turhaa jälkikäteen. Siitä ei ole hyötyä. Totta. Siitä ei ole hyötyä altistuneille, siitä ei ole apua uusien tilojen tai väistötilojen saamisessa, mutta siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa. Jos laiminlyö velvollisuuksiaan , jonka vuoksi tuhannet sairastuvat, eikö siitä pitäisi tulla seurauksia?

 

 

 

 

 

 

 

 

Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelma – vanhempien kirjelmä

Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelmat: Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat

Sitowise Oy:n toteuttamassa kosteus- ja sisäilmateknisessä tutkimuksessa Saukkolan päiväkodin tiloissa todettiin sisäilmaongelmia, joista kerrottiin lasten vanhemmille päiväkodissa 26.2.2018 järjestetyssä infotilaisuudessa. Saukkolan päiväkodissa on tällä hetkellä 56 lasta ja 12 hoitajaa.

Tutkimuksen mukaan mm.

  • päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön.
  • Ilmanvaihtokoneen piippu toimii vuorotellen ulko- ja jäteilmakanavana, jolloin ilmavirrat pääsevät sekoittumaan.
  • Ilmamäärien mittauksissa havaittiin puutteita eikä ilmanvaihto ole riittävä rakennuksessa oleskelevien henkilöiden määrään nähden.
  • Ilman sekoittuminen tutkituissa tiloissa oli pääosin puutteellista.
  • Tulosten mukaan tilat ovat alipaineiset ympärivuorokautisesti. Tämä mahdollistaa epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan rakenteissa olevien epätiiveyksien kautta eli ilman virtaussuunta on ulkoa sisään päin.
  • Päiväkodin alapohjassa ei havaittu kapillaarikatkoa tai kapillaarikerrosta. Näin ollen alapuolelta nouseva kosteus tiivistyy muovimaton alapintaan, koska muovimatto ei läpäise vesihöyryä.
  • Muovimatto ja liima-aines on reagoinut kemiallisesti kosteuden kanssa ja kaikkien näytteiden 2-etyyli-1-heksanoli arvot ylittivät viitearvot.
  • Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu rakennuksen salaojitusta. Salaojien puuttuminen tai tukkeutuminen lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.
  • Ulkoseinän höyrynsulku ei ole täysin tiivis ja mahdolliset ulkoseinien epäpuhtaudet voivat kulkeutua rakennuksen sisäilmaan.
  • Vanhan puolen ulkoseinien tuuletus havaittiin puutteelliseksi. Nykyistä seinärakennetta voidaan pitää riskirakenteena.
  • Sokkelirakenne havaittiin paikoin matalaksi, mikä saattaa lisätä ulkoseinien kosteusrasitusta.
  • Yläpohjan kartoituksen yhteydessä havaittiin aistinvaraisesti aluskatteessa sekä runkorakenteissa runsaasti kosteuden aiheuttamia jälkiä, mikrobivaurioita ja lisäksi aluskate on paikoin revennyt.
  • Aluskatteen vaurioiden kautta mahdolliset vesivuodot pääsevät yläpohjan lämmöneristeeseen vaurioittaen sitä.
  • Höyrynsulkumuovi havaittiin epätiiviiksi läpivientien kohdalta. Rakennuksen ollessa alipaineinen on mahdollista, että mahdolliset yläpohjan eristetilan epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan ja saattavat heikentää sisäilman laatua.
  • Päiväkodista otetuista näytteistä löydettiin mm. cladosporiumia, joka on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa.
  • Näytteistä löydettiin myös Aspercillus penicilloidesia. Aspergillus-suvun homeet ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Cladosporium ja aspergilluslajit ovat allergisoivia.

Korjataanko vai rakennetaanko uusi?

Meille vanhemmille ja huoltajille on tiedotettu, että akuuteimmat korjaustoimenpiteet päiväkodissa tehdään tulevaan kesään mennessä. Lohjan kaupungin Hyvinvointi-toimiala aloittaa välittömästi tarveselvityksen, jonka tiimoilta ensimmäinen tapaaminen on 13.3. Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.

Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolan päiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.

26.2. pidetyssä tilaisuudessa yhtenä väistötilavaihtoehtona esiin nousi esimerkiksi Koisjärven koulu.

Jokainen uusi päivä sisäilmaltaan epäterveessä päiväkodissa on liikaa, koska lapset ja hoitajat altistuvat lisää. Myös hoitajat oireilevat, mutta heitä on kielletty puhumasta asiasta vanhempien kanssa. Mikäli valtuusto päätyy uuden päiväkodin rakentamiseen, haluaisimme myös korostaa, että alueella on kasvava tarve ilta- tai vuorohoitoa tarjoavalle päiväkodille, jollainen puuttuu entisen Nummi-Pusulan alueelta kokonaan. Vanhempien vuorotyöt ovat monessa perheessä arkipäivää ja aiheuttavat lastenhoidon suhteen erikoisjärjestelyjä, koska alueella ei ole tarjolla päivähoitoa kuin kello 17.30 asti. Ilta- tai vuorohoitoa tarjoava päiväkoti lisäisi alueen kilpailukykyä lapsiperheiden asuinpaikkavaihtoehtona.

 

Terve sisäilma on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus

Osalla Saukkolan päiväkodissa hoidossa olevista lapsista on jatkuvasti silmä-, nenä-, keuhko- ja korvaoireita: astmaa, korvatulehduksia, poskiontelontulehduksia, jatkuvaa yskää, hengityksen rohinaa, keuhkokuumeita, infektiokierteitä, ihottumaa, väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, lämpöilyä, ylivilkkautta ja niin edelleen.

Osalla lapsista oireilu on alkanut tai pahentunut Saukkolan päiväkodissa ja nämä asiat pystytään lasten lukemattomien lääkärikäyntien perusteella helposti todistamaan. Osalla lapsista oireet helpottavat, kun he ovat olleet pidemmän aikaa pois päiväkodista. Pahimmat ongelmat Saukkolan päiväkodissa vaivaavat kaikkein pienimpien eli 1-3 -vuotiaiden Peukaloisten puolta. Juurikin nämä pienimmät ovat myös niitä, jotka konttaavat lattioilla ja hengittävät mm. muovimattojen hajoamishöyryjä keuhkoihinsa. Epäterveestä sisäilmasta johtuen perusterveet lapset syövät suuret määrät lääkkeitä, koska heidän elimistössään on käynnissä jatkuva puolustustila näkymätöntä taudinaiheuttajaa eli epätervettä sisäilmaa vastaan. Jatkuva antibioottien syöminen alentaa lasten oman immuunipuolustusjärjestelmän kyvyn taistella taudinaiheuttajia vastaan lähelle nollaa. Lisäksi esimerkiksi astmalääkkeissä käytetty kortisoni hidastaa lasten pituuskasvua. Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS).

Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää. Terve sisäilma on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus. Jokaisella on oikeus sisäilmaltaan terveelliseen toimintaympäristöön. Huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on Suomessa useita tuhansia. Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu 100 000–200 000 lasta ja nuorta. Kerran saatu altistus ja terveyshaitta saattaa vaikuttaa koko loppuelämään. Meidän Saukkolan päiväkodissa olevien lasten vanhempien ja huoltajien huoli lastemme terveydestä on valtavan suuri. Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun hän aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin. On huolestuttavaa, jos lapsen terveyden edelle menevät eurot.

Yllä oleva teksti on päiväkodin vanhempien kirjelmä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenille, valtuutetuille, kaupunginhallituksen jäsenille sekä asiasta vastaaville viranhaltijoille. Toimitin kirjelmän lautakunnan jäsenille vanhempien toiveesta.

Olen miettinyt päiväkodin lapsia ja heidän perheitään, varsinkin heitä, jotka eivät voi olla enää päiväkodin tiloissa siksi, että tila on sairastuttanut heidät.

Jokainen päivä on liikaa. Lokakuuhun on noin 214 vuorokautta. Toki osan tästä ajasta ollaan kotona, lomalla, pois päiväkodista, mutta se ei voi olla lähtökohta, että osan ajasta ollaan terveessä ympäristössä, lasten pitäisi saada olla terveessä tilassa kokoajan.

Ja jos käy, kuten yleensä, eli väistö tai uuden tilan käyttöönotto viivästyy, 214 vuorokautta on pian 250, 365…. jokainen päivä on liikaa. Jokainen päivä altistutaan.

Kaikki lapset eivät voi olla Saukkolan päiväkodin tiloissa.

Pahimmat ongelmat ovat pienten, eli 1-3 vuotiaiden puolella. Juuri siellä puolella, jotka ovat kaikkein alttiimpia, joilla riski sairastua on suurin. Joilla mahdollisuus elinikäisiin vaurioihin on valtavin.

 

Lapset tarvitsevat väistöä pian. Eikä vasta 214 vuorokauden kuluttua.

56 lasta odottaa