Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

Oppilaan nimi
Koulu ja luokka
Oire alkanut pvm
Missä tiloissa oireilee?
Altistunut aiemmin kotona/koulussa
Oireileeko myös vapaa-ajalla?
Viikonpäivävaihtelua?
Kuinka usein oireilee?
Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
Mieliala Kouluviihtyvyys
Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
Onko vanhemmilla sisäilmaoireita

Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
Ympäristön meluisuus ja valaistus
Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

Mineraalikuituihin
Muihin epäpuhtauksiin
Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.

Talouden tasapainottaminen etenee

Viikonloppu on mennyt valtuuston talouden tasapainottamisseminaarissa. Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien käsittelyt, valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja 15.5 vielä valtuuston käsittely.

Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä. Ainakin ne samat vanhat keinot. Jospa nyt tämän tasapainottamisen jälkeen voisi oikeasti alkaa kehittämään, tehostamaan, resurssien suuntaaminen oikeaan paikkaan ja tuotteistamaan, siitä säästö oikeasti syntyy, ei jatkuvilla leikkauksilla ja näennäisillä säästöillä.

Tasapainottamislistoilla on huonoja vaihtoehtoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja. Toisaalta listalla on myös paljon sellaisia vaihtoehtoja, joita ei voi kuin ihmetellä miksi ne on edes tuotu lautakunta- ja valtuustokäsittelyihin, asioita, jotka liittyvät työn tehostamiseen ja organisoinnin parantamiseen, joiden ei luulisi valtuustotason päätöksiä tarvitsevan.

Kävimme ryhmässämme listoja läpi löytääksemme yhteisiä linjoja, joistakin olimme samaa mieltä, useasta emme.

Lohjalla talouden sopeutustarve on noin 10 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä.

Listalla on ollut esimerkiksi

Karjalohjan ja Sammatin terveysasemien lakkautukset, mutta tällä hetkellä ko terveysasemat toimivat Mehiläisen ostopalveluna, sopimuksen optiovuosi otettanee käyttöön, sopimus päättyy vuonna 2021, jolloin päätös on edessä.
Oinolan hammashoitolan lakkautus, mutta hoitola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla, välittömästi yli 400 lasta perheineen, alueen iäkkäitä ja uskon, että puolustajia on enemmänkin kuin vain minä ja meidän valtuustoryhmämme.
työn tehostamista
vuokratilojen karsimista (toisaalta samalla väistötiloja joudutaan vuokraamaan)
toimitilojen yhdistämisiä
Nummenkylän, Pullin, Ikkalan koulujen lakkautukset (itse en ole valmis lakkauttamaan kouluja, toisaalta en myös ole valmis leikkaamaan tuntikehystä yhtään enempää, edes tätä nykyistä leikkausta en olisi halunnut.)
Koisjärven päiväkoti (tätä edelleen ihmettelen, sillä lautakunta muutama kuukausi sitten päätti, ettei päiväkodin lakkautuksesta voi päättää ennen kuin Saukkolan ja Nummen alueen päiväkotitilanne selviää muutaman vuoden päästä)

Listoilla oli useita asioita, joita lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli jo käsitellyt tämän kauden aikana ja tehnyt päätöksiä lakkautuksia vastaan, silti niitä oli jälleen nostettu käsittelyyn. En siis ole hirveän innostunut listastamme, mutta toivon, että lista paranee hallituksen käsittelyssä ja valtuustoon se tulisi parempana.

Kaupunginhallitus siis käsittelee maanantaina listoja, heillä on muutenkin kamalan pitkä lista, tulevat istumaan todella, todella kauan, jotta saavat tehtyä esityksensä valtuustolle 15.5. kokoukseen. Valtuusto voi varmasti varautua siihen, että äänestyksiä tulee säästöistä ja kokouksessa tullaankin sitten istumaan ja kauan.

Luottamushenkilönä koen nämä säästölistat ja talouden tasapainottamisen ikävimpänä asiana, senkin vuoksi olen käyttänyt, kuten moni muukin, valmistautumiseen, asiakirjojen tutkimiseen, keskusteluihin, kuntalaisten kanssa puhumisiin, viestien vaihtoon, kokouksiin, tunteja laskematta, päiviä, viikonloppuja, viikkoja, öitä. Luottamustehtävä tämä on, jo otan tämän hyvin vakavasti ja haluan tehdä tämän mahdollisimman hyvin ja kunnolla valmistautuneena, yritän ajatella mahdollisimman monelta eri näkökulmalta asioita.

Säästölistoilla on myös luottamushenkilöiden palkkiot, ja yleensäkin luottamushenkilöorganisaatio ja järjestelmä. Toisin kuin moni luulee, luottamushenkilöt eivät ole kuukausipalkalla, saamme kokouspalkkion, joka käsittää siis ainoastaan sen kokouksessa istumisen, ei valmistautumisia, ei päätöksessä olevaan paikkaan tutustumista, yhteydenottoja tai mitään muutakaan. Tästä palkkiosta menee myös verot ja muut kulut, eikä usein kokouksista jää edes sitä hyvää mieltä. Moni luottamushenkilö on valmis tinkimään palkkiostaan, se on hienoa heille. Itse en ole.

En laske tunteja, joita käytän tähän minulle tärkeään kunniatehtävään, mutta se, jos luopuisin palkkiostani tai puolittaisin sen, olisi osoitus itselleni siitä, että tekemäni työ ei nauti arvostusta. Olen ennen valtuustotyötä ja luottamustyötä tehnyt lukuisia vuosia alueen ja kaupungin vuoksi vapaaehtoistyötä. Koen, että luottamushenkilöt ovat ansainneet edes sen pienen korvauksen, jonka saavat. Tämä ei ole helppoa, ei kokoukseen mennä vain kävellen sisään, itse en ainakaan mene (eikä moni muukaan). Kuten jo aiemmin sanoin, ennen kokousta on valmisteltu tunteja, päiviä ja yhteydenottoja on lukuisia. Ja vaikka rakastan tätä hommaa, ei se aina ole ruusuilla tanssimista, tulee haukkuja, jopa uhkailuja.

Luottamushenkilöistä suurin osa on hyviä, ahkeria ihmisiä, jotka haluavat tehdä parhaansa ja pyrkivät katsomaan koko Lohjan etua ja haluavat kehittää Lohjaa, omaa kaupunkiaan. Toivoisin, että tänä talouden tiukkoina ja tänä vihan aikana muistettaisi se, että parasta yritetään.

Meillä on vastuu – erityisesti lapsille

Lautakunnan kokouksessa ensi viikolla käsitellään mm Kivi-Lintulan päiväkodin mahdollista väistöä ja siksi pyysin päästä vierailemaan Kivi-Lintulassa, samalla pääsin tutustumaan myös Puu-Lintulaan.

Kiinteistö on vuonna 1926 rakennettu ja se on toiminut aiemmin asuinkerrostalona. Sijainti päiväkodille on ihanteellinen, keskellä kaupunkikeskustaa, kirjaston vieressä ja päiväkoti itsessään on kodinomainen ja henkilökunta erinomaista. Oireilua on erittäin paljon, myös erittäin vakavia oireita.

Maanantaina oli sekä henkilökunnan että huoltajien kuulemiset, joissa olin mukana lautakunnan jäsenenä toisen jäsenen, Riitta Luhtalan kanssa. Aiemmassa kirjoituksessani kerron siitä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/30/kivi-lintulan-sisailmainfossa/

Sain erittäin hyvän ja kattavan kierroksen molemmissa yksiköissä, Kivi-Lintula on lautakunnan listalla päätettävänä, mutta eipä kummoinen ennustaja tarvitse olla arvellakseen, että pian on Puu-Lintulakin.

Kivi-Lintulan yläkertaa on suositeltu olevan käyttämättä, kuten on myös Puu-Lintulassa
Puu-Lintulassa on kuuma kokoajan (lämmönsäätely ei toimi, kuten ei Kivi-Lintulassakaan kkunnolla)
Puu-Lintulan lapsimäärää on rajattu
tutkimuksia on tehty

Kivi-Lintulassa lapsiryhmät nukkuvat samassa tilassa päiväuniaan. Tämä tila on tila, jossa ilmeisesti ilmanvaihto on yhdistettynä keittiön kanssa, eikä kiinteistön lämmönsäätely ole oikein toimiva. Nukkarissa on kuuma, keittiössä trooppista ja tämä kaikki ilma kiertää yhdessä. Nukkarissa tilastoitu oireina mm ihottumaa.

Päiväkoti on pieni, tilat ovat haastavat, henkilökunnalla ei ole toimistotiloja, koska ne ovat jo otettu pois käytöstä.

Tämä päiväkoti on se kiinteistö, josta jo avoin päiväkerhotoiminta siirrettiin terveempiin tiloihin vuoden vaihteessa.

Parin vuoden takaisten Voc-tutkimusten jälkeen päiväkodin ilmanvaihtoa on tehostettu ja se hurisikin kuuluvasti, mutta silti ilma tuntui seisovalta.

Keskustellessani henkilökunnan kanssa ja lukiessani edellisiä asiakirjoja ei voinut olla nousematta mieleeni kysymys siitä, miten henkilökunnan oireiluja ja sairastumisia tutkitaan, onko niille yhtenäistä linjaa, ohjeistusta ja miten pääsee tutkittavaksi työperäisestä ammattitaudista. Tätä asiaa vielä pitää tutkia enemmän ja tiedustella mm työterveydestä. Onko jälleen tietoa tarpeeksi tarjolla oikeille ihmisille ja kuinka sitä mahdollista tietoa käytetään? Mikä on hoitopolku?

Sisäilmahaasteiden, oireilujen ja sairastelujen lisäksi, tai vuoksi henkilökuntaa haastaa myös henkilökuntavaje, sillä sairasteluja on paljon. Päiväkodin yksi ryhmistä toimii myös perhepäivähoidon varahoitona ja toisinaan ryhmässä onkin neliöiden salliman 12 lapsen sijaan 15 lasta. Laki sallii ylitykset väliaikaisesti.´Henkilökunta on sitoutunutta ja ammattitaitoista, lämmin vuorovaikutus lasten kanssa oli ihana nähdä, samoin lasten ilo aikuisen läsnäolosta.

Päiväkodin johtaja tekee voitavansa ja hän onkin tehnyt paljon töitä henkilökuntansa eteen. Hän kokee, että hänen on vastuu ja hänen henkilökuntansa terveys on vastuuna painava.

Ennen vierailuni päättymistä käytin hetken jutellakseni vielä lasten kanssa. Ihania, aurinkoisia päiväkotilapsia!

Meillä päättäjillä on vastuu hänelle, mutta erityisesti lapsille.

Kivi-Lintulan sisäilmainfossa

Päiväkoti Kivi-Lintulan henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttu kuulemistilaisuuteen päiväkodin sisäilmatilanteen aiheuttamasta ongelmasta.

Ennen vanhempien tilaisuutta oli henkilökunnalle järjestetty kuuleminen. Henkilökunta keskusteli ja toivottavasti saavat avoimiksi jääneisiin kysymyksiin vastauksia pian.

Vanhempia oli tullut paikalle omaan tilaisuuteensa todella runsaasti, mikä oli todella hienoa asia.

Keskustelun edetessä olin hämmentynyt. Tilaisuus oli hyvin erilainen kuin muut, missä olen ollut. Keskustelua kuunnellessani ajattelin, että ehkä edelleenkään ei ole tietoa tarpeeksi tarjolla, ehkä vanhemmilla ei ole tietoa sisäilmaoireista. Ehkä edelleen pidetään usein ilmeneviä korvatulehduksia ja nuhakuumeita normaaleina. Ihan tavallista on, että lapsen aloittaessa päiväkotia pöpöt tarttuvat herkemmin, ja uskotaan sen vain jatkuvan pidempää. Aina on jokin ”kausi menossa”.

Haluankin nyt muistuttaa kirjoittamastani ohjeesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/mita-tehda-jos-epailee-lapsen-sairastelun-johtuvan-sisailmasta/

tiivistettynä:

Yleisimpiä oireita ovat:

Silmä-, nuha- ja astmaoireet
Infektiokierre
Ihottumat
Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
ylivilkkaus

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan.

Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Huono sisäilma heikentää myös oppimistuloksia: https://www.thl.fi/fi/-/koulujen-huono-sisailma-heikentaa-oppimistuloksia-ja-lisaa-poissaoloja

Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet asiat, ei pelkkä home. Esimerkiksi teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut, teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.

Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää ensi viikolla Kivi-Lintulan väistöstä. Se, mikä tekee asiasta vaikean lautakunnan jäsenen silmin on, että tietoa on kovin niukasti, toivottavasti sitä tulee lisää ennen kokousta. Lisäksi erittäin haastavaksi tämän tekee se, että Kivi-Lintulassa ei ole tehty sisäilmatutkimuksia. Parisen vuotta sitten on tehty VOC-mittauksia ja sen raportin perusteella korjauksia ja parannuksia ilmanvaihtoon, mutta niistä on ilmeisesti ollut vain hetkellinen apu. Yksi syy siihen, että nyt ei ole tehty kalliita sisäilmatutkimuksia on, että päiväkoti tulee siirtymään joka tapauksessa parin vuoden päästä Laurentiustaloon. Toisaalta ymmärrän sen, mutta toisaalta jos rakennusta aiotaan käytää myöhemmin, olisi ongelmien syyt selvitettävä.

Väistöpaikat herättivät paljon keskustelua ja epätietoisuutta lisäsi sekin, että paljon ei ollut viranhaltijoilla antaa vastauksia, mutta koska ensi viikolla on lautakunnan kokous, oli kuuleminen pidettävä.

Halusin muistuttaa vanhempia siitä, että vaikka kaikki lapset eivät sairastele tai oireile, kaikki altistuvat. Kerroin, kuinka pienenä altistuminen saattaa johtaa koko loppuiän sairastumiseen. Koko loppuikä voi olla sitä, että opiskelupaikkaa hakiessa ei voi tietää, pystyykö opiskelemaan opinahjon kiinteistössä, pystyykö käymään töissä, asunnon etsintään vaikuttaa altistuminen. Varusmiespalvelukseen. Tämä ei ole pikkujuttu. Tässä on kyse teidän lapsistanne.

Tilaisuuden aikana luonnollisesti pahoiteltiin tilannetta ja moni totesi, että ei ole helppo tilanne kenellekään, ei viranhaltijoille, ei perheille, ei henkilökunnalle eikä lautakunnan jäsenille. Itse totesin siihen, että helppohan lautakunnan jäsenen on, verrattuna lapsiin. Vaikein tilanne tässä on heillä, teidän lapsillanne. Meidän ei tarvitse kuin päättää, lasten osa on kovempi. Lautakunnan jäsenten tulee vain tehdä päätös viranhaltijoiden esityksestä, heidän tarjoamastaan tiedosta. Rehellisesti ei varmasti tule olemaan helppo päätös eikä helppo kokouskaan, taas.

Lautakunnassa on pitkään ollut henki, että sisäilmaongelmat otetaan vakavasti ja lasten terveellinen ympäristö huolehditaan ensisijassa, nyt vain on muutama mutta matkassa. Toivottavasti mutkat oikenevat. Mutta ennen kaikkea, toivottavasti lapset pääsevät terveisiin tiloihin, pian.

Palaan tähän asiaan vielä myöhemmin, kokouksen jälkeen.

Yllättäviä kohtaamisia työn puolesta

Työni puolesta pääsen monenlaisiin paikkoihin ja tapaan upeita ihmisiä. Kehittämistyön lisäksi se on parasta työelämässä.

Pääsin tutustumaan Kettukallion elämystilaan, joka oli täydellinen yllätys, henkeni salpauttaja.

Kettukallion Elämystila valittiin Lohjan matkailugaalassa VUODEN 2018 MATKAILUYRITYKSEKSI.

Kettukallion Elämystila sijaitsee Karstulla, n. 13 kilometriä Lohjan keskustasta Sammatin suuntaan.

Olin siis työni puolesta käymässä Kettukalliolla, olin saanut kutsun alueen aluetoimikunnan kokoukseen ja ennen kokouksen alkua saimme esittelykierroksen Kettukalliolla. Lisää upeasta Kettukalliosta voit lukea täältä: https://www.kettukallio.net/

Tulemme myös kolleegani kanssa käymään vielä erikseen paikan päällä tekemässä syvemmän jutun ihanasta paikasta.

Syy siihen, että henkeni lähes salpautui oli mm nämä Lotta Svärd-julkaisut. Julkaisut olivat todella hyvässä kunnossa ja lehdet oli osoitettu henkilölle, jonka lapsenlapsi oli nyt kokouksessa paikalla ja kertoi minulle isoäidistään ja juuristaan.

Mä rakastan mun duunia!

Kannattako valittaa?

Usein kuulee sanottavan, että ihan turha valittaa, huomauttaa tai esittää kysymyksiä tai kehitysideoita, ei niitä ikinä kuulla. Tai kannanottoja on turha tehdä, ei niitä lueta tai kuulla ihmisiä.

Aina se ei pidä ihan paikkaansa. Olin ollut yhteydessä Lohjan koulujen ruokailusta vastaaviin ja kysynyt vegaaniruokavalion tilanteesta ja siitä, miksi Lohjalla yläkoululainen ei saa vegaanista ruokaa.

Tämän koen lasta syrjivänä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa moni vegaaniperhe joutuu viemään omat eväät päiväkotiin.

Keskusteltuani kaupungin kanssa tein valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja ilmoitin siitä myös kaupungille. Keskusteluni kaupungin kanssa oli todella hyvää ja rakentavaa ja he totesivat tutkivansa jo asiaa, että syksylle 2019 saataisi vegaaninen ruoka. Alla linkki aiempaan kirjoitukseeni aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/06/lapsen-tulisi-saada-syoda-vegaanisti/

Valitukseni jälkeen Lohja sai yhdenvertaisuusvaltuutetulta huomautuksen aiheesta. Lohja oli saanut jo aiemminkin erään toisen äidin tehtyä samasta aiheesta valituksen.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/28/lohja-on-saanut-yhdenvertaisuusvaltuutetulta-kaksi/

Lohja aloittaa syksyllä 2019 vegaanisen ruuan tarjoilun yläkouluissa. Kiitos hyvästä reagoinnista ja asukaslähtöisestä ajattelusta!

Kyllä se oikeasti kannattaa käydä keskustelua