Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Sisäilma-asioissa takapakkia ja pimeään keskiaikaan – jokainen päivä on liikaa

Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.

Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.

Itse kävin pitämässä ryhmässä sovitun ryhmäpuheenvuoron ja käytin vielä omankin puheenvuoron, sillä olen todella huolissani suunnasta, johon ollaan menossa taloudellisen tilanteen taakse piiloutuen.
https://www.youtube.com/watch?v=vX_iOZ69g8o&list=PL1Pg7lfxYVDKNAOPv7Pw9O55mCQ6CGRR3 Järnefeltin käsittely alkaa noin kohdasta 5.30.

Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.

Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.

Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.

Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.

Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)

Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen. Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.

Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki.

Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa. Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä.

Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty.
Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.

Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on. ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .

Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa.
Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.

Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan.
Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.

Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.

Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta, käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.

olen huolissani päätään nostavasta asenteesta
lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita, tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä.
koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.

Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.

Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen, jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”

Lopulta päätös oli:

Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana
Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)

Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.

Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.

Päätös Jalavan ja Roution koulujen johtamisjärjestelymuutoksesta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 3.4.2019 kokouksessaan Roution ja Jalavan koulujen yhdistämistä yhtenäiskouluksi ja johtamisjärjestelyjä perustetussa yhtenäiskoulussa.

Tilanteen tekee haastavaksi se, että Roution koulu on 1-6 luokkien perusopetusta antava koulu ja Jalavan koulu on 1-9 luokkien erityiskoulu. Uskon johtamisjärjestelyn olevan hyvä ja tulevan yhtenäiskoulun rehtorin olevan loistava, erittäin hyvä työssään. Mielestäni koulujen luonteen vuoksi lautakunnan on luottamushenkilöinä osoitettava hänelle erityistä tukea.

Vastaesityksessäni halusin siis korostaa koulun erityisyyttä. Toki esittelytekstissä on lähes sama asia, mutta olisin toivonut sen myös päätökseemme erityisen näkyväksi ja helposti löydettäväksi. Halusin varmistaa, että erityiskoulun tuomat haasteet varmasti huomioidaan perusopetuksen ja erityisopetuksen koulujen yhdistyessä.

Vastaesitykseni oli, että päätökseen lisättäisi yksi kohta:

Kohta 4.3 Routionmäen koulun (alakoulu ja erityiskoulu) erityispiirteet huomioon ottaen vararehtorille/vararehtoreille turvataan OVTESin mallin mukaisen, vähintään puolet opetusvelvollisuudesta johtamisresurssin lisäksi mahdollisuus 3 tuntia/vko lisää opetusvelvollisuuteen luettavaksi.

Tämä olisi vararehtorille/vararehtoreille tarkoittanut kolmea tuntia enemmän, mitä esittelytekstissä.

En saanut kannatusta.

Koska lautakunnan jäsenet ovat kaikki lukutaitoisia.

Ote asiakohdan esittelytekstistä:

Tehtäväjakoa rehtorin ja vararehtoreiden kesken on syytä suunnitella myös henkilöstöjohtamisen osalta. Koska yhtenäiskoulussa on yhteensä 62 työntekijää, ei yksi rehtori ehdi olemaan kaikkien lähiesimies arjen koulutyössä, vaan tätä työtä on syytä jakaa. OVTES:n mukaan vararehtoreille voidaan osoittaa opetusvelvollisuuteen luettavaksi hallinnollista työtä yhteensä 11h/vko. Tätä tuntimäärää voidaan jakaa useamman vararehtorin kesken. Tarvittaessa uuden yhtenäiskoulun ensimmäisiin vuosiin voisi olla hyvä myöntää lisäksi muuta harkinnanvaraista huojennusta hallinnon, toiminnan ja eri koulujen asiakirjojen yhdistämistyötä varten. Yhtenäiskoulun johtamisresurssin riittävyyttä on syytä seurata ensimmäisten toimintavuosien aikana. Oikein mitoitettu ja hyvä johtajuus ovat työyhteisöissä kuitenkin yksi merkittävimmistä työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekijöitä.

Teksti on hyvä, mutta olisin toivonut enemmän läpinäkyvyyttä ja sitä, että se näkyisi suoraan päätöksessämme ja esitin siis myös vararehtorille vähän enemmän kuin tekstissä.

Päätösesitys siis on:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle että

1. valtuusto päättää perustaa Routionmäen yhtenäiskoulun 1.8.2019 alkaen;

2. lakkauttaa Roution koulun 1.8.2019 alkaen;

3. lakkauttaa Jalavan koulun 1.8.2019 alkaen.

4. esittää hallitukselle, että hallitus, edellyttäen, että valtuusto on tehnyt yllä olevat päätökset, päättää:

4,1, lakkauttaa Routio koulun rehtorin viran 1.8.2019 alkaen;

4.2. muuttaa Jalavan koulun rehtorin viran Routionmäen
koulun rehtorin viraksi 1.8.2019 alkaen.

Oikaisuvaatimuksen hylkäyksen hallintokieli

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista ei ollut pitkä 3.4.2019. Käsittelimme mm oikaisuvaatimusta yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamista koskevaa päätöksestä. Kyseinen oikaisuvaatimus olisi mahdollisesti voinut ehtiä edelliseenkin kokoukseemme, mutta siinä kokouksessa käsittelimme juuri palvelusetelin määrän rajaamisen kriteerejä.

Oikaisuvaatimuksen alainen päätös:
Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelien määrän rajaaminen (LANUP 30.1.2019 § 9, kohta 1):
”Lasten , nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelin myöntämistä tarveperusteisesti niin , että uusia palveluseteleitä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioonottaen . Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.”

Oikaisuvaatimus:

Vaadimme, että päätöksessä huomioidaan perheiden tarpeet. Huomioitavia tarpeita ovat sisarusten hoitopaikat, hoitopaikan sijainti sekä vanhempien oikeus valita lapselleen parhaaksi näkemänsä pedagogiikka. Nämä periatteet pitää kirjata päätökseen jotta viranhaltijoiden on otettava ne huomioon laatiessaan perusteita palvelusetelien myöntämiselle.
Vaadimme, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, takaamaan palvelusetelien myöntämisen lasten ja perheiden edun mukaisesti.
Yllämainitun päätöskohdan ulkopuolelta vaadimme yleisesti, että vastaisuudessa päätökset pohjaavat kokonaisvaltaiseen, kattavaan, huolelliseen ja faktoihin perustuvaan virkamiesvalmisteluun. On kestämätöntä, että päätöksiä tehdään toistuvasti virheelliseen tietoon ja laskelmiin perustuen.

Eilisen kokouksen päätösehdotuksena oikaisuvaatimukselle oli:

Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;

2. hylätä Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen ja olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.

3.todeta asian loppuun käsitellyksi.

Tein vastaesityksen, sillä halusin hylkäyspäätöksestä kuitenkin kuntalaista arvostavan.

Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;

2. lautakunta kiittää Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksessa tuomista tiedoista, mutta katsoo, että oikaisua ei tarvitse enää tehdä, koska asiat on jo huomioitu lautakunnan päätöksessä 6.3.2019 §27 (Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaaminen). Lautakunta päättää olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.

3.todeta asian loppuun käsitellyksi.

Toisaalta olisin halunnut vielä lisätä siihen, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, koska ne rahat on jo loppu. Päätin tehdä kuitenkin vähän erilaisen. Aluksi vastaesitystäni kannatettiin, mutta keskustelun jälkeen kannatus yksi toisensa jälkeen tippui pois. Kunnallisessa(kin) päätöksessä käytetään tietynlaista hallintokieltä ja oikaisuvaatimus hylätään, niin se hylätään, ei siinä korulauseita tarvita.

Olen aika pettynyt, hallinto on usein hyvää Lohjalla, mutta hyvin usein myös huonoa tai jopa erittäin huonoa. On jännää, että tässä kohdassa haluttiin pitää kovastikin kiinni hallintokielestä. Usein on toivottu luottamushenkilöidenkin toimesta, että päätösten kieli olisi kuntalaisille ymmärrettävää ja hyvää hallintoa olisi myös selittää päätös. Mutta sitä kuulemma ei tarvita, jos nyt poikettaisi hallintokielestä, pitäisi tulevassakin. Myönnytys sentään siinä, että kun päätös lähetetään oikaisuvaatimusten tekijöille, selitetään kirjeessä hylkäyksen syy (sitä odotellessa).

Lautakunta muuten päätti 6.3.2019 varhaiskasvatuksen palvelusetelien rajaamisen kriteereistä näin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että silloin kun talousarviossa palveluseteleihin varattu määräraha on käytetty:

1. Lapset sijoitetaan ensisijaisesti kunnalliseen varhaiskasvatukseen,

2. tarveperusteisen palvelusetelin myöntämiselle voidaan käyttää harkintaa huomioiden seuraavia asioita:
2.1. palvelun sijainti ja liikenneyhteydet,
2.2. lapsen edun ensisijaisuus (turvallisuus ja terveellisyys),
2.3. huoltajat haluavat valita vaihtoehtopedagogiikan
steinerin tai montessorin,
2.4. huoltajat haluavat valita perhepäivähoidon eikä
kunnallisessa perhepäivähoidossa ole tilaa.

3. harkintaa palveluseteleiden myöntämisessä tarveperusteisesti käyttää alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalveluyksikön palvelupäällikkö.

Erityisen Mainiot (ja ihanat) Perheet

Sain kutsun Erityisen Mainiot Perheet -tilaisuuteen. Minua pyydettiin kertomaan lasten, nuorten ja perheiden sekä sote-lautakunnasta ja Lokovasta. Olin hämmästynyt kutsusta ja samalla kiitollinen, ja rehellisesti kauhuissani. Mitä minä osaan kertoa tälle kohderyhmälle? Mitä tietoa he tarvitsevat? Mikä voisi kiinnostaa? Ja toisaalta, mikä taas ei?

Tilaisuudessa oli myös esityislasten äitien puheenvuoro ja kuunneltuani heitä ja heidän perheidensä haasteista, jotka eivät juuri ole palvelujen eikä palveluneuvonnan suhteen muuttuneet yli kymmenessä vuodessa, ajattelin, että tällaisen esityksen kun saisi lautakunnalle. Se olisi todella hyödyllistä ja paikallaan.

Vaikka olin keskustellut joidenkin perheiden kanssa haasteista ja lukenut moniesta ongelmista, oli tämä esitys todella silmiä avaava, kiitos siitä Lauralle ja Minnalle.

Aivan tapahtuman alussa oli myös varhaisksvatuksen ammattilaisilla puheenvuoro ja heitä kuunnellessani kynä sauhusi ja sain todella paljon uutta tietoa ja vahvistusta jo omiin kokeiluihin. Meidän lapsillahan on aistiyliherkkyyttä ja erityisherkkyyttä. joten se kaikki tieto kyllä tuli imaistua ihan omiin tarpeisiin.

Menetelmällisiä periaatteita:

iloinen, turvallinen ilmapiiri
huomioi onnistumiset
auta lasta huomaamaan onnistumisensa
ei verrata toisiin
joustavuus

Lisää tietoa ja menetelmiä löydät sivulta http://papunet.net/

Jalavan koulusta saimme hyvän tietopaketin koulun toiminnasta ja koulun tapahtumista. Tällä koululla on ihan erityinen asema sydämessäni, se on täynnä upeita ammattilaisia, jotka taipuvat ja joustavat lasten edun vuoksi, he ovat tavattoman luovia ja lapset ovat ihania, aitoja. He ovat usein mielessäni.

Tilaisuuden minun osuuteni piti olla 40 minuuttia, olin kauhuissani. Valmistautuessani tilaisuuteen, en ollut saanut millään niin paljon puhetta aikaiseksi enkä esitykseen slideja. Olin kellottanut puheeni kymmenen minuutin mittaiseksi.

Jännitys näkyi ja unohdin kertoa vaikka mitä itsestäni, mutta ei se mitään. Pääasiahan oli, että perheet saavat helle hydyllistä tietoa, kuten kuka päättää ja mitä heidän kohdallaan. Toivon, että pystyin tuomaan sen tiedon heille. Ainakin ensiavun, mistä voi kysyä ja mitä voi tehdä.

Osuudessani kerroin

Alkuun pienessä, tiiviissä paketissa kunnallinen päätöksenteko
sote-lautakunnan tehtävät
puhuin omaishoidosta
omaishoidon neuvottelukunta, yhteys kaupunkiin
siitä, miksi omaishoitoon tarkoitetut valtion lisämäärärahat eivät ole korvamerkittyjä
lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tehtävät
lokakuussa 2017 tehdystä valtuustoaloitteesta erityisopetuksen järjestämisestä ja siitä, mitä sille kuuluu
talouden tasapainottamislistoista ja niiden käsittelystä
Lokova ry:stä

Toivoin osuudestani keskustelevaa ja sitä se oli ja pahoittelen, että kuitenkin sitä puhetta riitti vähän aikataulun ylikin. Kiitos tiukoista kysymyksistä ja upeasta tapahtumasta!

ps. kun alkuun kerroin jännittäväni, mitä osaisin kertoa kohderyhmälle, niin näin jälkikäteen ajatellen minulta erikoinen tapa ajatella, oman perheeni erityisyyden vuoksi.

Tässä vielä linkki Länsi-Uusimaan hyvään artikkeliin tilaisuudesta https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/758936-arkinen-tuoksu-voi-ahdistaa-aistiyliherkkaa-lasta-erityisen-mainiot-perheet

Kuka näkisi meidät?

Kirjoittaessani Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnia olin saanut juuri koskettavan yhteydenoton, jossa kerrottiin perheiden hädästä, traagisista tapahtumista, joita ei näy, joista ei kuule. Olisin halunnut kertoa kirjoituksessani niin paljon enemmän, kertoa hädästä, tuoda sitä näkyväksi, mutta en tiennyt kuinka kirjoittaa ilman vaaraa, että joku voi tunnistaa henkilöt. Päätin pysyä yleistasolla, mutta kertoa, että hätä ja nälkä ovat läsnä.

Kuka näkisi minut?

Kuinka vieraantua todellisuudesta? Kuinka kadottaa itsensä? Oma vastaukseni on: Lukemalla ainoastaan asiakirjoja. Lukemalla niitä menemättä rivien väleihin. Esimerkikinä Hyvinvointikertomus. Siinä kerrotaan, että Lohjalla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64 vuotiaiden osuus on kasvanut vuosina 2011-2016 jopa 19%. Lohjalla on myös eniten sairauspäivärahaa saaneita ja osuus on vain kasvanut vuonna 2017. Lohjalla on myös muihin vertailukuntiin nähden eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, vaikka osuus on laskenutkin. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Ikähaitarin 25-64 pitäisi kertoa meille sen, että tähän ryhmään kuuluu lapsiperheitä, mutta siitä emme puhu. Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistuminen lisääntyy. Tässä kohdassa emme näe, mitä lapsi kokee eläessään omaa arkeaan päihteiden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen keskellä.

Hyvinvointikertomusta kuitenkin lukiessa voisi kuvitella, että Lohjalla ei ole vähävaraisia perheitä.

Lohjan asunnottomien määrä on pienentynyt, palvelut ovat enemmän saavutettavissa. Toisille.

Jos luemme vain hyvinvointikertomuksia, tilinpäätöksiä ja pöytäkirjoja, jää ihminen näkemättä. Jää todellisuus huomaamatta. Jos luemme vain niitä tekstejä, joita meille tuodaan, vieraannumme tästä hetkestä. Vieraannumme itsestämme. Unohdamme, että lapset eivät ole euroja. Lapset eivät ole numeroita. Meillä jää huomaamatta, että nälkä on totta.

Me emme näe sinua.

Me katsomme toisaalle.

Luemme kertomuksia, kiistelemme näennäisyyksistä, kirjoitusvirheistä, mutta emme näe hätää.

Puhumme liikkumattomuudesta, kouluruuan väliinjättämisestä, mutta emme näe nälkäisiä.

Olemme huolissamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.

Esitämme huolemme syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista, mutta emme katso varjoihin. Puhumme korulauseita, vaikka niiksi niitä emme ehkä tarkoita. Milloin niistä tulee tekoja?

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on suurbonusperheen äiti

ja kaupunginvaltuutettu

Voit lukea kirjoitukseni myös lehdestä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/756793-lotta-paakkunainen-kuka-nakisi-minut

Mielipiteiden vaihtoa

Vastasin Länsi-Uusimaassa olleeseen mielipidekirjoitukseen. Kirjoituksessa kiinnitettiin huomiota Lohjan Lapsiystävällisyyteen ja käytännössä siihen, että nykyiset päättäjät eivät kirjoittajan tulkinnan mukaan halua päättää palveluverkon ns tiivistämisestä. Kyseinen mielipidekirjoitus on tässä linkissä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/752300-mielipide-hajanaista-ja-tehotonta-palveluverkkoa-puolustettaessa-ei-puolusteta-lasten

Halusin vastata kirjoitukseen, sillä koin, että on tärkeää tuoda myös lapsiasianhenkilön näkemys ja yhden päättäjän näkemys esille. Tämä kirjoitus, johon halusin vastata tuli pian sen jälkeen, kun teimme lautakuntana päätöksen siitä, että Koisjärven päiväkotia ei lakkauteta, eikä toimintoja siirretä. Koin vastaavani myös siihen, miksi päiväkoti, josta on mm pitkät välimatkat seuraavaan, laadukas hoito, terve sisäilma sai jatkaa.

Vastasin kirjoitukseen näin (voit myös lukea sen kokonaisuudessaan tästä linkistä: (https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/753307-mielipide-vastaus-nimimerkille-lasten-asialla)

On tärkeää myös toteuttaa lapsiystävällisyyttä muutenkin kuin puheissa ja kirjoituksissa.

Nimimerkki kaipasi palveluverkon supistamista lapsimäärän vähenemisen vuoksi. Päätettäessä palveluverkosta ja lasten palveluista tulee tarkastella asioita myös ennakoivasti ja pohtia myös sitä, miten saadaan lapsimäärä nousuun tai edes takaisin entiselleen.

Tähän näen vastauksena Suomen kaupungistumisen jatkumisen. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, tosin pääkaupunkivetoisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassaolevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019)

Kirjoituksessa mainittiin, että päättäjät ovat päättäneet lapsiystävällisyyden nimissä pelastaa kaikki yksiköt. Tässä olemme kirjoittajan kanssa eri mieltä, sillä muutaman vuoden aikana Lohjalla yksiköiden toimintoja on siirretty tai lopetettu, kouluja lakkautettu ja talouden tasapainottamislistalla on edelleen palveluja lopetettavaksi.

Vuodesta 2013 on lakkautettu tai päätetty lakkauttaa Lohjansaaren, Koisjärven, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun koulut. Maksjoen koulu on päätetty aikaisemmin lopettaa, samoin yksi lukio.

Päättäjät tekevät päätöksensä viranhaltijoiden esitysten ja suositusten perusteella, toisinaan päätökset ovat erilaisia, mitä viranhaltijat esittävät tai toivovat. Päättäjät on luottamustehtävissään kuntalaisten edustajina ja usein myös kuunnellen palvelujen käyttäjiä ja kohderyhmiä, toisia kuntalaisia.

Aina ei ole järkevää säästää kaikkea, mutta aina ei myöskään ole järkevää lakkauttaa kaikkea. Vaikka tämän hetkinen arvio säästöstä olisi myönteinen, saattaa siitä tulla suurempi lasku tulevaisuudessa. Huonosti voiva koululainen on kustannuksiltaan yli 10-kertainen verrattuna hyvin pärjäävään (Aluehallintovirasto ylitarkastaja Kari Lehtola 2016). Lohjallakin huonovointisuudesta kielivät kustannukset ovat kasvussa. Tätä päättäjät joutuvat punnitsemaan. Lapset eivät ole pelkkää matematiikkaa eikä euroja.

Lasten hyvinvointi tulee miettiä kokonaisuutena, kokopäivän mittaisena, koko perheen kokoisena.

Lapsiystävällisyys on iloinen asia, meidän tulisi olla siitä ylpeitä, toimia sen mukaan ja tuoda myönteisiä puolia siitä esiin. Se, että kiistelemme siitä, vie voimavaroja ja siirtää huomion oikeasta asiasta. Se siirtää huomion pois lapsista.