Tie kerrallaan, silta kerrallaan

Uusi silta käytössä, lähes valmis
mun ensiajo sillalle
koeajo tehty. jippii!

Sain viestin, että uusi silta on käytössä. Nappasin samantien autonavaimet käteeni ja ajoin sillalle. On se nätti.

Vuonna 2010 tehty kuntalaisaloite, lukematon määrä yhteydenottoja uusmaalaisille kansanedustajille, elyyn, tekniseen lautakuntaan, kunnanvaltuutetuille, viranhaltijoille lobbausta. Heijastinten jakoa, tapahtumia, lobbausta.

Viimeksi, kun iloitsin Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamisesta, sain noottia, että kyllä luottamushenkilöt ovat tehneet kovasti lobbausta myös asian eteen. Yhteistyötä tämä on vaatinut ja kovaa lobbaamista.

Kyllä, aivan varmasti. En muistaakseni ikinä ole väittänytkään, että olisin tämän yksin tehnyt. En todellakaan. Tässä on ollut koko kirkonkylä jollain tavalla mukana ja luottamushenkilöiden panos on ollut kova ja hyvä.

Oilaantien turvallisuutta on pyritty parantamaan ainakin vuodesta 1969.

Ja nyt se on siinä.

 

Oikeudesta on tullut uskon asia

Uskoni oikeuslaitokseen on horjunut. Päätös valitukseeni Nummi-Pusulan lakkautuspäätöksestä saapui ja tulos oli ikävä kyllä juuri sitä, mitä arvasin. Toivoin sen olevan toisenlainen ja olen rehellisesti pettynyt. Luotin oikeuteen.

Valitukseni on hylätty, koska hallinto-oikeus uskoo.

Esitin, että päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsittelyyn. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Valitukseni perusteet:

  • päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on tehty lainvastaisesti.

  • Valmistelu ei ole ollut hyvän hallintotavan mukaista. Se on perustunut virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja se on ollut puolueellista

  • kuulemismenettelyä ei ole noudatettu ja siinä on ollut virheitä

  • päätöksenteossa ei ole noudatettu hallinto- eikä kuntalakia.

  • Päätös on tehty Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistymissopimuksen vatainen ja ennenaikainen, vaikka lukio lakkautetaan sopimuksen jälkeen, on päätös tehty sopimuksen aikana

  • valtuusto on käyttänyt harkintavaltaansa väärin lakkauttaessaan lukion sopimuksen vastaisesti

  • päätöksen perusteena on ollut virheellinen lukioverkkoselvitys, lakkauttamiselle olisi ollut muitakin vaihtoehtoja

  • säästöt on laskettu virheellisesti

  • päätös on ristiriidassa Lohjan maankäytön rakenne 2013-2017 kehitysohjelman kanssa

  • alueella olisi pitänyt suoritta SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) ja YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely)

  • päätöksessä ei ole punnittu kokonaisuutta oppimiskaaren ajalta

  • kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi 5.10.2015 (§359) ja kaupunginhallituksen tuli käsitellä asiaa sen jälkeen, kun asianmukaiset kuulemiset on suoritettu ja tulokset kuulemisesta on kokousmateriaaleissa liitteinä käytettävissä päätöksenteon pohjana. Kuuleminen järjestettiin 22.10.2015, ilmoituksen mukaan lautakunnan tuli käsitellä asiaa 4.11.2015. Lautakunnan kokouksessa EI OLLUT MUISTIOTA KUULEMISESTA eikä kaupungihallitus käsitellyt kuulemisen tuloksia. PÄÄTETTYÄ KUULEMISTAPAA EI OLE NOUDATETTU. Muistio on merkitty liiteluetteloon, mutta sitä ei ole jaettu valtuutetuille päätöksentekoa varten. Tulos tai muistio ei ole ollut edes valtuuston kokouksessa 9.12.2015, eikä lautakunta ole tiennyt kaupunginhallituksen päätöksestä käsitellä asiaa uudelleen. Rehtoreita tai muuta henkilöstöä ei ole kuultu asiassa, rehtorit ovat kuitenkin antaneet lausunnon.

  • Lukioverkkoselvityksessä on laskueroja kaupungin ja konsultin tekemissä laskelmissa

  • oppilaskohtaisia kustannuksia ja muita kustannusvaikutuksia koskevissa laskelmissa on virheitä

  • Asian käsittelyyn osallistuneet ovat mahdollisesti olleet esteellisiä. Päätöksen tekijöinä on ollut rehtoreita ja opettajia, joille lukion lakkautus on voinut tuoda varkasuhteseen liittyviä etuja, heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa ja palkkaukseensa

Hallinto-oikeus perustelee valitukseni hylkäyksen sillä, että

  • valittaja ei ole yksilöinyt eikä perustellut tarkemmin estellisyysväitteitään. Kunnan palveluksessa toimiminen ei lähtökohtaisesti vaikuta valtuutetun esteellisyyteen

  • hallinto-oikeus pitää USKOTTAVANA, että kaupunginvaltuusto päätöksen käsittelyssä ovat olleet pöytäkirjassa 9.12.2015 mainitut liitteet

    (eli siis, jos kirjoittaa jotakin esityslistaan, sen täytyy olla totta, ja jos yksittäinen kuntalainen väittää toista ja todistaa sen, EI SILLÄ OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ, koska oikeuslaitus USKOO)

  • hallinto-oikeus toteaa, että lukion lakkauttaminen on päätetty tehdä vaiheittain yhdistymissopimuksen jälkeen (eli sillä ei ole väliä, onko päätös tehty sopimuksen aikana)

Perusteluja oli muitakin, mutta tässä pähkinänkuoressa.

Luonnollisesti sain myös laskun valittamisesta.

Paljon on ollut puhetta siitä, että valittamisoikeutta tulisi kaventaa, mutta se on aiheuttanut ristiriitaa sen verran, että sitä ei ole vielä toteutettu, mutta valittamisen hintaa on nostettu rutkasti. Keino se on sekin. En tule tästä enää valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Onneksi olkoon kaupunki ja valtuusto. Hieno homma. Nyt saa siis päättää ihan mitä vaan, millä vain perusteilla. Ei tarvitse perusteellisia valmisteluja, ei tarvitse kuulemisia, ei tarvitse pelätä valituksia. Vaikka kuntalainen pystyisi todistamaan valituksensa perustelut, todistamaan lainvastaisuuden, ei sillä ole väliä, koska hallinto-oikeus uskoo.  Kuntalainen ei saa tehdä mutua, mutta valtuusto ja viranhaltijat saavat.

Vaikka en aio valittaa, tulen tekemään jotain muuta.

Sisäilmaa puhdistavia kasveja poistetaan koulusta

Muutama viikko sitten huomasin, kuinka alakoulumme viherkasvit poistettiin, selityksenä oli, että niistä on ruvettu saamaan oireita. Olin hämmästynyt selityksestä, sillä on jo kauan tiedetty kasvien puhdistavan sisäilmaa. Onhan se jo alakoulun biologian tunneiltakin tuttua, ”metsät ovat maapallon keuhkot”. Tämän jälkeen olen kiinnittänyt vielä tarkemmin huomiota julkisiin tiloihin ja huomannut, että kasvien määrää on todella paljon vähennetty monessa paikassa. Tämä on todennäköisesti kaupungin ohjeistuksesta lähtöisin. Kaikki ylimääräinen on ohjeistettu poistamaan. Kankaat, matot, paperit, tavarat hyllyjen päältä, jne. Kasvien poistossa mennään kyllä pieleen, ikävä kyllä.

Meidän koulustamme on siirretty lapsi toiseen kouluun oireiden takia, eivätkä ne oireet johdu huonekasveista. Alakoulussamme on reilu 200 oppilasta ja yhden lapsen siirto ei vielä välttämättä herätä eikä soita kelloja, mutta muitakin oireilijoita on. Ja kuten todettua, kaikki eivät ehkä osaa yhdistää oireita sisäilmaan ja sen laatuun.

Minun lapsillani on kaikilla päänsärkyä, usein. Vanhin lapsistani, astmaatikko, on menossa yläkouluun, jonka tiedetään varmasti olevan sisäilmaongelmainen. Yläkoululla alkaa peruskorjaus ensi syksynä ja kesän aikana pitäisi tulla tilaelementit pihalle, ja siitä olen tyytyväinen. Toivon, että se on tarpeeksi, ettei lapset eikä henkilökunta altistu yhtään enempää. Yläkoulussa oireillaan todella paljon.

Kun Hyrsylän koulu lakkautettiin aluetoimikunnalle ja vanhempainyhdistyksille luvattiin seurata koulun sisäilmaa ja hoitaa asia niin, että ilma riittää kaikille. Seurantaa ei ole tehty, ainakaan meille ei ole mitään ilmoitettu, eikä ilma enää tunnu riittävän. Eikä kyllä tilakaan.

En ymmärrä sitä, miksi kouluista poistetaan kasveja, varsinkaan näinä aikoina, kun joka paikassa on ongelmaa sisäilman kanssa ja kun  tieteellisesti on todistettu kasvien puhdistavan ilmaa ja olevan hyödyllisiä myös henkiselle hyvinvoinnille ja vireydelle. Näinä kireinä talousaikoina luulisi olevan halvin ja nopein ratkaisu ajan ostamiselle se, että laitetaan kouluihin ne huonekasvit, hoidetaan niitä ja saadaan aikaa ratkaista ongelmat.

Vinkkejä kasvien valintaan:

Kaikki isolehtiset, trooppiselta alueelta peräisin olevat kasvit puhdistavat huoneilmaa tehokkaimmin, esimerkiksi palmut, vehkat, fiikukset ja muratit ovat ilmaa puhdistavien kasvilistan kärkipäässä. Hauska juttu on se, että jopa jotkut suositut kukat, kuten joulukaktus, begonia, atsalea, syklaami ja perhoskämmekkä ovat tehokkaita ilman epäpuhtauksien ja kemiallisten kaasujen poistajia. Eli jopa opettajan ilahduttaminen ihanalla kukkalahjalla on myös ilmaa puhdistava vaikutus, kirjaimellisesti.

Hyviä, tehokkaita ilmanpuhdistajia ja helppohoitoisia kasveja:

  • rönsylilja
  • kultapalmu
  • laikkuvehka
  • pesäraunioinen
  • tulilatva
  • viirivehka
  • vuoripalmu
  • kultaköynnös
  • anopinkieli
  • rahapuu  (on muuten yksi tehokkaimmista formaldehydin suodattajista)

Kasveja pitää myös hoitaa, esimerkiksi isolehtisten kasvien lehdille kertynyt pöly saattaa tukkia kasvin ilmaraot ja sitä myötä estää kasvia toimittamasta sen tehtävää ilmanpuhdistajana. Onkin suositeltavaa pyyhkiä kostealla kangasrätillä lehdet pölystä.

Pelkkä vesi ei riitä viherkasvin elämän takaamiseksi. Tarvitaan myös ravinteita ja sumuttamista. Palmuja ja muita isolehtisiä kasveja voi sumuttaa jopa päivittäin. Kannattaakin pitää sumutinpullo vaikka siivouskärryssä aina valmiina.

dav

Terveys ja tulevaisuus on väärä paikka säästää

Hengitysliitosta listataan syitä sisäilmaongelmiin https://www.kauppalehti.fi/uutiset/syypaat-homekoulu-ongelmaan-kuntien-maaninen-sahkonsaasto-ja-liian-rajut-urakkakilpailut/5AWxq2NW?ref=facebook:2da4 tässä Kauppalehden jutussa. Monelle meistä ne ovat tuttuja juttuja: liiallinen säästäminen ja väärässä paikassa.

Monet kunnat säästävät sähköä sillä, että sammuttavat ilmanvaihdon illaksi ja viikonlopuiksi. Ilmanvaihto kuitenkin on suunniteltu niin, että luokkahuoneen ilmanvaihto pitäisi olla päällä kerran kahdessa tunnissa, mutta nyt ilmanvaihto käytetään päällä ruokatunneilla tai vain tunnin ajan koulupäivän jälkeen, Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala sanoo. ”Kaikki ihmisten tuoma kosteus jää luokkaan ja tiivistyy materiaaleihin. Mikrobit asettuvat sitten kosteisiin paikkoihin.”

Kujalan mukaan kunnat säästävät lapsilta ja vanhuksilta, koska nämä väestöryhmät eivät pane vastaan.

”Jokainen oireilija on turha. Ongelmat tulevat hirvittävän kalliiksi yhteiskunnalle. Yksi astmalapsi maksaa yhteiskunnalle saman verran kuin yhden koulun huoltokustannukset”, Kujala laskee.

”Tämän lisäksi sisäilmaongelmilla pilataan pienen ihmisen elämä ja tulevaisuus. Se ei ole edes rahalla mitattavissa”, hän sanoo. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lapsen-elaman-pilaaminen-homekoulussa-ei-ole-rahalla-mitattavissa/QWyQg6Zm

Uudet valtuustot ympäri maan ovat nyt tärkeässä paikassa. Heidän tulee nyt korjata edellisten valtuustojen aikana tehdyt virheet, jotka ovat olleet osasyynä tai jopa johtaneet sisäilmaongelmiin. Heidän tulee nyt tehdä päätöksiä, joilla ilmastoinnit pidetään päällä kokoajan, heidän tulee nyt tehdä päätöksiä, että huollossa ja ylläpidossa eikä siistimisissä säästetä ja että ne hoidetaan asianmukaisesti.

Odotan, että tulevat valtuustot ovat herkällä silmällä ja korvalla kiinteistöjen kunnon suhteen ja puuttuvat enemmän.

Väistyvästä valtuustosta on monesti todettu minulle esimerkiksi Tytyristä, että he eivät tienneet. Se on mielestäni käsittämätön väite, sillä minä olin kuullut epäilyistä jo ennen kuntaliitosta, ollessani nummi-pusulalainen. Mielestäni on käsittämätöntä, että Lohjalla ei tiedetä, mutta Nummi-Pusulassa tiedetään. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta uskomatonta ainakin.

Toivottavasti tämä valtuusto ei ikinä tule väittämään esimerkiksi Järnefeltin tai Ristin koulusta ja epäilyistä niiden sisäilman kunnosta, että eivät tienneet. Nämä on tuotu tietoon. Nämä on pyydetty selvittämään.

Hyrsylän koulun lakkautuksen yhteydessä on myös Nummen aluetoimikunnalle ja vanhempaintoimikunnalle luvattu, että Oinolan koulun sisäilmaa tullaan seuraamaan ja tekemään seurantoja. Ei ole tehty vielä tähän päivään mennessä. Toivottavasti tuleva valtuusto ei tule ikinä väittämään, että ei ole tiennyt.

Uuden valtuuston harteilla on paljon. Uudessa valtuustossa on 65% valtuutettuja vielä toimivasta valtuustosta. Tuleeko muutosta? Tuoko 35% uusia valtuutettuja tarpeeksi uutta virtaa ja näkökulmaa? Toivottavasti.

Tähän asti säästämisinnossa on keskitytty ainoastaan siihen, kuinka säästetään ilmastoinnin ja muun sähkönkulutuksen kuluissa. Mitä, jos keskityttäisi siihen, missä todella säästettäisi?  https://www.kauppalehti.fi/uutiset/homevauriot-aiheuttavat-liki-puolen-miljardin-terveysmenot/TUba4wYp?ref=facebook:6460 Kauppalehden artikkelissa kerrotaan, että koulujen, työpaikkojen, kotien ja muiden rakennusten kosteus- ja homevauriot aiheuttavat terveyshaittoja, joista aiheutuu vuosittain miljoonien eurojen kustannukset.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n arvion mukaan jopa 70 prosentissa kouluista kuitenkin saattaa olla kosteusvaurioita, mikä antaa osviittaa ongelman laajuudesta.

1,2-1,6 miljardin korjauskustannukset

Terveyskustannusten lisäksi home- ja kosteusvauriot aiheuttavat muita merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa arvioitujen noin 1,2–1,6 miljardin euron rakennusten korjauskustannusten lisäksi homeisissa tiloissa työskentely tai opiskelu voi esimerkiksi laskea työtehoa ja heikentää oppimistuloksia, mikä taas vaikuttaa Rämön mukaan ihmisen koko elinkaareen ja siten yhteiskuntaan. Kustannuksia syntyy esimerkiksi terveen kodin etsimisestä homeisen tilalle ja työpaikan tai jopa ammatin vaihtamisesta.

Terveys ja tulevaisuus on väärä paikka säästää.

Ammattini ei ole se maailman vanhin ammatti.

Kaikkina näinä vuosina, kun ollut aktiivinen alueeni kehittämisessä, kun olen tehnyt vapaaehtoistöitä, olen saanut kivasti palautetta. Suurin osa on ollut kannustavaa ja myönteistä, tukea ja kauniita sanoja, joista olen syvästi kiitollinen.

Toisenlaisiakin on.

Kouluverkon vaikuttajaraadin vaikutustyön ollessa hektisimmillään, sain ensi kertaa viestin, joka pysäytti minut ja aloin oikeasti miettimään minkään tekemisen mielekkyyttä. En kuitenkaan halunnut ajatella sitä viestiä uhkaavana, halusin sulkea sen pois mielestäni ja jätin asian sikseen.

Tänä päivänä olemme joutuneet lukemaan paljon maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden ja poliitikkojen saamista herjaus- ja uhkausviesteistä. Olemme joutuneet todistamaan heitä puolustaviin kohdistuvia uhkailuja. Uhkailu ja vihapostit ovat arkipäiväistyneet. Toisaalta toisista ne saattavat tuntua kaukaisilta, suurin osa meistä tuomitsee nämä teot ja sanat. Valtakunnan korkean profiilin poliitikoille uhkailu ja käsittämättömät viestit on todennäköisesti arkipäivää, vaikka se ei saisi olla. Varmasti moni poliitikko saa vihapostia, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää, eikä se saisi tehdä siitä näkymättömämpää. Tuollaiset viestit ovat väärin, kohdistuivat ne kehen tahansa. Me emme saa turtua vihaan.

Mitä mä haluan kertoa tällä on se, etteivät he ole ainoita, jotka saavat uhkaavia ja herjaavia viestejä, tai vihapostia. Olen hämmentynyt siitä, että tällainen ihan tavallinen, keski-ikäinen perheenäiti saa uhkaavia, herjaavia viestejä ja vihapostia. Ihan tavallinen lohjalainen äiti, joka ei kolisuttele suuria tunteita herättäviä muureja, vaan aivan  tavallinen äiti, joka yrittää tehdä ympäristöstään vähän paremman paikan olla. Jos jopa   tällainen ihan tavallinen äiti, siis minä, joka en ole kukaan, nobody,  saa vihapostia, mikä meidän tulevaisuutemme on?

 

Haluan tuoda esiin myös sen, että vaikka tässä en laita esille niitä viestejä, joita olen saanut, on minulla ne  tallella ja tulen olemaan poliisiin yhteydessä, jos nämä viestit  jatkuvat. En tuo niitä tähän julki, koska olen kuitenkin sitä mieltä, että me jokainen teemme virheitä ja meille kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Tiedän itse tehneeni virheitä, mutta toivoisin oppineeni niistä ja oppiminen varmasti vielä jatkuu.

Mä olen kauan miettinyt, mitä tehdä tälle asialle, näille viesteille. Voisin vain poistaa viestit ja kovettaa nahkani, mutta miksi? Siksikö, että vihapuhetta ja uhkailuja saa jatkaa, koska se on vain puhetta? Kuinka pitkä matka siitä on toimintaan? Kuinka kauan meidän pitää kestää vihaa? Ketään kohtaan?

Viha ei ole lääke. Uhkaus ei ole lääke.

 

 

Maaliskuussa koulukyydit jo toimivat, vai?

Maaliskuun lopussa alkoi kuulumaan lasten koulukyydeistä, ainakin Nummella, hyviä uutisia. Kuskit tuovat oikealle pysäkille lapset.

Logistiikkakeskuksestakin kerrottiin heidän keskustelevan liikennöitsijän kanssa ajoista, jolloin lapsia pitää viedä poikkeaville pysäkeille. Hienoa, että logistiikassa oikeasti yritetään, vaikka aikaa siihen menee. Toivottavasti tämä työ kantaa jo ensi lukuvuodelle. Koska kohtahan ne koulut jo loppuukin.

Vaikka Nummella kyydit alkavat toimia pikkuhiljaa,  Saukkolan Kauppakuja on edelleenkin viidakko, jossa lapsia välillä jätetään miten sattuu ja tällöin lapset poukkoilevat autojen seassa miten sattuu. Toivottavasti pian saadaan se Saukkolan Kauppakujan alue toimimaan niin, että se on lapsillekin turvallisempi.

Toivottavasti ei näin enää ikinä!

Yllä olevassa linkissä kerron mm Kirkniemessä sijaitsevasta Pikkukyläntiestä. Hyvä näkyvyys näyttäisi olevan, mutta alueella sijaitsevan Sappi Limited konsernin paperitehtaan vuoksi tien raskasliikenne on hyvin vilkasta. Tällä alueella kulkee myös juna, toki ilman turvapuomia. Silti tämä tie koetaan paperilla turvalliseksi. 
Linja-autoilija jää iltapäivällä tässä kohtaa ilmeisesti tauolle paperitehtaalle, eikä aja takaisin, jotta voisi jättää lapsen turvallisemmalle pysäkille, joka tekisi lasten koulumatkasta turvallisen. Esimerkiksi torstaina, 11.8 klo 13.45-14 meni ko pysäkin ohi 8 rekkaa. Suojatie siinä on, perinnetiedon mukaan (on siinä liikennemerkkikin), mutta suojatien raidat ovat kuluneet. Jos tien turvallisuusluokistusta ei voida millään muuttaa, voisi linja-autolla turvallisesti kulkea, jos se vaan ajaisi takaisinkin. Kääntäisi ja jättäisi lapsen turvalliselle puolelle tietä.
Näissä tapauksissa missään ei ole kyse siitä, että vanhemmat peräisivät luksusta, tai kotiovelle ajamista, vaan ihan vain turvallista kyytiä, sujuvaa arkea, ilman huolta lapsen matkasta kouluun.

 

Eikä näin, eihän?

Ylläolevassa kerron, kuinka eräs isä oli saanut eilen viestin, ettei heidän koululaisensa enää perjantain jälkeen mahdu auton kyytiin.

Ekaluokkalainen, jonka koulu päättyy klo 11.30 tulee odottaa linja-autoa, joka lähtee klo 13. Hän on aamulla lähtenyt kotoaan ennen seitsemää.

Nämä esimerkit ovat ikävä kyllä totta, eivätkä ainoita. Logistiikkakeskuksesta vastataan näiden olevan yksittäistapauksia ja että koskee korkeintaan viittä lasta. Minä pystyn miettimättä nimeämään kymmenen lasta, joilla on vakava kuljetusongelma. Mietinnän jälkeen uskon lapsia olevan ainakin parikymmentä. Ja oikeastaan on ihan sama, onko niitä viisi vai 50. JOKAISELLE lapselle, joka tarvitsee kyytiä, tulee olla se kyyti.

Eikä tätäkään, jooko

 

Mä haluan luottaa siihen, että nämä kurjat vuodet ovat olleet vuosia, jolloin on tehty ne virheet, joista on opittu. Mä haluan uskoa, että ensi syksynä kuljetusongelmia EI OLE.