Lasten turvallinen koulukyyti onkin lasten oma asia -pärjäähän ne Lapsiystävällisessä kaupungissa

Olen jälleen ollut yhteydessä liikennöitsijään ja kaupunkiin liittyen koulukyyteihin. Miksi tämä ei yllätä? Eihän nyt ole vasta kuin helmikuu.
Ennen lasten hiihtolomaa oli yksi bussi jättänyt tulematta ja hakematta lapsia kouluun vaarallisen tien varrelta. Yksi lapsista soitti äidilleen, joka lähti viemään pysäkin lapsia kouluun. Palautteen vastaanotto oli vähintäänkin erikoinen, ei pahoittelua. Pitää opettaa lapsia niin, että he pärjäävät.
Okei, eletään villissä lännessä, eikä Lapsiystävällinen kunta-nimityksen nimeensä lisättäväksi haluavalla Lohjalla.
Ihan sama lasten turvallisesta kyydistä.
Ihan sama, miten niille lapsille puhutaan. Ihan sama, miten aikuinen linja-auton kuljettaja, johon lasten ja lasten vanhempien pitää luottaa, puhuu kuljettamilleen lapsille.
Kaupunki toimii vastuuttomasti, koska ei kuuntele loppukäyttäjiä eikä reagoi palautteisiin. Kaupunki toimii vastuuttomasti, koska ei hoida vanhempien toistuvista pyynnöistä ja huomautuksista huolimatta lapsille turvallista koulukyytiä. Se on kaupungilta perusopetuslain velvoittama vastuu.
Olen varmuuden vuoksi (koska siis en saa vastausta, en liikennöitsijältä, enkä kaupungilta) laittanut palautteeni ainakin kolmeen kertaan. Joka kerta olen korostanut sitä, että lasten tulee saada turvallinen kyyti, sopimuksista tulee pitää kiinni ja olen tuonut esille sen, että osa kuljettajista käyttäytyy erittäin huonosti lapsia kohtaan.
Olen huomauttanut siitä, että lähes joka aamu lapset seisovat käytävällä, eskarilaisista lähtien. Näen, että jos bussi on täynnä lähes joka aamu, on se enemmän kuin sallittu 30% väliaikainen ylitys. Kyyti ei ole enää turvallinen, varsinkaan näinä liukkaina aikoina ja tietyömaan läpi ajettaessa. Vaikka työmaa ei ole iso, se on myös kapea.
Sopimus, jonka olemme tehneet, on se, että iltapäivällä bussi Oinolasta Nummelle vie lapset kirkon kohdalle, jos vain lapset muistavat sanoa jäävänsä kirkolla. Tämä toimi todella hyvin koko syksyn. Nyt vuodenvaihteen jälkeen on tullut epäselvyyksiä siitä, jätetäänkö lapsia turvalliseen paikkaan, vai vaaralliseksi luokitellun tien pysäkille, josta pitää ylittää tämä vaaralliseksi luokiteltu tie vai jopa sellainen vaaralliseksi luokitellun tien pysäkki, jonka kohdalla on 80 km/h nopeusrajoitus.
Osa kuskeista vie lapset sovittuun, turvalliseen paikkaan, osa ei. Nyt lapsille on epäselvää, kehen luottaa ja mihin pysäkille jäädään. Osa lapsista pelkää nousta bussiin, koska ei tiedä, pääseekö oikealle pysäkille, osa ei uskalla sanoa kuskeille mitään, koska pelkää, mitä vastataan. Onko tämä oikein? Onko tämä vastuullisen aikuisen käytöstä?
Olen hämmästynyt siitä, että liikennöitsijän edustaja ei vastaa huomautuksiin edes kuljettajien käytöstavoista. Se, että kuljettaja kysyy lapselta, onko ongelmia, kun lapsi sanoo (sovitusti) bussiin noustessaan jäävänsä kirkolla, tai kysytään lapsen ikää lapsen ostaessa bussilippua ja tivataan papereita todistaakseen ikänsä, ei mielestäni ole asiallista käytöstä.
Näen, että lapset eivät tällä hetkellä tällä alueella saa turvallista koulukyytiä Pohjolan liikenteeltä, ei ainakaan joka vuoro, näin ollen Lohjan kaupunki tekee väärin tilatessaan teiltä koulukyydin näille lapsille.

Ja tämä ei ole hyväksyttävää.

Lasten tulee saada turvallinen ja luotettava kyyti joka päivä, joka vuoro. Jokaisen lapsen.

Lasten turvallisuudesta on tullut 7 ja 9 vuotiaiden oma asia. Hyvä Lohja – tällä vedetään tosi hyvin kohti Unicefin Lapsiystävällistä kuntaa.

 

Luopumisia ja alkuja

Tein viime syksynä itselleni vaikean päätöksen ja ratkaisun, jota tosin olin miettinyt jo jonkin aikaa. Erosin Kokoomuksesta ja jätin kaikki puoluepoliittiset luottamustoimeni, joita oli

  • perusturvalautakunnan jäsenyys
  • Nummi-Pusulan Kokoomuksen puheenjohtajuus ja siihen liittyvät tehtävät kunnallisjärjestössä
  • Lohjan kunnallisjärjestön vaalitoimikunnan jäsenyyden
  • Kokoomuksen nonformaalin oppimisen ja harrastustoiminnan vaikuttajaryhmän puheenjohtajuuden

Lisäksi päätin luopua kunnallisvaaliehdokkuudestani.

Päätökseni perustui perhepiirissä tapahtuneisiin muutoksiin, jotka vaativat enemmän huomiotani ja viimeisen parin vuoden aikana kertyneisiin ja lisääntyneisiin vapaaehtoistoimien luottamustehtäviin, joita rehellisesti sanoen, alkoi olemaan todella kuormittava määrä.

Vapaaehtoistoimieni luottamustehtäviäni ovat (edelleen)

  • Nummen aluetoimikunnan puheenjohtajuus (joka on nyt katkolla, ja todella toivon uutta, innokasta kehittäjää tilalleni)
  • Alueiden johtokunnan varapuheenjohtajuus
  • Kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajuus
  • Lähidemokratian kehitystyöryhmän jäsenyys
  • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman alueellisen työryhmän jäsenyys
  • Nummen monitoimijatalon kehitystyöryhmän jäsenyys
  • Lokova ry:n puheenjohtajuus (alk helmik. 2017)

Jostain oli luovuttava.

Kiitän kaikkia tahoja, jotka pyysivät minua kuitenkin ehdokkaakseen, olen hyvin kiitollinen siitä luottamuksesta, jota sain. Kiitän myös siitä, että kerrottuani syyt päätökseni takana, jokainen antoi tilaa ja aikaa vielä miettiä ja sain rauhassa olla perheeni kanssa ja kerätä ajatuksiani ja levätä.

Punnittuani asioita ja keskusteltuani tärkeimpieni kanssa, allekirjoitin ehdokassopimuksen.

Keskustan valitsin siksi, että kunnallisessa päätöksen teossa he ovat johdonmukaisesti tukeneet lukiota, kouluverkkoa ja maaseutukaupungin kehitystä. Koen kaupunkimme tarvitsevan niin kaupunkikeskustaan kuin maaseudulle kehitystä, molempien kehitys on välttämätöntä elinvoimaisuuden takaamiseksi.

Kaupungin kehitys ja sen tukeminen toki näkyy monen muunkin vaaliohjelmassa.

Jokaisessa ryhmässä on todella hienoja ja hyviä ehdokkaita ja heillä upeita ideoita ja ajatuksia Lohjan kehittämiseksi.

Toivon, että käytät ääntäsi kaupunkisi ja sinun sekä perheesi hyväksi. Meillä on nyt todella hienoja ja hyviä ehdokkaita, joka puolueessa.

Jotta mun oma profiili pysyisi suht vapaana politiikasta, kirjoittelen Facebookissa Oilaantiellä-profiilissani (https://www.facebook.com/LottaPaakkunainen/) enemmän. Tuu seuraani myös sinne!

Haluaisitko auttaa minua vaikuttamaan?

Haen tehotiimiä tuekseni tekemään hienoa kampanjaa, peilaamaan ajatuksia ja joka pystyisi katsomaan ominaisuuksia ns. ulkopuolisen silmin. Upeaa olisi, jos tuntisit omaksi asiaksesi olla edesauttamassa loistavan tyypin pyrkimystä päätymisestä valtuustovaikuttajaksi ja sitä kautta ajamaan tärkeitä asioita.

Voit auttaa kampanjassa myös kertomalla tutuillesi minusta, kertomalla mieltäsi polttavista asioista, jakamalla flayereita, somettamalla ja jakamalla some-viestejäni.

Tehdään tääkin yhdessä!

Ota yhteyttä minuun, niin jutellaan lisää!

 

Haluaisitko auttaa minua vaikuttamaan?

Haluaisitko auttaa minua vaikuttamaan?

Haen tehotiimiä tuekseni tekemään hienoa kampanjaa, peilaamaan ajatuksia ja joka pystyisi katsomaan ominaisuuksia ns. ulkopuolisen silmin. Upeaa olisi, jos tuntisit omaksi asiaksesi olla edesauttamassa loistavan tyypin pyrkimystä päätymisestä valtuustovaikuttajaksi ja sitä kautta ajamaan tärkeitä asioita.

Voit auttaa kampanjassa myös kertomalla tutuillesi minusta, kertomalla mieltäsi polttavista asioista, jakamalla flayereita, somettamalla ja jakamalla some-viestejäni.

Tehdään tääkin yhdessä!

Ota yhteyttä minuun, niin jutellaan lisää!

 

tik-tak-tik-tak-shh-ei meillä ole ongelmaa

Siirryttyäni tälle uudelle osoitteelle ja siirtäessäni tällekin sivustolleni  Mitä tehdä, jos epäilee lapsen sairastelun johtuvan sisäilmasta tietopaketin, olen saanut yhteydenottoja muualtakin kuin Lohjalta, koskien sisäilmaongelmaisia kouluja. Suurin osa on ollut surullista luettavaa: vaikenemista, hyssyttelyä, pahimmillaan kieltämistä. Ongelmien lakaisua maton alle, kirjaimellisesti.

Tehdään tutkimuksia, korjataan kymmenellä tuhannella eurolla (!) ja väitetään ongelman olevan ohi. Silti oireilijoita on, niin lapsissa kuin aikuisissa.

Miksi ei opita? Miksi pitää tehdä samoja virheitä koko ajan ?

Kirjoitin viime lokakuussa postauksen, jossa harmittelen ongelmista lässyttämistä

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

Pelkoni tuossa kirjoituksessa oli, että hyssyttelyn alle piiloutuu seuraava muhiva pommi. Pelkään edelleen, että tässä kurjassa taloustilanteessa ei uskalleta kurkistaa tai tarkistaa kaikkia oireilmoituksia, jätetään huomiotta, koska nyt ei vaan sitä rahaa ole.

Mitä kuuluu näille kouluille?

  • Risti
  • Ojamo
  • Järnefelt
  • Oinola (Nummen yhtenäiskoulun alakoulukiinteistö, yläkouluhan on ongelmissa)
  • Perttilä
  • Nummentaustan tilaelementti, jossa osa Tytyrin lapsista on väistössä
  • Mäntynummi
  • LYLL (Lyseo)

Olen pyytänyt sisäilmaraportteja Ojamon koulusta jo aika kauan aikaa sitten, kauan ennen viime lokakuun sisäilmainfoa, en saanut, vedottiin siihen, että tutkimuksia tehdään ja uudet raportit ovat tulossa. Silloin nielin sen. Nyt taidan olla eri mieltä. Ehkä olisikin hyvä lukea ne edeltävät raportit ja toimenpiteet, mitä tehtiin raporttien perusteella.

Olen tiedustellut myös muidenkin koulujen tilannetta, niihin vastattiin LOKOVAn kokouksessa, johon itse en päässyt ja nyt odotankin kokouksen muistiota, koska kaupungilta ei pyynnöstäni huolimatta vastata erikseen minulle.

Lohja pyrkii olemaan Suomen asukaslähtöisin kunta ja avoimuus on yksi tärkeimmistä Lohjan arvoista. Aika pitkä matka on siihen. Toki parannusta on tapahtunut, mutta ei olla vielä siinä, missä pitäisi.

Ei hyssytellä sisäilmaongelmia, kuten on tähän asti tehty. Näin on tehty todella monen kiinteistön kohdalla. Avoimuus on paras lääke tähänkin. Väärä on se lähtökohta, kun mietitään, että nyt ei ole rahaa korjata. Ollaan hiljaa. Hyssytellään henkilökunta ja asiakkaat, pahimmassa tapauksessa lapset, sairaiksi koko loppuiäkseen. 

 

 

Palautteeni, johon ei ole nähty olevan tarpeellista vastata – ei kaupungilta eikä liikennöitsijältä

Koska alueemme koulukyydeistä julkisen liikenteen puolella vastaava liikennöitsijä, eikä kaupunki, ole vastanneet palauteeseeni, tuon sen tänään esille. Olen tänään laittanut uuden, samaa asiaa koskevan palautteen liikennöitsijälle:
Palautteeni koskee Lohjan liikennöintiä Nummen kaupunginosassa.

Reitti Nummi-Oinola-Nummi aamuisin (n klo 8) ELYn hyväksymällä epävirallisella pysäkillä Mateenniemen tienhaarassa on lähes joka aamu liian täynnä. Sallittu 30% väiaikainen lisäys tuskin on kovin väliaikainen, jos se tapahtuu lähes joka aamu. Pienimmät lapset joutuvat seisomaan matkan koululle. Toisinaan näin talviaikaan on lapsilla myös sukset mukanaan. Mukava lisä liian täydessä bussissa, varinkin, jos tulee äkkipysähdyksiä. Matka ei ole pitkä, vajaa kolme kilometriä, mutta lapset saavat koulukyydin tien vaarallisuuden vuoksi. Alueen kaikki koululaiste saavat kyydin, koska tiellä tehdään kevyenliikenteen väylää ja tie on hetkellisesti vielä turvattomampi.

Tämän tietyömään vuoksi KAIKKI alueen koululaiset saavat kyydin.

Olemme sopineet kanssanne viime syksynä, että kunhan lapset muistavat itse sanoa tullessaan kyytiin, että jäävät Nummen kirkolla, lapset viedään siihen, turvalliseen jättöpaikkaan. Vuoden vaihteen jälkeen tämä on muuttunut.

Osa kuskeista vie lapset oikeaan, turvalliseen paikkaan, osa ei, vaan jättää lapset vaarallisen tien varteen.

Oma, arka 9 vuotias tyttäreni, joka olisi ilman tietyömaatakin oikeutettu koulukyytiin, jätettiin jälleen viime viikolla vaaralliseksi luokitellut tien varteen kapeaan  kohtaan, jossa on mutka, risteys ja mäki, joka haittaa näkyvyyttä sekä 80 km/h nopeusrajoitus. Kuski oli ilmoittanut tyttärelleni, että hän vie vain eskarit turvalliselle pysäkille.

Nyt tyttäreni pelkää tulla teidän bussinne kyytiin, sillä ei tiedä, pääseekö kotipysäkille, sanotaanko hänelle ilkeästi, eikä tiedä, kehen voi luottaa.

 

Ilmoitan samalla tässä kohtaa sen, että viime viikon tapausta pidän heitteillejättönä. Jos tämä tulee toistumaan, tulen toimimaan sen mukaisesti.
Peräänkuulutan myös asiallista käytöstä kuskeilta. Toki lastenkaan käytös ei varmasti aina ole täysin asiallista, mutta aikuisen tulee kuitenkin olla esimerkkinä ja  näin ollen asiallinen. Jos lapsi ilmoittaa kyytiin astuessaan jäävänsä kirkolla, kuskin ei ole asiallista kysyä ”onko sulla joku ongelma vai kun haluat kirkkoon”.

Oinolasta Saukkolaan päin osa lapsista maksaa kyydin itse. Ikää voi toki kysyä, mutta sen voisi tehdä asiallisestikin, ei tivaamalla papereita.

Tämä on varsin harmillista, sillä aikaisempina vuosina yhteistyömme on sujunut mallikkaasti ja olemme pystyneet keskustelemaan sekä sopimaan asioista.

Toivoisin, että nämä kuljetusongelmat ja väärinkäsitykset voisi korjaantua ja lapset saisivat jälleen turvallisen kyydin, jota ei tarvitse pelätä.
Koulumme rehtori on vastannut minulle ja muille vanhemmille palautteeseemme ja pyrkii löytämään ratkaisun. Tulemme käymään tällä viikolla hänen kanssaan keskustelua aiheesta.

Ojamostako uusi Tytyri?

Spoileri: vastaan otsikkoon heti: ei. En usko. Kaupunki ei saa (eikä voi) sössiä niin pahasti kaiken tämän jälkeen, että siitä tulisi, tai että se olisi.

Lohjalla mitataan koulujen oppilaiden vastaanottokykyä tilakorteilla. Tilakortit ja kapasiteetit on tehty ajatuksella että esim OT3 luokkaan mahtuu 25 oppilasta. Ja se on siis täysin teoreettinen malli. Ei 23 tai 20, vaan 25. Ja ilmeisesti tavoitteena on myös käyttää sitä jatkossa tilakäytön tehokkuuden mittarina/ohjeena. Loppukädessä rehtorit sitten päättävät, kuinka paljon oppilaita luokkiin tulee.

Ajattelen tässä olevan (ainakin) yhden ongelman/haasteen:
Suunnitelmat on tehty luokkakapasiteetin mukaan, OT3=25, OT2=15 ja OT1=5…10opp, jne. Ei siis aktuaalisten ryhmien mukaan. Jos nyt koulu sejase lakkautetaan ja  siirretään  kouluun tämätaituo ja sitä aletaan sitten tarkastella päätöksen jälkeen varsinaisesti tarkemmin niin kaupunki voi joutua tilanteeseen, missä haluttu säästö/tiivistäminen ei olekaan mahdollista (eli tämätaituo ei voi ottaa oppilaita vastaan koska fyysisiä luokkia on rajallinen määrä ja oppilaat eivät yksinkertaisesti mahdu – ei ole luokkia). Toki on mahdollista että luokkakokoja kasvatetaan opetustilojen sallimaan mitoitukselliseen maksimimäärään, mutta se on kyllä täysin teoreettinen luku ja voi johtaa epäloogisiin päätöksiin. Ja mitäs sitten, kun sisäilmaongelma räjähtää käsiin? Vastaanottava koulu on jo vastaanottanut ja huomataan, että luokkia pitää sulkea ja lapsia siirtää vaikkapa liikuntasaliin tai ruokalaan opiskelemaan.

Päätökset tulisi perustua mahdollisimman hyvään lähdetietoon ja tausta-aineistoon, jotta jatkossa vältytään turhalta iteratiiviselta juupas-eipäs vatvomiselta. Eli lyhyemmin: entä jos oletus OT3=25opp onkin virheellinen, niin minkälainen hulabaloo siitä seuraa?

Tästä pääsemmekin sisäilmaongelmaan.

Otetaanpa esimerkiksi Ojamon koulu, jossa lapsia siirrellään tilasta toiseen, sillä toisissa luokissa osa oppilaista oireilee voimakkaasti. Kaupunki järjesti viime lokakuussa (10/2016) sisäilmatiedotuksen Ojamon koululaisten vanhemmille. Olin siellä pyydettynä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana ja Lokovan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Kirjoitin siitä tilaisuuden jälkeen: http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/ojamon-koulun-sisailmatiedotustilaisuus.html

Ojamolla ei lokakuun tiedotuksen mukaan pitänyt olla vakavia ongelmia. Vanhempia oli tosi hienosti paikalla, ja osalla oli kova hätä lapsensa puolesta. Oireilevan lapsensa puolesta. Ojamon ongelmat eivät vaikuttaneet tiedotustilaisuudessa niin pahoilta. Korjattavissa on, akuuttia ei ole. Paitsi kellarissa. Mutta luokkia ilmeisesti ei siirretä, jos on yksittäisiä oireilijoita, keksitään ratkaisuja.
Paitsi että nyt, helmikuussa lapsia siirrellään.

Ojamon koulu on rakennettu vuonna 1977 ja vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti sekä suuren energiankulutuksen että sisäilmaongelmia. Vuosina 2012-2013 toteutetulla remontilla parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Korjaushankkeen työt aloitettiin joulukuussa 2012 ja työt valmistuivat elokuussa 2013. Ilmanvaihtojärjestelmä saatiin kokonaisuudessaan käyttöön elo-syyskuun 2013 aikana.

Koululla on tehty myös aiemmin korjauksia, kuten vesikaton uusiminen vuonna 1998 ja ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusiminen vuosina 2006–2007.  Ennen ilmanvaihdon uusimista koulun henkilökunta raportoi huonosta sisäilmasta koulun tiloissa. Edellinen sisäilmatutkimus ennen korjaushanketta suoritettiin vuonna 2011. Tutkimustulokset olivat melko yksiselitteisiä; ilmanvaihto oli alimitoitettu nykyiselle käyttöasteelle ja sisäilmaan vuosi lisäksi teollisia mineraalivillakuituja vanhoista ilmanvaihtokoneista ja äänenvaimentajista. Koko ilmanvaihtojärjestelmä koneineen oli myös laskennallisesti elinkaarensa lopussa. Lisäksi ikääntyneet pintamateriaalit, kuten vanhat mattopinnoitteet, sisälsivät haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Vuoden 2011 lopulla ilmanvaihtojärjestelmä nuohottiin ja käsiteltiin kuituja sitovalla aineella, jotta tilojen sisäilmaa saataisiin tilapäisesti parannettua. Tutkimustulosten  perusteella päätettiin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusautomaation uusiminen kanavineen lämmöntalteenotolla varustetuilla koneilla sekä nykyaikaisilla äänenvaimentajilla. Näin varmistettiin kohteeseen riittävä ilmanvaihto, kuiduista vapaa hyvä sisäilma ja merkittävästi parempi energiataloudellisuus. Huomioitavaa on, että sisäilmaongelmien vuoksi ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli pidennetty huomattavasti tavoitearvoista, mikä aiheutti merkittävää  energiankulutuksen kasvua. Arviot energiansäästöistä uudella järjestelmällä olivat noin 1 386 MWh/a (Ruonakoski 2010, liite 2). Myös ikääntyneitä pintamateriaaleja, kuten mattoja, päätettiin uusia kesällä 2014 ilmanvaihdon uusimisen jälkitöinä sekä korjata pois myös muita töiden yhteydessä löytyviä mahdollisia sisäilmaongelmakohtia.

 (lähde:Sami Ylenius ENERGIATEHOKKUUS LOHJAN KAUPUNGISSA VUOSINA 2008–2014  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90056/Ylenius_Sami.pdf?sequence=1)
Ja jälleen olemme lähtöpisteessä.
Ongelma on. Oireilijoita on.
Sisäilmatiedotuksessa (10/2016)kaupungilta pyydettiin vanhempia ilmoittamaan kouluterveydenhoitajalle lasten sairastumiset ja mahdolliset oireet, jotta kaupunki pystyy reagoimaan, terveydenhoitaja on ohjeistettu ilmoittamaan oireet. Jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019.  Ojamosta tuskin tulee seuraavaa Tytyriä, sillä viranhaltijoilla on tällä hetkellä aivan eri ote työhönsä kuin silloin, kun Tytyriä piiloteltiin. Ja osittain eri ihmiset ovat töissäkin kuin silloin, lisäksi enemmän tietoa kuin aiemmin. Toivon ainakin, että on opittu.
Tässä nähdään myös se, että vanhempia tulisi ohjeistaa tarpeeksi hyvin lasten oireiden ilmoittamisessa ja painottaa sitä, että kun käy lääkärille, oli se sitten yksityinen tai kunnallinen, tulisi ilmoittaa kouluun terveydenhoitajalle syy ja oireet. Muuten kaupunki ei niitä tietoja saa ja silloin voi sisäilmaongelmat paisua, koska ei ole tietoa. Tähän tarvitaan meitä kaikkia.
Tähän tarvitaan myös kaupungilta jälleen sitä viestintää ja tiedottamista.
Tällä hetkellä jälleen on jokin omituinen katkos aiemmin hyvältä vaikuttaneessa parantuneessa tiedotustilanteessa. Vanhemmilla ei Ojamollakaan tunnu olevan johdonmukaisesti tietoa luokkien siirtelystä, tai niiden syistä. Tulee väärinkäsityksiä ja -ymmärtämisiä. Saadaan toisen käden tietoa, harrastepuolelta tietoa koulun tilasta.

Koulujen kohdalla rehtorit ovat aivan avainasemassa tässä. Jokaisessa koulussa. Jokaisen koulun rehtorin yksi tehtävistä on tiedottaa vanhempia, olla vuorovaikutuksessa.

Mutta mikä siinä on, että kielletään ongelma? Kaikki eivät tietenkään kiellä, mutta hyvin iso osa niin tekee, varsinkin, jos se on omassa koulussa? Miksi? Itsesuojelua?
Se ei ole rehtorin häpeä, että koulussa on ongelma, se on häpeä, että sen kieltää. Että ei toimi sen mukaan.
Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Se pitää sanoa, että Ojamon tilanne toistaiseksi (toivottavasti) on aivan eri luokkaa kuin Tytyrin tilanne. Aivan erilaisen sen tekee se, että tällä kertaa tietoa ei pimitetä. Eihän?
Ilahduttavaa (ja ehkä vähän huolestuttavaa) oli se, että sunnuntaina somessa käytyyn keskusteluun osallistui myös kaupungin johtava viranhaltija, joka ilmoitti ottavansa asiasta selvää. Todella hienoa!
Lisää pohdintojani koulujen sisäilmatilanteesta, eteenkin Ojamon tilanteesta: