Virkkalan päivähoidon tarveselvitys jäi pöydälle lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 6.11.2019 käydyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvistystä, varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla ja Mäntynummen yhtenäiskoulualueen johtamisjärjestelyjä.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla kerroin edellisessä kirjoituksessani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/07/palvelusetelin-enimmaisarvon-laskeminen-5-prosentilla-1-8-2020-alkaen-paatoksessa-lautakunnassa/

Virkkalan alueen päivähoidon esityksestä käytiin pitkää keskustelua ja suuri huoli lautakunnalla oli laskelmien tarkkuus sekä se, kuinka Rauhalan koulusta voidaan saada turvallinen pienille päiväkotilapsille? Rauhalan koulun toinen kerros on parvimainen, turvalliseksi päiväkotilapsille sen saa varmasti, sitä en epäile, mutta onko se edullista? Onko se muutostyö järkevä? Seuraava päiväkoti on noin kilometrin päässä. Ja miten ihmeessä koulun peruskorjauksen korjausarvio voi olla edullisempi päiväkodiksi kuin peruskorjaus kouluna? Kehitysjohtaja Soinion suositus oli hyvä ja vastaesitykseni pohjaakin siihen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

Keskustelun jälkeen lautakunta päätti kuitenkin jättää asian vain pöydälle.

”Jos asia halutaan siirtää päätettäväksi seuraavassa kokouksessa, voi ehdottaa asian pöydälle jättämistä eli pöytäämistä. Tällaisen esityksen jälkeen puheenjohtajan tulee pyytää seuraavat puheenvuorojen pitäjät keskustelemaan vain tästä pöytäämisehdotuksesta ja asia tulee ratkaista ennen kuin voidaan palata takaisin asiasta keskustelemiseen. Mikäli pöytäämistä kannatetaan ja asiasta ei olla yksimielisiä, tulee äänestää, että jatketaanko keskustelua vai ei. Tällöin äänestetään siis asian jättämisestä pöydälle tai keskustelun jatkamisen välillä. Mikäli asian jättäminen pöydälle voittaa, asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Tässä kannattaa huomioida, että asia tulee päätettäväksi sellaisenaan takaisin, eli lisävalmistelua ei tapahdu, jos asia jätetään pöydälle. Jos sen sijaan nähdään, että asiaa tulisi valmistella lisää, on tämä eri asia ja silloin kannattaakin ehdottaa asian palauttamista valmisteluun pöytäämisen sijaan. ” (lähde: https://hallintoakatemia.fi/minkalaisia-puheenvuoroja-voi-olla-kunnan-kokouksessa/)

Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys 25.10.2017 mukaan Rauhalan koulun tilakulut (pääoma- ja ylläpitovuokra, puhtaanapito) ovat noin 260 000 euroa vuodessa.
Koulun opetustilat koostuvat 10 luokkahuoneesta ja neljästä erikokoisesta tilasta, joita käytetään erityisopetuksen ja käsityöopetuksen (tekstiilityö) opetustiloina. Koulu ei tilojen puolesta vastaa uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen muunneltavuus on heikko ja mahdollisuudet toiminnalliseen ja oppilaan aktiivista roolia korostavaan toimintaan ovat rajalliset. Varastotilat ovat myös puutteelliset.
Rauhalan koulussa on tehty energiakatselmus vuonna 2007 ja kaikki ikkunat on uusittu kesällä 2016. Rakennuksessa ei ole todettu sisäilmaongelmia.
Vuoden 2017 korjaustöihin on osoitettu 548 000 €:n siirtomääräraha, mutta töitä ei ole suunniteltu eikä tehty, joten määrärahat ovat käyttämättä.

Rauhalan koulu on peruskorjaustarpeessa palveluverkkomuutoksista riippumatta. Suurimpia ja välttämättömiä korjauskohteita ovat LVIA-teknisten järjestelmien uusiminen sekä tilojen pintaremontointi. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä tiloihin perusparannuksia, jolloin opetustilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen laajennustarvetta ei ole.

Tilahankkeitten alustavat kustannusarviot:
• Rauhalan koulu noin 2,0 – 2,5 milj. euroa • Järnefeltin koulu 2,5 – 3,0 milj. euroa
Kustannusarviot pitävät sisällään kiinteistöjen välttämättömät korjaustarpeet (Rauhalan koulun osalta LVIA-järjestelmän uusimisen sekä pintaremontoinnin, yhteensä noin 1 M€ sekä Järnefeltin koulun osalta ilmanvaihtojärjestelmän päivitykset ja teknisten töiden tilojen peruskorjaukset, yhteensä noin 2 M€) sekä palveluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt.
TAE 2018 Investointiosa ja taloussuunnitelma v. 2019-2020 sisältää rahoitusta Järnefeltin/Rauhalan kouluille 1,0 milj. € v. 2018 ja 1,5 milj. € v. 2019. Lisäksi käytössä on Rauhalan koulun siirtomäärärahat 0,55 milj. euroa vuodelta 2016.
Tarveselvityksen mukaisilla toimenpiteillä tiivistetään opetuksen palveluverkkoa tehokkaammaksi, uudistetaan Rauhalan ja Järnefeltin koulujen opetustiloja nykyajan ja tulevaisuuden oppimisympäristöjä vastaavaksi sekä ehkäistään sisäilmaongelmia.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys 31.10.2019 mukaan

5.2. Vaihtoehto I: Rauhalan koulun peruskorjaus varhaiskasvatuskäyttöön Rauhalan koulu on rakennettu vuonna 1960. Kerrosala on 1485m2 ja hum2:tä 1337. Kuntoluokka on määritetty huhtikuussa 2019 56 %:ksi ja korjausvelkaa on 550 000€. Peruskorjauksen kustannukset kuntoluokkaan 90 % on 1,1M€ ja täydellisemmän peruskorjauksen (ml. toiminnalliset muutokset) kustannus 1,9M€ kuntoluokkaan 120 % (koulukäyttöön).
Peruskorjaus käsittäisi mm. viemäreiden ja lämpövesiverkoston kunnostuksen, käyttövesiputkiston uusimisen, ilmanvaihdon kunnostuksen, poistumisteiden lisäyksen sekä sisäpuolisen pintaremontin.
Muutos päiväkodiksi vaatisi edellä mainittujen peruskorjauksen ja saneerauksen lisäksi muutokset luokkatiloista päiväkotitiloihin sekä kuraeteisen tekemisen. Muutostöiden (koulusta päiväkodiksi) seurauksena jouduttaneen myös tekemään hieman lisätilaa. Myös piha-alue vaatii kunnostustöitä. Rauhalan koulun kiinteistön rakennusoikeus riittää hyvin suunniteltuun toimintaan. Tilamuutosten vaikutus voidaan laskea seuraavasti; perusparannuksen nosto kuntoluokkaan 120 % 1,9M€ sekä lisätilojen ja muutoksen osuus 520 000€. Yhteensä siis muutos päiväkodiksi olisi arvion mukaisesti 2,42M€.
Tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattava noin 300 000 euroa.

Arvio koulun peruskorjauskustannuksista vuonna 2017 siis 2,0-2,5 miljoonaa euroa, mutta päiväkodiksi arvioitu kustannuksiksi vuonna 2019 2,42 miljoonaa euroa.

Rauhalasta aiemmin kirjoittamaani:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

Isällä on väliä

Isä.

Isä on valvonut vuoteeni vierellä, laskenut jalkapohjassani olevien piikinjälkien määrän, vahtinut untani. Synnyin etuajassa ja vanhempani ovat kertoneet, kuinka he pelkäsivät vauvan sairaalassaoloajan, kuinka vauvalta oli otettava näytteitä ja kokoajan.

Häissäni isä piti puheen, jota kukaan ei pystynyt kuuntelemaan kuivin silmin. Eräs häävieras oli sanonut tyttärelleen, että kuule, jos mä en pysty sulle pitämään puhetta, kuule nyt. Isä sanoi minulle, että ” Heprealaisilla on kaunis nimi tyttärelleen, joka merkitsee isäsi iloitsee. Lotta, nimesi voisi olla Abigail. Olet tuonut isällesi iloa joka päivä.”

Tänään en päässyt käymään isäni luona, enkä voinut soittaa. Olen joka vuosi ainakin soittanut ja isä aina odotti ja jos soittoa ei kuulunut heti aamusta, oli isä huolissaan.

Tiedän, että isä oli ylpeä musta aina ja hänelle yksi tärkeistä päivistä oli se, kun Tasavallan Presidentti myönsi minulle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitain kultaristein. Isä soitti minulle ja sanoi ”isin ritari”

Isä
Isä vuodeosaston parvekkeella

Isä on aivan varmasti vaikuttanut siihen, mitä nyt olen.

Omalle isälle, toisena isänpäivänä ilman sinua, ikävöin sinua.

kaikille isille, isänvirkaa toimittaville, läheisille, isäpuolille, vaareille, ukeille, paapoille, äijille, fatseille ja faijoille ihanaa isänpäivää.

Olette rakkaita

Palvelusetelin enimmäisarvon laskeminen 5 prosentilla 1.8.2020 alkaen päätöksessä lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin mm. varhaiskasvatuksen palvelusetelien enimmäisarvon alentamisesta viidellä prosentilla. Päätösesitys oli valtuuston toukokuussa päättämän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Itse tuolloin äänestin päätöstä vastaan ja vaikka valtuuston enemmistö oli puolesta, ja päätös luonnollisesti on voimassa, päätin tehdä vastaesityksen tähän lautakunnan päätösesitykseen.

Lautakunnan päätösesitys oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päättää, että palvelusetelin 5 % kattohinnan laskeminen tehdään 1.8.2020 alkaen.

Oma vastaesitykseni perustui siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

  • yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
  • yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
  • lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
  • palvelujen tarjonta voi supistua

Tämän lisäksi olen saanut tietooni sen, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämän seikan varmistin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitykseni kaatui kannattamattomana.

Kirjoittajavieras-kolumni: Kiusaaminen on kiusaamista, tapahtui se missä tahansa

Kirjoitin Länsi-Uusimaan kolumniin tällä kertaa kiusaamisesta. Itsellä on kokemusta kiusaamisesta niin lapsuudesta, työelämässä kuin omien lastenikin kautta. Tänä päivänä koulukiusaaminen on erilaista kuin mitä se oli kun itse olin koulussa. Puhutaanko tänä päivänä enemmän kiusaamisesta kuin omassa lapsuudessa? Todennäköisesti. Ovatko ratkaisut erilaisia kuin silloin? Ei. Ei näytä siltä.

Työpaikkakiusaamisesta puhutaan tänään enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka se tuskin on uusi ilmiö.

Olen kuullut sanottavan, että kiusaaminen sanana on kärsinyt inflaation. Omasta mielestäni se on kyynisesti sanottu ja aika kamalaa kuultavaa. Kiusaaminen on olemassa, ja jos toisesta tuntuu, että jokin on kiusaamista, on se kiusaamista. Asiasta pitää voida puhua. Ketään, edes kiusaajaa, ei auta vaikeneminen tai vähättely.

Surullista on, että sosiaalinen media on helpottanut kiusaamista ja mahdollistanut kovankin uhkailun jopa pienten lasten keskuudessa.

Ote kirjoituksestani:

Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa nuorten vastauksista kävi ilmi, että somekiusaaminen on uhkailua, nimittelyä, salaisuuksien ja kuvien levittämistä, porukasta pois jättämistä, sometilin kopioimista ja julkista nolaamista. Somekiusaamista oli kokenut 26 % vastaajista ja näistä 57 % oli saanut apua vanhemmilta. Suurinta osaa kiusatuista (62 %) oli kiusattu kerran kuukaudessa, 12 % oli kokenut kiusaamista viikoittain.

Alla on linkki Länsi-Uusimaassa ilmestyneeseen kolumniini aiheesta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/814151-lotta-paakkunainen-kiusaaminen-on-kiusaamista-tapahtui-se-missa-tahansa

Nettikiusaamisella tarkoitetaan tarkoituksellista ja toistuvaa pahan mielen aiheuttamista, kuten pilkkaamista, noyryyttämistä ja uhkailua. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää kiusaamisen ehkäisyssä ja poistamisessa. Koulujen on vaikea yksin ratkaista somessa tapahtuvaa kiusaamista. Koulussa voidaan vaikuttaa somekäyttäytymiseen, mutta opettajilla ei ole valtuuksia puuttua oppilaiden somen käyttöön. Vastuu tästä kuuluu vanhemmille.

Netissä nimittelyt ja uhkailut ovat usein sanallisesti raaempia kuin kasvokkain eikä viestien lähettämistä ehkä ajatella loppuun asti. Valokuvien ja videoiden vaivaton jakaminen helpottaa kiusaamista. Harvoin ymmärretään, että netissä kiusaamisen jäljet voivat olla lyhyet, sillä lähes kaikesta digitaalisesta viestinnästä jää jälki. Kunnianloukkaus, uhkailu ja valheellisten tietojen levittäminen ovat rangaistavia tekoja myös netissä.

Yritettäisikö olla ihmisiksi?

Monimuotoinen kouluverkko on vahvuus

Lähikouluryhmä järjesti hyvän mielen mielenosoituksen lauantaina, 5.10.2019 ennen valtuuston talousarvioseminaarin toisen päivän aloitusta.

Mielenosoituksen tarkoituksena oli muistuttaa maaseudun vetovoimaisuudesta ja siitä, että Lohjan todella kannattaisi nostaa oman maaseutunsa esiin omana erikoisuutenaan ja vahvuutenaan näin lähellä pääkaupunkiseutua ja työpaikka-alueita.

Lähikouluryhmä teki asukaskyselyn ja toi vastausten analyysejä valtuutettujen tietoon samalla.

Valtaväylien aluetoimikunta kutsui vanhempain- ja kylä- sekä asukastoimijoita lähikouluryhmään puolustaakseen lähi- ja kyläkouluja. Mukaan pyydettiin myös Lohjan Kylät ry:ä sekä Lokova ry:ä. Ryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ryhmässä toimii Lokova ry, Lohjan Kylät, valtaväylien aluetoimikunta, Lehmijärven vanhempainyhdistys, Pullin vanhempainyhdistys, Asemanpellon koti ja koulu ry, Ikkalan kyläyhdistys ry. Mukaan on kutsuttu myös Rauhalan ja Maksjoen koulujen vanhempainyhdistykset.
Ryhmässä on keskusteltu erittäin paljon maaseudun vetovoimasta, kuinka saada myönteinen kaiku Lohjalle, mietitty eri näkökulmia ja yritetty löytää uusia lähestymistapoja. Olen tyytyväinen, että työnantajani näki tämän olevan niin tärkeän asian, että lupasi ryhmälle vähän työpanostani, jotta voisin osallistua keskusteluun asiantuntijana.

Olen vuosia ollut lähi- ja kyläkoulujen puolustaja, olen puhunut lasten koulumatkojen pituudesta, toisinaan tuntuu, että seinään hakkaamisesta alkaa pää tosiaan jo olla aika kipeä. Vuosia olemme tässä samassa puheessa, samoissa aiheissa, teoissa ja pulmissa olleet.

Mietittäviä näkökulmia:
– Seutukaupungit tarvitsevat Anu Vehviläisen teettämän tutkimuksen mukaan lisää tukea
– Pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset nousussa ja esim Lohjan laskussa
– isoista kouluista oppilaita pieniin? – koulukuljetus kulkee joka tapauksessa
– asukkaita kohdellaan epätasa-arvoisesti samalla veroprosentilla
– kyläkoulut ovat jo monitoimijataloja, olleet aina

Voit lukea lisää: https://www.lohjankylat.fi/kylaasiamies/hyvan-mielen-mielenosoitus-kylakoulujen-ja-kylien-puolesta/?fbclid=IwAR0YCVBfA6agd7y8Qji-9rfCQCIUCtXUh4PulkvNqAqebaRavXsIx5EeVSE

Oma tilanteeni kouluverkkoasiassa on omasta mielestäni erikoinen tällä hetkellä. Aina olen korostanut sitä, että emme saa tehdä vastakkain asettelua pienen ja ison koulun välillä, sillä mielestäni toisille lapsille iso koulu sopii paremmin ja toisille sopii pieni paremmin. Olemme yksilöitä ja kaikille ei sovi sama asia samalla tavalla.

Miettiessäni kouluja en ajattele omaa kouluhistoriaani, vaan ehkä enemmänkin peilaan lasteni kouluihin ja koulunkäyntiin. Tällä hetkellä lapsiani on kahdessa eri koulussa. Isossa ja suhteellisen pienessä koulussa. Ei toki pienen pientä, mutta koulu, jossa opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä.

Yhdelle lapsistani iso koulu on oikea paikka. Näen koulujen erot nyt aivan eri näkökulmasta. Tämän enempää tästä aiheesta en halua sanoa, tulen sen tekemään myöhemmin, mutta näen erot ja hyödyt eri tavalla tällä hetkellä. Pienuus ei tuo autuutta, mutta ei välttämättä suuruuskaan. Olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että tarvitsemme monimuotoisen kouluverkon ja perheille valinnan vapautta. Toisille lapsille sopii iso koulu, toisille sopii pieni koulu.

Lastensuojelun vähättely on totta

Harkitsin tovin kirjoitustani, mutta koen asian olevan niin tärkeän, että päätin kirjoittaa tästä. Viime valtuustokokouksessa esitin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tulisi selvittää ( https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/), ja sen jälkeen aiheesta on puhetta riittänyt. Oikeastaan aiheesta ei ole puhuttu sen jälkeen kuin kerran (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan), mutta esityksestä ja ihmisistä enemmänkin.

Esityksestäni on väärinkäsityksiä, siitä keskustellaan eri äänensävyillä ja esitykseni järjellisyydestä eri äänensävyillä. Toki varmaan on ”mahdotonta tässä vaiheessa vuotta siirtää rahoja lastensuojelun kehittämiseen”, varsinkaan jos ei ole poliittista tahtoa siihen ja ”meidän lapsilla ja nuorilla on kaikki hyvin” ja ”Paakkunainen liioittelee”, unohtamatta sitä, että ”Paakkunainen on niin negatiivinen”. Realistisesti ajateltuna tässä vaiheessa vuotta kehittäminen loppuvuodeksi on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, mutta esitinkin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tarkistetaan. Lastensuojelu on ongelmissa – henkilökuntavajetta, asiakkaita liikaa työntekijää kohti, asiakassuunnitelmat viivästyvät, asiakasperheiden ongelmat kasaantuvat…

Ote esityksestäni: ”Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus”

Päätin kirjoittaa tämän kirjoitukseni myös siksi, että lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat, jos me emme tee pian jotain.

Hallitusohjelmassa säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että maksimi on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. https://yle.fi/uutiset/3-10823854 Lohjan tapauksessa tämä tarkoittaa 13 hengen lisäystä. Tätä ennakoiden Lohjalla on ensi vuoden talousarvioon esitetty YHDEN viran lisäämistä. Ensimmäinen askelhan on otettava, babysteps, vai miten se olikaan?

Lastensuojelu on tiimityötä. Systeemiseen malliin kuuluu asiantuntijan osallistuminen tiimiin. Tärkeänä osana asiantuntijatiimiä on mm psykologi lapsen kehityspsykologian ja vuorovaikutuksen ammattilaisena, perheterapeutti, joka on vuorovaikutukseen ja perhedynamiikkaan perehtynyt, tukihenkilöt, esimies, psykiatrian sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä.

Onko kaikilla lohjalaisilla lastensuojeluasiakasperheillä asiakassuunnitelma, entä päätös?

Jos ei ole, tämä on ongelma. Jos perheeseen on kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei ole päätöstä, perhe esimerkiksi ei voi valittaa. Eli siis: lain mukaan päätöksistä voi valittaa, mutta jos ei ole päätöstä, ei voi valittaa ja perheen oikeusturva on olematon.

Tosiaan toivon ja luonnollisesti uskon, että kaikille tarvitseville on ehditty tekemään päätös ja asiakassuunnitelma, vaikka lastensuojelun työtilanne on hurja, työt kasaantuvat, työntekijät kuormittuvat, asiakasmäärät ovat korkeita, säästää pitää, mutta työtkin pitää tehdä. Arvostan todella paljon lastensuojelun työntekijöitä, teette upeaa duunia, kovissa olosuhteissa.

Alla linkki mielipidekirjoitukseeni:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla